Mihin perustuu vesikuljetuksen taloudellisuus (rahti, puun uitto yms.)? Jos ajan omalla autolla Helsingistä Kotkaan (n. 130 km), palaa bensaa 10-11 l. Fiskarilla puksutellen dieseliä kuluu puoli litraa mailille eli noin 35 l olettaen, että merimatka on yhtä pitkä kuin autotietä pitkin. Taloudellista?
Minkä verran kuormaa pitäisi olla mukana, että fiskari olisi taloudellisempi? Lastin määrän lisääntyessä kai osat vaihtuvat. Jos autoon mahtuu 4 hlöä ja veneeseen 8 hlöä, niin Kotkaan kannattaa edelleen mennä autolla.
Minkä verran kuormaa pitäisi olla mukana, että fiskari olisi taloudellisempi? Lastin määrän lisääntyessä kai osat vaihtuvat. Jos autoon mahtuu 4 hlöä ja veneeseen 8 hlöä, niin Kotkaan kannattaa edelleen mennä autolla.
Vastaukset 15
Vanhimmat
keventää vedessä kolmanneksen kuormasta.
Tässä ainakin yksi syy.
Onko veden kitka (vesimolekyylien kitka veneen runkoa vasten) mahdollisesti suurempi kuin auton pyöriin kohdistuva kitka (vierinvastus ym)? Massan lisääminenhän ei veden kitkaa ainakaan vähennä, silti suuret massat kulkevat vedessä kustannustehokkaasti. Siis mikä on riittävän suuri massa tavallisen tolliaisen kannalta katsottuna?
400 000 MT lastaava nykyaikainen malmilaiva kuluttaa 100 tonnia polttoainetta vuorokaudessa, ja kulkee reilu 600 km tuossa ajassa.
...kehiin ja sassiin! Nyt jos koskaan tarvitaan todella viisas ihminen vastamaan tähän probleemaan! Turha meidän tavisten on yrittää tällaista pulmaa ratkaista, sillä LKV_Välittäjä tietää kaiken!!
Rahdattavan tavaran määrästä.
Jos viet vaan 4 henkilöä Helsingistä Kotkaan, on se henkilöauto edullisin. Jos viet 18 tonnia soraa helsingistä Kotkaan, se menee yhdellä rekalla, mutta henkilöautolla saisi ajaa pirun monta keikkaa. Ja kuskin liksa on suurempi menoerä kun polttonaine silloin. Lastaus molemmissa päissä ongelmallista ja sitoo henkilötunteja jne.
Jos viet 180 tonnia tavaraa (paperia, soraa, whatever) se menee yhdellä merikuljetuksella, mutta rekkakuormia tarvittaisiin kymmenen, henkilöautollisia ... niin paljon että en jaksa laskea jne. Henkilökulut määrää suurelta osin rahdin hinnan.
Niin, henkilökulut ovat melko iso kuluerä rahdissa. Esim. 100 konttia rahtia menee heittämällä laivalla Tku-travemunde, laivassa miehistöä esim. 10. Rekoilla 1 kontti per rekka, jokaiseen oma kuski, ensin laivalla tholmaan ja sieltä edelleen Travemundeen. Hitaampaa ja kalliimpaan.
ja rapakon yli 14000 konttia. Montakos rekkaa muuten mahtuukaan laivaan...ja kuskeineen päivineen..
Tukkilautan vetohan on helkutin halpaa touhua verraten siihen puumäärään mikä kerralla menee. Saattaahan nekin olla tuulensuojassa esim. viikon mutta. Ei se mitään, sitten niiden vetäjien on keksittävä jotakin muuta puuhaa... Ryyyysss....
Puun uitto oli kaiketi paras tapa tuoda sydänmailta puu rannikolle, kun kunnollisia teitä ei ollut paikan päälle. Eikä ollut kunnollisia puurekkojakaan. Kun nämä kaksi asiaa oli saatu kohtuukuntoon, loppui uittohommat, isossa mittakaavassa.
Rekalla kamat saadaan hakkuriin ihan pikkusen pienemmällä henkilökunnalla.
Siihen aikaan ei yksinkertaisesti ollut mitään muuta mahdollisuutta puun kuljettamiseen, ellei hevosrekeä talviakaan lasketa mukaan.
Muutenhan kyse on pelkästään laivojen suuresta kuljetuskapasiteetista. Yksi nykyaikanen Ro-Ro alus kun ottaa parisataa puoliperävaunua kerralla.
Mutta alkuperäisen kysyjän peruskysymykseen, eli siihen milloin merikuljetus muuttuu taloudellisemmaksi, en osaa ottaa kantaa. Toivottavasti joku logistiikan asiantuntija sattuu paikalle kertomaan siitä, minuakin kiinnostaisi tietää :)
Kiitos kaikille tähän mennessä vastanneille. Tämä ajatusleikki lähti siitä, että kun on yleisessä tiedossa se, että tonnikaupalla soraa tai muuta lastia kuljetettettaessa laiva on taloudellisin, niin mikä on raja-arvo, kun Kotka-esimerkki päätyy auton eduksi? Jos kuljetettavia matkustajia olisikin 100 ja fiskarin vaihtaisi vesibussiin, joko osat vaihtuisivat maantiekuljetukseen verrattuna? Jos ei, niin entä tuhannella matkustajalla? Vai onko kenties niin, että lastin pitää olla painavampaa, jotta vesikuljetus muuttuu taloudelliseksi (joku viittasi Arkimedekseen)?
Tämän kysymyksen näkökulma on lähinnä energiatalous, eivät niinkään palkka- ym. kulut. Ja siksi kysyn, kun kuvittelen asian olevan jotenkin mallinnettavissa, mutta ei-insinöörinä itse en osaa.
nimittäin ahtaajan. hänet on pakoitettu tekemään työnsä melkein ilmaisesti ja ilman työ- ja lepoaikojen rajaamista. eli tavaran laittaminen laivaan ja taas poisotto sieltä on niin palon halvempaa kuin maakuljetusvälineisiin.
Sattumalta minulla on aika hyvä käsitys ahtaajien ansioista. Saa olla pahuksen hyvä koulutus, että pärjää sille ahtaajalle, jonka työhön opastus ekan työpäivänä on: toss on hanskat, seuraa tota kaveria. Siellä näkeekin myös hyvän akateemisen loppututkinnon omaavia kavereita joukossa tekemässä rahaa.
Itse tein elämäni suurimman virheen, kun en aikoinaan ottanut vastaan vakituista ahtaajan pestiä. Liitto painosti yrityksiä vakinaistamaan keikka-ahtaajien työsuhteet, mutta itse halusin pitää vapauteni joten lopetin ne hommat kerralla. Tänä päivänä olisi 3.500 - 4.000 € kk tulot, ja vailla stressiä tai vastuuta mistään..
Tukkilautoissa joita Saimaalla nykyään hinataan on 300 rekkakuormallista tukkeja. Hinaajalla on muutaman hengen miehistö, joten palkkakustannukset ovat pienet.
http://yle.fi/alueet/savo/2010/07/uittovaki_nauttii_tyoteliaasta_kesasta_1829433.html
jonka luulisi menevän laivalla bulkkina mutta meneekin kumipyörillä. Merkittävä tekijä on tuottajan ja asiakkaan sijainti, jos satamaan kuitenkin joutuu ajamaan kumipyörillä molemmissa päissä niin usein ei kannatakaan viedä laivalla. Lisäksi lastinkäsittely on suomen satamissa poikkeuksellisen kallista ja tehotonta jolloin ylimääräinen käsittely ja varastointi molemmissa satamissa ei ole kokonaisedullista.
käytännön esimerkkinä niin monessa pienessä rahtialuksessa on käytetty kuormureiden koneita( esim Scania). Kerralla on kuljetettu ehkä 400 mt hiekkaa , karkeasti 10 kertainen määrä kumipyörän verrattuna. laivassa vauhti paljon hitammpi, miehistöä ehkä 2 tuolaisessa liikenteessä. Joten hiukan edullisemppa, sikäli kuin ei makseta normaalin sataman ahtauskuluja ja satamamamksuja. Ja jos hiekka on saaressa ( niin kuin usein ollut) niin ei oikein ole muita vaihtoehtoja.
Veteen piiretty viiva missä raja kulkee, harvoin , varsinkaan vähän lyhyimillä matkoila on itsestään selvää mikä on edullisin kuljetusmuoto isollekkaan erälle.