Kun täällä nyt on niin paljon keskustelua siitä, miksei kukaan huoli itselleen "kunnollista" poikaa, niin lukekaapas tämä:
Olen aito, oma itseni ja mukavaa seuraa. Juttelen paljon, jos huomaan, että toinen ihminen on halukas keskustelemaan kanssani. Olen yleensä todella pirteä ja innostun helposti uusista asioista. Mietin paljon kaikkea syvällistä, ja minua kehutaan usein älykkääksi ja viisaaksi.
Huonoihin puoliini kuuluu huono keskittymiskyky ja kova temperamentti. En kuitenkaan ole valittaja/nipottaja-tyyppiä, vaan otan asiat ihan rennosti.
Kunnollisuudesta en tiedä, koska käytän joskus alkoholia ja liikun epämääräisissä porukoissa. En kuitenkaan ole mikään teini-alkoholisti.
Mitäs tykkäätte vastaavanlaisesta kokonaisuudesta? :)
Olen aito, oma itseni ja mukavaa seuraa. Juttelen paljon, jos huomaan, että toinen ihminen on halukas keskustelemaan kanssani. Olen yleensä todella pirteä ja innostun helposti uusista asioista. Mietin paljon kaikkea syvällistä, ja minua kehutaan usein älykkääksi ja viisaaksi.
Huonoihin puoliini kuuluu huono keskittymiskyky ja kova temperamentti. En kuitenkaan ole valittaja/nipottaja-tyyppiä, vaan otan asiat ihan rennosti.
Kunnollisuudesta en tiedä, koska käytän joskus alkoholia ja liikun epämääräisissä porukoissa. En kuitenkaan ole mikään teini-alkoholisti.
Mitäs tykkäätte vastaavanlaisesta kokonaisuudesta? :)
Vastaukset 2
Vanhimmat
nice :) Iha kiva ::D
Kyllä mä aattelen, et mielummin poika on kunnollinen kuin "kunnoton". Tosin mulla se raja, olla kunnollinen on aika veteen piirretty. Riippuu ihmisestäkin. Mut jos nyt supee syvällisemminkin miettiin, nii kyl se kunnollisempi vetää enempi puoleensa. Mutta on tullut huomattua, että kyllä niillä "pahiksillakin" on se herkkä puoli.
Mun mielestä tää koko keskustelu "hyvistä" ja "pahoista" pojista perustuu stereotypioihin, musta se on enemmänkin omantunnon asia. Jos jonkun omaatuntoo ei koputa se, että menee vaikka pölliin hyväuskoiselta vanhukselta rahapussin niin saa jäädä ihan omaan arvoonsa. Sellanen oikea pahanteko, ilkeys yms on ehkä paskinta.
Ulkonäkö on myös tosi keskeinen juttu ihmisessä... enkä voi väittää etten siihen itsekin kiinnittäisi huomiota, se on kuitenkin yleensä se juttu, mihin ekaks kiinnittää huomiota ventovieraassa, sen jälkee rupeen seuraamaan käyttäytymistä yms, josta selviää paljon. Enkä voi myöskään väittää, ettei mun ulkonäöstä selviäsi jotain syvällisempääkin musta, pukeutumisella ihminen ilmaisee itseään ja kertoo muille itsestään. Mäkin rockhenkisenä ihmisenä niin teen. Tosin ei monikaan sitä aina tajua, mutta eipä sillä niin väliä, pääasia, että ne samanhenkiset huomaa ja voi juttusille tulla.
Mä oon tosi kiinnostunut just kaikesta, että voiko sen perusteella mitä ihminen kertoo itsestään (EI ULKONÄKÖÄ) osata toinen tietää, minkä näkönen tämä on. Vaikuttaako se, mitä päässä liikkuu ja millaiseksi itseään kuvaa siihen ulkonäköön. Ihmisestä on toki helpompi muodostaa kokonaisuus, kun tietää jonkun verran jokaisesta ihmisen osa-alueesta: luonne, ulkonäkö, arvot, unelmat. Vaikka tuntuu, että monet ihmiset perustaa käsityksen siitä millainen ihminen on, niin ulkonäön perusteella. Musta olis tosi jees jutella pitkään ihmisen kanssa ja sen jälkeen saada tietää minkä näköinen tämä on, sillon voi ehkä parhaten nähdä ne syvälliset jutut ihmisen ulkonäössä.
Olipas taas tönkköä tekstiä, mua ei varmaankaan oo tarkotettu kirjoittavaks, no jospa se edes jollekin selkiäis.