Kauan sitten julkaisit tällä palstalla vaikuttavan orbikuvan
erään sukulaisesi hautajaisista.
Jutussa myös mainitsit toisesta (elävästä) sukulaisestasi,
josta otetuissa valokuvissa esiintyi jonkinlaisia vaikeasti
selitettäviä valoefektejä.
Pyysin tuolloin, että julkaisisit myös jonkin niistä, mutta
tuolloin esitit tiettyjä esteitä pyynnön täyttämisen suhteen.
Ovatko nämä esteet edelleen voimassa?
erään sukulaisesi hautajaisista.
Jutussa myös mainitsit toisesta (elävästä) sukulaisestasi,
josta otetuissa valokuvissa esiintyi jonkinlaisia vaikeasti
selitettäviä valoefektejä.
Pyysin tuolloin, että julkaisisit myös jonkin niistä, mutta
tuolloin esitit tiettyjä esteitä pyynnön täyttämisen suhteen.
Ovatko nämä esteet edelleen voimassa?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Moro.
En saa juuri sitä kuvaa käsiini. Tässä linkissä http://pohja.kuvat.fi/kuvat/ on otoksia hautajaisista, aika jänniä efektejä. Katso myös "nalliksi" profiilikuvaani, se on suurennos eräissä häissä otetusta kuvasta. Kuvassa on suurennos orbista joka leijaili sulhasen selkämyksen liepeillä.
Olipa erikoisia valomuodostelmia, hyvin samantyyppisiä kun alan tutkimuksissakin
on esitetty. Otitko itse kuvat? Oliko kyseessä digikamera? Oliko tilaisuudessa puhetta siitä,
että joku olisi omin silmin havainnut näitä efektejä. Onko näitä valomuodostelmia useinkin esiintynyt
ottamissasi "arkipäivän kuvissa".
Digikamerasta kyse.
Ulkona otetuissa hautajais-kuvissa olevat "sumut" ovat luultavsti kosteudesta johtuvia juttuja. Tuo valo, joka haudan päältä näyttää olevan kuin liikkeessä ylöspäin on ilmeisesti salamavalon ja kosteuden aiheuttama efekti?
Sikäli hautajais-kuvat voisivat olla mielenkiintoisia, että kyseinen vainaja kuoli(syöpään) kotonaan melko tietoisena, eli viimeiseen asti tajuten tapahtuman ja se on eräs ehto erään teorian mukaan (budhalaisuuden mukaan) siinä, että voisi tietoisena toimia fyysisen kuoltua "tietoisuuden irrottua" kehosta. Eli ehkä "häntä" kiinnosti seurata hautajaisissa ihmisten reagtioita? No se on vain teoriaa.
Porofiilikuvan(ihan mun näköinen :)) orbbi on sen sijaan mielenkiintoinen. Kuva otettiin ulkona häissä jo illan pimennyttyä. Minusta kuvassa on havaittavissa joitain "inhimillisesti" tunnistettavia piirteitä.
Digikuvauksen myötä tuo orb-ilmiö on yleistynyt, vaikea sanoa johtuuko se vain digistä, vai mistä.
tahtoo olla, kaikkiin paranormaaleihin ilmiöihin liittyy pohdinta:
onko syy luonnollinen vai yliluonnollinen.
Kun orbeista puhutaan, olen oman digikamerani valoefekteihin löytänyt
aina luonnollisen syyn. Mielestäni tämä ei välttämättä muissa tapauksissa
sulje pois myöskään paranormaalista tulkintaa.
Koskaan en esimerkiksi mitään hautajaiskuviesi kaltaisia valoefektejä ole
tavannut, vaikka monenlaisissa ilmasto- ja valaistusolosuhteissa olen digikuvia ottanut.
Jos tuolla kameralla yleensä tulee virheettömiä otoksia, on ilmasto- ja valaistusolosuhteet
hautajaistilaisuudessa olleet todella poikkeukselliset, taikka sitten asialla ovat olleet
"korkeammat voimat".
Nettisoitteessa xyz.kuvat.fi on muutamia ottamiani "luonnollisia" orbikuvia selityksineen.
Profiilikuvasi orbi ei todellakaan oikein taivu selitettyihin optiikan lakeihin.
Tuosta kuvasarjassa esiintyvästä Whittorpin sillasta puhuttiin palstalla aikoinaan paljonkin
siellä esiintyneiksi väitettyjen kummitusilmiöiden vuoksi.
kysymys:
Tuliko tietoosi, näkikö kukaan hautajaisvieraista paljain silmin mitään
normaalista poikkeavia valoefektejä, vai olivatko nuo kuvat lainkaan
laajemmalti hautajaisvieraiden nähtävillä ja keskustelun alaisina.
Alan tutkimuksissa yleensä todetaan, että vain kamera on kyennyt
vastaavankaltaisia efektejä näkemään.
Älä käsitä näitä inttäviän kysymyksiä yksityisyytesi loukkauksiksi,
takana on vilpitön objektiivisen tiedon etsiminen.
En ole kysellyt tuosta asiasta. Hautajaiset olivat vain muutama viikko sitten.
Kuulin kylläkin vainajan avio-puolison kertoneen siitä kuinka kuolemaa seuranneina öinä heidän koiransa olivat erittäin levottomia ja pelokkaita siinä huoneistossa jossa vainaja menehtyi. Ehkä siis jotain paranormaalia tapahtui? Koirat ja yleensä eläimet vaistoavat herkemmin tuollaiset "värähtelyt".
Sinänsä tuo paikka (jonka omistaja siis kuoli syöpään) on erikoinen. Maalais-maisemassa oleva talo-kompleksi on vanhaa ja suojeltua. Minun ja vaimoni häät oli siellä parivuosikymmentä sitten. Vietimme häitä edeltävän yön tuossa suojellussa talossa ja koin outoja. Kuulin ääniä, pulinaa ja jorinaa minua ja nuorikkoani koiraamme lukuunottamatta tyhjässä talossa. En pidä havaintoja päänsisäisenä ilmiönä siksi, että silloinen koirani reagoi rajusti ääniin.
vaiko ei? Juuri tässä mielessä tivasin sinulta tietoja hautajaisvieraiden näköhavainnoista
ja valokuvien ottamisolosuhteista.
Olen eläkkeellä oleva teknisen koulutuksen omaava, paranormaaleista ilmiöistä kiinnostunut
ja samanaikaisesti niihin skeptisen asenteen omaava persoona.
Siksi olen tämänkin palsta asiakas. Paranormaalien (= vielä nykyvaiheessa meille tuntemattomiin
luonnonlakeihinn kuuluvien ) ilmiöiden kokeminen on osaltani äärimmäisen harvinaista, oikeastaan rajoittuu yhteen ainoaan kertaan. Tapauksesta kirjoitin palstalle aikoinaan seuraavasti:
-----------------------------------------------------------------------------
Eräs ihmisten keksimä laite, kamera ( laukaisuvalmiina ) olisi minutkin vakuuttanut
aaveiden olemassa olosta. Vaikka nämä edellytykset olisi täytettykin, tuskin
olisin kameraa hämmästykseltäni ehtinyt laukaisemaan. Vuoden 1960- luvun eräästä tapahtuma
kulki näin:
Kummitus mummoko? 21.1.2008 00:58 Vastauksia: 4 Lukukertoja: 1000
”1960- luvulla olin palaamassa HIFK:.n lätkämatsista kotiin Helsingin Lauttasaareen.
Kävelin Mechelininkadun ylittävää siltaa nykyisen Länsiväylän suuntaan. Oli vastatuuli ja melkoinen lumipyry, naaman piti mielellään alas painettuna . Välistä tietysti täytyi katsetta hieman kohottaa, että pysyi suunnassa. Tällaisessa vaiheessa huomasin sillan alkupäässä, että n. 10 m edelläni kulki vanha, mustiin pukeutunut mummo, takinliepeet vain tuulessa hulmusivat. Totesin kävelyvauhtini mummoa nopeammaksi, joten siirryin jalkakäytävän vasempaan reunaan ja kiihdytin vielä vauhtia, jotta ohitus kävisi ripeästi. Sitten taas katse maahan ja menoksi. Sillan puolivälissä tuli mieleen, että mitähän outoa tässä on? Juu, enhän minä ollut ohittanut mummoa . Käännyin ympäri, silta oli autio ja tyhjä. Vielä tänä päivänä harmittelen, että en palannut tarkistamaan lumesta mummon mahdollisesti jättämiä jälkiä. Jälkeenpäin ajatellen selitysmahdollisuuksia on neljä: a) kummitus, b) harha-aistimus, c) elävä mummo on välittömästi katsekontaktini jälkeen hypännyt ajotielle ja lähtenyt pinkomaan pikajuoksijan vauhtia joko meno- tai tulosuuntaan d) tai hypännyt sillan kaiteen yli alas Mechelininkadulle (pudotusta n. 10m), näin ei varmasti tapahtunut, ja pikajuoksukin tuntuu epätodennäköiseltä. Mahdollista hallusinaatiota ei ainakaan mielentilan pitänyt edistää, ajatukset liikkuivat silloin nähdyn mielenkiintoisen jääkiekko-ottelun tapahtumissa. Jos kuitenkin olisi kyseessä tapaus b), niin ei syytä huoleen : tapaus oli siis 1960-luvulta ja jäänyt lajissaan ainoaksi. Muutama sekunti harhojen vallassa tänä aikana ei ole mielestäni kohtuuton määrä!”
Tapaus tuli mieleeni, kun paljon myöhemmin luin jostakin Helsingin historiasta kertovasta juttukokoelmasta Hietalahden torin vaiheilla vaikuttaneesta mustapukuisesta ”kummitusmummusta”, enpä silti rohkene väittää, että juuri tämän olisin nähnyt. Muistaakseni joku keskustelijakin alkuperäisessä keskusteluketjussa tarinasta mainitsi.
Nyt tapaus tuli uudelleen mieleeni, kun luin amerikkalaisten tutkimusryhmien selvityksiä kummittelutapahtumista. Usein kerrottiin, että jotkut tutkijat tulivat näissä ”aktiivisissa” paikoissa huonovointisiksi.
Muistan, että tuon tapauksen jälkeen oli ehkä varttitunnin ajan hieman omituinen olo, ei suinkaan pahoinvointia, ei edes päänsärkyä, mutta pää ”tuntui hiukan raskaalta” jos sen näin kuvailisi.
Minkäänlaista pelkoa en missään vaiheessa tuntenut, ihmettelin vain.
Pidin asiaa niin merkityksettömänä, etten siitä edes alkuperäisessä keskustelussa maininnut, nuo tutkijaryhmien mainintojen johdosta siitä nyt kirjoitan.
Selvyyden vuoksi mainittakoon, että alkoholilla tai muilla ”piristeillä ”
ei ole osuutta asiaan.
Näissä kummitteluilmiöissä minua kiinnostaa lähinnä tuo ”fysikaalinen” puoli, ja olen usein pohtinut ilmeisiä samankaltaisuuksia, joita löytyy parapsykologiassa ja esim. hiukkasfysiikassa ( teleportaatio, aineen muuttuminen energiaksi jne.) "
Nyt, anno Domino 2010 mietin edelleen, oliko kyseessä aito kummitus vai
aistiharha.
Jos jälkimmäinen, onneksi sattunut toistaiseksi vain kerran elämässä !
------------------------------------------------------
Ehkä edellä sanotusta ilmeneekin, miksi Gybolta olen inttänyt näitä "fysikaalisia"
todisteita "päänsisäisten" ilmiöiden vakuudeksi.
Käsitykseni on, että "henkimaailman" asioissa ei ole mitään yliluonnollista.
Yliluonnollisuus on omaa tietämättömyyttämme.Jos
niillä on vaikutusta myös materiaaliseen maailmaan, miksi emme tutkisi
niitä myös tekniikan suomin keinoin.
heijastuksia ja muita temppuja. yhdessä näyttäis kuin jotain oksaa ois heiluteltu kameran edessä. viimeisessä on minitaskulamppu kameran edessä.
on henkilö, joka hautajaisissa ryhtyy sirkuspelleksi.
Toi sun heitto oli kyllä hyvä :D, mutta ei pidä paikkaansa.
En kauheasti pidä palstalla vierailevista kummitusjuttu friikeistä, jotka kertovat joskus hyvinkin sepitettyjä tarinoita. Minulla ei sen sijaan ole mitään syytä kertoa tai näyttää muuta kuin ehtaa materiaalia.
Mielenkiintoinen tuo tapauksesi.
Minulle kävi hieman samanmoinen sikäli, että kun kuljin eräänä kesä-aamuna kaupungilla kohti kämppääni, tuli vastaan vento-vieras, hyvin happaman oloinen mummeli, joka tokaisi kohdallani; "Sitä on oltu huorissa". Vaikka olin hieman moraalisesti arveluttavalta reissulta toki tulossa, en odottanut feedbacin siitä olevan noin pikaista. ;) Kiinnitin huomioni häneen tietty tuon oudon heitonsa vuoksi, mutta myös siksi, että minusta oli outoa vanhuksen liikkuminen aamuyöllä yksin kadulla. No,, kun katsoin kohdattuamme heti miten taakseni, pienoisesta hämmästyksestä toivottuani, ei ketään ollut enää avoimella kadulla. Kohdalla jossa tämä tapahtui(vuosia sitten) ei ollut asuin taloa eikä porttikongia, ainoastaan kiinni oleva pika-ruoka-ravintola. "Mummo" ei siis voinut livahtaa mistään ovesta mihinkään piiloon,,eli ihme juttu.
Tuo ääni homma oli siitä ovela, että koirani(seefferi) kusi melkein alleen pelosta. Itse asiassa heräsin yöllä koiran levottomuuteen ja ihmettelin miksi se pelkää ja vaeltaa häntä koipien välissä,,kunnes kuulin itsekin ne äänet.
Otellaan lisää kuvia ja katsellaan kuunnnellaan talvea.
tapauksilla näkyy olevan. Hetkeäkään en osaltani epäillyt, etteikö "kummitusmummoni" olisi ollut fyysinen ihminen. Ihmettelin samaan tapaan kuin sinäkin, että vanha mummo lähtee tuollaisella säällä sillalle kävelemään, tuohon aikaan jalankulkijoita siellä yleensäkin liikkui äärimmäisen vähän.
Rinnastin tuossa aikaisemmin parapsykologian ja modernin fysiikan. ( teleportaatio, aineen muuttumisen energiaksi, vice versa, ym.).
Eräs fysiikan suure, aika, on askarruttanut filosofeja ja luonnontutkijoita jo antiikin ajoista
lähtien, ja askarruttaa edelleenkin.
Antiikin filosofi Herakleitos totesi aikoinaan: "Mies voi astua samaan virtaan vain kerran,
sillä seuraavalla kerralla virta on muuttunut ja mieskin on muuttunut"
Ilman nykyfysiikan aineen hienorakenteen tuntemusta Herakleitos vaistosia ohikiitävän
nykyhetken ainutkertaisuuden, aistifysiologiamme tuntuu olevan sidottu aina vain tähän häviävän lyhyeen hetkeen. Vaikka tarkastelisimme kiinteätä peruskalliota, se ei enää
sekunnin murto-osaa myöhemmin ole entisensä: kallion aineosien elektronit ovat jo
liikkuneet uusinn asemiin.
Ajan kulustakin meillä on arkihavaintojemme nojalta selvä käsitys, se kuluu kaikkialla
samalla tavalla. Kuitenkin GPS-satelliittien rakentajat joutuvat suunnittelemaan satelliittien
kellot nopeakäyntisemmiksi kuin maan pinnalla aikaa mittaavat, aika kun siellä kiertoradalla painovoiman pienemmyydestä johtuen kuluu hitaammin kuin maan pinnalla.
Entä sitten oma "päänsisäinen" havaintoinstrumenttimme :
Olisiko mahdollista, että joissakin olosuhteissa voisimme samanaikaisesti reaalisen nykyhetken
ohella aistia samalla paikalla menneisyyden tai tulevaisuuden tapahtumia, kenties hyvinkin kaukana nykyhetkestä ?
Olisiko siinä osaselitys kummitteluilmiöihin ?
Katsellaan ja kuunnellaan talvea, ja mietitään tätä !
...ja photoshop. niillä pääsee pitkälle :-)
ei tarvis tyytä pelkkiin valomuodostelmiin, vois muodostaa postuumisti dramaattisempia pirun hahmoja maisemaan.
olen kuvannut paljon tuollaisia ilmiöitä, orbeja , valopalloja, usvakuvia...tiedän etetivät ole mitään photoshoppailuja nuo kuvat .Olen itsekin kuvannut paljon noita ilmiöitä...minulle ne ovat arkipäivää.
Harmi ettei Suomessa ole mitään kunnon foorumia minne kuva voisi laittaa, fb:ssä kyllä on.
Jos kuvani kiinnostaa tai haluat mielipiteeni kuvista laita sp. [email protected]
[email protected]
tässä kertoa, onko näistä kuvaamistasi ilmiöistä saatu näköhavaintoa,
vai ovatko ne vasta ilmenneet kuvista.
(en ole gybo vaan ketjun aloittaja)
Jos sanoisin että olen nähnyt, niin uskoisitko? Et varmaan, vaan vaatisit taas lisää todisteita:))) Nämä ovat sellaisia asioita ettei ole tarve muita vakuuttaa, änginpä vaan itseni mukaan tähän keskusteluun.
vastaa: Tuo ketjun aiempi osio "Päänsisäinen ilmiö" kuvaa erästä omakohtaista
"yliluonnollista" kokemustani. Jos itse olen tällaista kokenut, ei minulla
todellakaan ole varaa asettaa vastaustasi kysymyksenalaiseksi tai " vaatia lisää
todisteita " . Tarkoitus on vain vilpitön halua kuulla mielipiteitä niiltä, joille
vastaavankaltaisia ilmiöitä on tullut eteen.
Siis toistan edellisen kysymykseni :
" Onko näistä kuvaamistasi ilmiöistä saatu näköhavaintoa,
vai ovatko ne vasta ilmenneet kuvista."
Kun olen edellä asettanut sanan "yliluonnollinen" sitaatteihin , haluan
antaa käsitteelle oikeamman määritteen: "vielä meille tuntemattomien luonnonlakien
aiheuttama"
Niissä leijailee vain tupakansavu tai sitten ikkunan läpi otettuja...
Voi tietenkin olla jotain muutakin.
tietoisesti näitä "optisia orbeja" kuvaillut.
Osoitteessa xxyyzz.kuvat.fi kansiossa "orbs" näytteeksi
muutamia. Kuvassa "sumupisara" on salamavalon heijastus sumupisarasta
kuvassa "jääkide" heijastus jääkiteestä.
"Aitoja orbeja" en ole vielä tavannut.
en halua kuviani esitellä julkisesti keskustelupalstalla, mutta jos aihe sinua kiinnostaa...laita sp. osoitteeseeni..kuvat ovat kyllä toisaalla nähtävissä...itseasiassa haluaisin niistä mielipiteesi...