valmistun nyt joulukuussa toisen asteen koulutuksesta.
minulla on oma asunto josta velkaa maksettu vasta 5 vuotta.
ilmottaudun tietysti ensisijaisesti työttömäksi työn hakijaksi, mutta kysymys kuuluu ETTÄ MISTÄ KAIKKIALTA SITÄ RAHAA SAA, siihen saakka kunnes työpaikan saa?
soskun mielestä ainut vaihtoehto on myydä asunto koska puoliso tienaa jo tarpeeksi, mutta eihän ne ota huomioon että meillä on kahdesta asuntolainasta koostuva velka, autolaina, sähkö, vesi, liiton maksut, vakuutukset jne. eli sitä rahaa ei jää todellakaan velkojen jälkeen juuri mitään. ja muutenkin en haluaisi elää puolison rahoilla ja kerjätä omiin tarpeisiini tarvittavaa summaa.
minulla on oma asunto josta velkaa maksettu vasta 5 vuotta.
ilmottaudun tietysti ensisijaisesti työttömäksi työn hakijaksi, mutta kysymys kuuluu ETTÄ MISTÄ KAIKKIALTA SITÄ RAHAA SAA, siihen saakka kunnes työpaikan saa?
soskun mielestä ainut vaihtoehto on myydä asunto koska puoliso tienaa jo tarpeeksi, mutta eihän ne ota huomioon että meillä on kahdesta asuntolainasta koostuva velka, autolaina, sähkö, vesi, liiton maksut, vakuutukset jne. eli sitä rahaa ei jää todellakaan velkojen jälkeen juuri mitään. ja muutenkin en haluaisi elää puolison rahoilla ja kerjätä omiin tarpeisiini tarvittavaa summaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Anteeksi, mutta en nyt oikein ymmärrä. Oletteko naimisissa / vastaavassa parisuhteessa, vai kämppiksiä, joilla on molemmilla oma talous ja omat rajat?
Mitä ihmettä tuo "puolison armoilla" oleminen oikein tarkoittaa? Ei teidän ole tarkoitus olla kaksi itsenäistä, itsekseen, yksinään toimeentulevaa henkilöä. Te olette tiimi, yksi entiteetti, jossa ei pitäisi olla hirveä kauhistuksen kanahäkki, jos jonkin aikaa joutuu elämään "toisen rahoilla". Jos se on puolisolle ongelma, niin pistäisi itselläni vähän miettimään että onko yksipuolisessa avioliitossa.
Lyökää viisaat päänne yhteen ja keskustelkaa vaihtoehdoistanne, yhdessä. Ottakaa selvää asioista, yhdessä. Päättäkää asioistanne ja rahankäytöstänne tai sen muutoksista, yhdessä. Ei se ole heikkoutta, jos elämässä tulee avioliiton vain toista osapuolta koskevia vastoinkäymisiä. Eikä sellaisista pidä yrittää selviytyä yksin, vaan yhdessä puolison kanssa.
Huomaa myös, että "rahaa ei juuri jää velkojen jälkeen" on ihan eri asia tilanteena kuin "rahaa ei jää yhtään" tai "raha ei riitä velkojen maksuun". Monella tilanne edustaa juuri noita kahta jälkimmäistä skenaariota, ja puoliskonkaan tilanne ei ole sellainen, että tienaa tarpeeksi.
Työttömäksi työnhakijaksi ilmoitautuminen on minun mielestäni kaikkea muuta kuin ensisijainen toimintatapa. Oma-aloitteinen ja ahkera duuninetsintä tulee ykkösenä, ehkä kakkosenakin. En ole ikinä kuullut, että kukaan olisi saanut hyvää / vakituista työpaikkaa työkkärin _osoittamana_.
Olen ihan varma, että löydät kyllä hommaa ja tilanne ratkeaa. Nyt vain jäitä hattuun, yhdessä istumaan puolison kanssa, aktiivisesti työtä ja muita resurssikeinoja etsimään. Ensimmäinen asia mikä nousi tekstistäsi mieleeni oli sana tilapäisyys. Tuo tilanne jos mikään kuulostaa siltä, että se on ohimenevä ja kestää tasan työnhakusi ajan mikäli alasi on vain sellainen, että sillä vielä työpaikkoja jossain on.
En ymmärrä tilannetta, jossa puolisoa ei voi lähestyä apua pyytääkseen, minkään pyytäminen on yhtä kuin kerjämistä, ja pitää koko ajan olla supervahva ja pärjätä vaikka sitten yksinään. Mun käsitys liitosta on sellainen, että mennään yhdessä kohti vaikeuksia ja autetaan toinen toistamme, kun niitä ylä- ja alamäkiä elon tiellä riittää. Yhdessä olette vahvoja. Toisillenne, liitossa, voitte olla muutakin. :)