kultainen noutaja

Muutamia ajatuksia kultaisesta noutajasta: (meillä 13 kk uros)
Sananmukaisesti kultainen ystävä. Pitää kaikista ylettömästi vaikkakin vahtiviettiäkin löytyy meidän tapauksesta. Toisille koirille on yleensä kiltti jos on sosiaalistettu kunnolla (jos ei niin yleensä korkeintaan varautunut aluksi). Helppo opettaa jos hallitsee asiansa, mutta kultsun kanssa tulee yllättävän helposti ongelmia jos jokin on pielessä vaikka helpoksi roduksi mielletäänkin.

Liikuntaa tarvitsee paljon, koska jos lenkki jää väliin niin alkaa riehua ainakin nuorenpana. Reilun tunnin lenkki päivässä kyllä riittää ja kannattaa myös kokeilla harrastaa esim tokoilua. Keskikokoisena koirana vaatii kyllä kunnollisen peruskoulutuksen.
Kultsu varmasti menestyy kerrostalossa varsinkin kun ei ole yleensä kovin herkkähaukkuinen, mutta tuntuu toisaalta vievän joskus melkoisesti tilaa (makuasia).
Onnea koiran etsintään ja muistutan, että kannattaa ottaa koira vain luotettavalta kasvattajalta (golden ringin jäsenkasvattaja) tai varmistaa ainakin, että pentujen vanhempien asiat (lonkat, silmät ym perusasiat) ovat kunnossa.

Kyllä minun mielestä se sopii kerrostaloasuntoon. En osaa sanoa, paljon tarvitsee liikuntaa, mulla on itellä kultainennoutaja/labbiksen sekoitus ja asumme kerrostalossa. Kyllä meijän koira ainakin viihtyy.. Käytän sitä lenkillä aika monta kertaa päivässä. N. 2h/pvä. Yleisimmät kultaisetnoutajat ovat kilttejä luonteelta. Kyllähän mä uskon että ne tulee toimeen keskenän, mutta kannattaa aluksi pitää silmät auki, ettei pääse mitään tapahtumaan.

Meillä on 2 kultaistanoutajaa ja 1 tiibetinspanieli. Ongelmia ei ole ollut ja koirat tulevat hyvin toimeen keskenään, vaikka luonteeltaan rodut ovat erilaisia. Aikanaan oli useampi tipsu ja niillä taas oli rähinää silloin tällöin. Pitää vaan muistaa uuden pennun tullessa antaa tuplahuomiota aikasemmalle koiralle