Kumpi olisi pätevämpi toisen puolison kertyneen omaisuuden oikeudenmukaiseen jakoon, sitä olemme miettineet. Vai tehdäänkö molemmat? Mitä sanotte muut tähän:
Olemme uusioperhe, ensin avoliitossa, nyt aviossa, kummallakin alaikäisiä lapsia ed. suhteistamme. Halusin turvata mieheni lapsille mielestäni vain heille kuuluvan isänperinnön, siltä varalta että mieheni kuolisi lasten ollessa alaikäisiä. Aiemmin kertynyttä omaisuutta en halua itselleni yhtään. Emme halua myöskään mieheni omaisuuden päätyvän ex-vaimon hallinnan alle (pelivelkoja, alkoholismia, omaisuus katoaisi alta aikayksikön). Niinpä kirjoitin, vaikken juristi olekaan, testamentin miehelleni hänen omaisuuttaan ajatellen, jossa sanamuoto: "Minulle tähän mennessä kertyneen ja minulle myöhemmin perintönä tulevan omaisuuden vaadin jaettavaksi lasteni kesken." Testamentin valvojaksi valitsimme hänen sisarensa, minä ja eräs kolmas hlö olemme testamentin toistajina.
Kun menimme sitten naimisiin, tuli mieleemme että onkohan testamentti sittenkään lainvoimainen lesken oikeuksiin nähden. Ongelma syntyy kun hankimme yhteistä asuntoa käyttäen hänen jo kertynyttä omaisuuttaan esim. osamaksun tavoin asuntolainassa. Jos ja kun minä sitten maksan yhtälailla yhteiseksi asunnon hankitun asunnon kuluja ja lainoja, niin voiko mieheni kuollessa käydä kuitenkin niin, että aivan kaikki, myös minun maksamani osuus, menisi testamentin mukaisesti vain hänen lapsilleen?
Tai jos itse kuolen ennen häntä, saavatko omat lapseni mitään?
Onko ristiriita olemassa avioehdon ja testamentin välillä siinä tapauksessa?
Avioehtoa emme ole siis tehneet. En halua hänen aiemmin kertyneestä omaisuudestaan enkä tulevasta perinnöstä itselleni ja omille lapsilleni mitään mutta haluan omien lapsieni joskus saavan minun maksamaani osuutta perintönä.
Olemme uusioperhe, ensin avoliitossa, nyt aviossa, kummallakin alaikäisiä lapsia ed. suhteistamme. Halusin turvata mieheni lapsille mielestäni vain heille kuuluvan isänperinnön, siltä varalta että mieheni kuolisi lasten ollessa alaikäisiä. Aiemmin kertynyttä omaisuutta en halua itselleni yhtään. Emme halua myöskään mieheni omaisuuden päätyvän ex-vaimon hallinnan alle (pelivelkoja, alkoholismia, omaisuus katoaisi alta aikayksikön). Niinpä kirjoitin, vaikken juristi olekaan, testamentin miehelleni hänen omaisuuttaan ajatellen, jossa sanamuoto: "Minulle tähän mennessä kertyneen ja minulle myöhemmin perintönä tulevan omaisuuden vaadin jaettavaksi lasteni kesken." Testamentin valvojaksi valitsimme hänen sisarensa, minä ja eräs kolmas hlö olemme testamentin toistajina.
Kun menimme sitten naimisiin, tuli mieleemme että onkohan testamentti sittenkään lainvoimainen lesken oikeuksiin nähden. Ongelma syntyy kun hankimme yhteistä asuntoa käyttäen hänen jo kertynyttä omaisuuttaan esim. osamaksun tavoin asuntolainassa. Jos ja kun minä sitten maksan yhtälailla yhteiseksi asunnon hankitun asunnon kuluja ja lainoja, niin voiko mieheni kuollessa käydä kuitenkin niin, että aivan kaikki, myös minun maksamani osuus, menisi testamentin mukaisesti vain hänen lapsilleen?
Tai jos itse kuolen ennen häntä, saavatko omat lapseni mitään?
Onko ristiriita olemassa avioehdon ja testamentin välillä siinä tapauksessa?
Avioehtoa emme ole siis tehneet. En halua hänen aiemmin kertyneestä omaisuudestaan enkä tulevasta perinnöstä itselleni ja omille lapsilleni mitään mutta haluan omien lapsieni joskus saavan minun maksamaani osuutta perintönä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
niin silloin miehesi kuollessa sinä saat puolet yhteisestä omaisuudesta, siis jos olet se köyhempi osapuoli. Varakkaampana saat pitää omasi jos kieltäydyt maksamasta tasinkoa. Ja asuntoohan sinulle on leskenä elinikäinen hallintaoikeus.
Eikö testamentti siis merkitse mitään vaikka siinä lukee, että miehen aiemmin hankittu ja hänelle perintönä tuleva omaisuus menee hänen tahtonsa mukaisesti hänen lapsilleen?
Voi itku mitä sotkua voi mammona tuoda! En halua hänen omaisuuttaan.
Siihen auttaa vain avioehto.
No sitten kirjoitatte avioehtosopimuksen jossa noin toteatte ja viette sen rekisteröitävksi maistraattiin. Sitten voitte tehdä testamentit jossa laitette varanne jakoon miten haluatte, tietysti kannattaa lakiosa huomioida testamentissa, varmuuden vuoksi voi olla parasta teettää asiakirjat mutta harkintanne mukaan.
Sitten joskus kun perunkirjaa teette voit sanoa että et halua pitää hallintaoikeutta yhteiseen kotiin jos niin kovasti haluat.
>>"Minulle tähän mennessä kertyneen ja minulle myöhemmin perintönä tulevan omaisuuden vaadin jaettavaksi lasteni kesken."
Lapset perivät isänsä ilman testamenttiakin. - Mutta kenellekäs se muu omaisuus eli *tekoajankohdan jälkeen kertynyt muu kuin perintönä tullut omaisuus* menisi? Kun ei siitä mitään mainita, sekin periytyisi miehen lapsille. "
Juuri tuo huolestuttaakin. Eli yhteisesti hankittu omaisuus pitäisi kyllä minun mielestäni jakaa molempien kesken niin että minunkin biologisille lapsilleni jää jaettavaa eikä kaikki omaisuus mene miehelle ja hänen lapsilleen. Vain hänellä nyt oleva ja perintönä vanhemmiltaan tuleva kuuluu mielestäni vain ja ainoastaan hänen lapsilleen, ei minulle.
On kai alettava avioehtoa laatimaan ja pistää se testamenttikin uusiksi. Juristi vahvistakoon. Huoh *
No voi hyvät hyssykät. Tehkää paperit lakimiehellä, niin ne pitävät kutinsa jaon tullessa. Sanamuodot ovat tosi tärkeintä kaikissa virallisissa papereissa, ja tämä taito lakimiehellä on. Ja lisäksi: ex-puolisot eivät ikinä peri mitään. Kun avioliitto on päättynyt, on sen lainvoima loppunut.