Hmmm,
holistisessa elämässäni ajatukseni pyöri alkoholin ympärillä taukoamatta. Jollen juonut, suunnittelin sitä, mietin mitä juomaa ja kuinka paljon, riittääkö se varmasti, mihin piilotan pullot, kuinka kulkea kolistelematta, piti muistaa hakea apteekista silmätippoja ja kiskalta väkeviä pastilleja, järjestellä tekemiset niin, että pääsen juomaan, joko rauhassa tai salaa, olihan minulla aina jemmani...
Tänään pidän itseäni raittiina, sillä voin elää päivänkin ajattelematta juomista. Ja silloin kun sitä ajattelen, tunnen vain häpeää entisestä elämästäni ja säälin vielä sairastavia. Olen siis päässyt viinan himosta. Mutta valpas ja nöyrä minun on oltava, sillä tiedän, että tauti on ja pysyy.
holistisessa elämässäni ajatukseni pyöri alkoholin ympärillä taukoamatta. Jollen juonut, suunnittelin sitä, mietin mitä juomaa ja kuinka paljon, riittääkö se varmasti, mihin piilotan pullot, kuinka kulkea kolistelematta, piti muistaa hakea apteekista silmätippoja ja kiskalta väkeviä pastilleja, järjestellä tekemiset niin, että pääsen juomaan, joko rauhassa tai salaa, olihan minulla aina jemmani...
Tänään pidän itseäni raittiina, sillä voin elää päivänkin ajattelematta juomista. Ja silloin kun sitä ajattelen, tunnen vain häpeää entisestä elämästäni ja säälin vielä sairastavia. Olen siis päässyt viinan himosta. Mutta valpas ja nöyrä minun on oltava, sillä tiedän, että tauti on ja pysyy.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Valitsemallasi tiellä.
"tunnen vain häpeää entisestä elämästäni"
MIKSI ?
Ihmisen ajatusmaailma,etenkään muistot,ei ole mikään tietokoneen kiintolevy jonka muistin voi tyhjentää.Jokainen rankasti ryypännyt myöntää,että on tullut tehtyä tekoja,joita ei haluais edes muistella.Raitistunut ihminen on kääntänyt uuden lehden elämässään ja vanhat tapahtumat kuuluvat sen entisen minän tekoihin.Mitään yleispätevää ohjetta ei ole olemassa.Vain aika tekee tehtävänsä muistojen suhteen.
Entisessä elämässä join, mokasin, kaduin, häpesin,...ja sitten taas oli juotava ja turrutettava itseni, sillä en kestänyt selvin päin edes ajatella, mitä kaikkea oli tullut tehdyksi. Vajosin pohjalle ja rajani tuli vastaan. Nyt elämäni on elämisen arvoista, mutta mennyt kalvaa ja toivon vain, että voisin jotenkin hyvittää tekojani.
Jokaisessa elämämme vaiheessa toimimme niillä tiedoilla ja taidoilla jotka meillä kulloinkin on käytettävissämme. "Enempään" et tuolloin ole pystynyt, et ole osannut. Ole siis armollinen itsellesi ja kiitollinen siitä, että tänään on toisin. Paras hyvitys (jos sitä nyt yleensä edes tarvitaan) läheisillesi on se, että sinulla on tietoa ja taitoa toimia tänään viisaammin kuin eilen. Jokainen uusi, raitis päivä kantaa hyvää hedelmää. Ei täydellistä mutta riittävän hyvää kuitenkin!