http://www.vamlas.fi/tiedosto/Lastensuojelututkimus.pdf?PHPSESSID=904a281ff2dc49f8a7197cd8fcc5e0
..................
Joidenkin erityislasten, kuten ADHD- ja Asberger -lasten perheiden palvelu- ja etuusjärjestelmä on hyvin pirstaloitunut ja vaikeaselkoinen.
Toisinaan näille lapsille ei ole tarjota oikeaa palvelua, kun ammattihenkilöt ja perheet eivät tiedä minkä palvelun piiriin lapset kuuluvat.
Palveluiden koordinointi ja oikeiden palveluiden löytäminen on haasteellista, mikä osaltaan vie perheiden voimavaroja ja kuormittaa heitä
.....................
Suurin osa sosiaaliasiamiehelle tulevasta palautteesta koskee kuntien järjestämää sosiaalityöntekijän
toteuttamaa palvelua, toimeentulotukea, lastensuojelua ja vammaispalvelua.
Sosiaalityöntekijä on yksilöpäätösten tekijä ja julkisen vallan käyttäjä.
Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että kriittisin palaute tulee juuri sosiaalityöstä tai toimeentulotukityöstä.
Kun yhdistää edellä kuvatun sosiaalityön tiivistymisen ja vaativuuden lisääntymisen
sosiaalityöntekijöiden kelpoisuuden taantumakehitykseen,
herää vakava huoli sosiaalityön ammattilaisten asemasta
ja erityisesti sosiaalihuollon asiakkaan asemasta.
Miten ihmisten perusoikeudet toteutuvat nykyisissä olosuhteissa?
Kuntien on syytä tehostaa sosiaalityöntekijöiden rekrytointia, kehittää
ammattirakenteita ja pyrkiä palkkausta ja työoloja parantamalla turvaamaan asukkaille lakisääteiset
sosiaalityön ja muun sosiaalihuollon palvelut.
Mihin suuntaan lastensuojelun sosiaalityö kehittyy, jos yhä suurempaa ilmoitusmäärää
ovat selvittämässä ja tukea tarjoamassa vähemmän koulutetut, vaihtuvat sosiaalityöntekijät?
Lastensuojeluun on lisätty kolme sosiaalityöntekijän virkaa, mutta
varhaisen tuen ja avohuollon periaatteiden mukaiseen toimintaan on silti vaikea päästä,
jos kiinni kurottavaa on kertynyt paljon ja lastensuojelun kiireellinen tarve kasvaa resursseja nopeammin.
Jos asiakkaiden yhteydenotoista hakee yhteistä nimittäjää, se voisi olla
kohteena olo, huonosti kuulluksi tuleminen.
Eri kunnista ja erilaisista palveluista tuli tavattoman ikäviä kokemuksia siitä miten toimivia palveluja muutettiin tai pyrittiin muuttamaan kaavamaisella tavalla.
Asiakkaan asiantuntemus, kokemukset ja mielipiteet ohitettiin, olipa kyse lasten päivähoidosta,
vammaispalveluista, edellisten palvelujen tilapäisjärjestelyistä tai vanhuksen asuin- tai
hoitopaikasta.
..................
3.2 Lapsiasiavaltuutetulle tulleet yhteydenotot
Lapsiasiavaltuutetun toimistoon, joka aloitti toimintansa vuonna 2005, tulee kansalaisilta ja
viranomaisilta yhteydenottoja lasten oikeuksista ja niihin liittyvistä huolenaiheista vuosittain n. 400-
600. Lapsiasiavaltuutettu ei lain mukaan ratkaise tai ota kantaa yksittäistapauksiin eikä voi puuttua
muiden viranomaisten tekemiin päätöksiin.
Yhteydenottoja kuitenkin käytetään aineistona vaikuttamistyössä.
Lapsiasiavaltuutetulta saadun tiedon ja lapsiasiavaltuutetun vuosikirjojen tietojen mukaan
asiakasyhteydenottojen yleisimmät aiheet ovat olleet vuodesta 2005 koulu, media, erotilanteiden
huoltoriidat ja lastensuojelun avo- ja sijaishuoltoon liittyvät asiat. ............
..................
Joidenkin erityislasten, kuten ADHD- ja Asberger -lasten perheiden palvelu- ja etuusjärjestelmä on hyvin pirstaloitunut ja vaikeaselkoinen.
Toisinaan näille lapsille ei ole tarjota oikeaa palvelua, kun ammattihenkilöt ja perheet eivät tiedä minkä palvelun piiriin lapset kuuluvat.
Palveluiden koordinointi ja oikeiden palveluiden löytäminen on haasteellista, mikä osaltaan vie perheiden voimavaroja ja kuormittaa heitä
.....................
Suurin osa sosiaaliasiamiehelle tulevasta palautteesta koskee kuntien järjestämää sosiaalityöntekijän
toteuttamaa palvelua, toimeentulotukea, lastensuojelua ja vammaispalvelua.
Sosiaalityöntekijä on yksilöpäätösten tekijä ja julkisen vallan käyttäjä.
Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että kriittisin palaute tulee juuri sosiaalityöstä tai toimeentulotukityöstä.
Kun yhdistää edellä kuvatun sosiaalityön tiivistymisen ja vaativuuden lisääntymisen
sosiaalityöntekijöiden kelpoisuuden taantumakehitykseen,
herää vakava huoli sosiaalityön ammattilaisten asemasta
ja erityisesti sosiaalihuollon asiakkaan asemasta.
Miten ihmisten perusoikeudet toteutuvat nykyisissä olosuhteissa?
Kuntien on syytä tehostaa sosiaalityöntekijöiden rekrytointia, kehittää
ammattirakenteita ja pyrkiä palkkausta ja työoloja parantamalla turvaamaan asukkaille lakisääteiset
sosiaalityön ja muun sosiaalihuollon palvelut.
Mihin suuntaan lastensuojelun sosiaalityö kehittyy, jos yhä suurempaa ilmoitusmäärää
ovat selvittämässä ja tukea tarjoamassa vähemmän koulutetut, vaihtuvat sosiaalityöntekijät?
Lastensuojeluun on lisätty kolme sosiaalityöntekijän virkaa, mutta
varhaisen tuen ja avohuollon periaatteiden mukaiseen toimintaan on silti vaikea päästä,
jos kiinni kurottavaa on kertynyt paljon ja lastensuojelun kiireellinen tarve kasvaa resursseja nopeammin.
Jos asiakkaiden yhteydenotoista hakee yhteistä nimittäjää, se voisi olla
kohteena olo, huonosti kuulluksi tuleminen.
Eri kunnista ja erilaisista palveluista tuli tavattoman ikäviä kokemuksia siitä miten toimivia palveluja muutettiin tai pyrittiin muuttamaan kaavamaisella tavalla.
Asiakkaan asiantuntemus, kokemukset ja mielipiteet ohitettiin, olipa kyse lasten päivähoidosta,
vammaispalveluista, edellisten palvelujen tilapäisjärjestelyistä tai vanhuksen asuin- tai
hoitopaikasta.
..................
3.2 Lapsiasiavaltuutetulle tulleet yhteydenotot
Lapsiasiavaltuutetun toimistoon, joka aloitti toimintansa vuonna 2005, tulee kansalaisilta ja
viranomaisilta yhteydenottoja lasten oikeuksista ja niihin liittyvistä huolenaiheista vuosittain n. 400-
600. Lapsiasiavaltuutettu ei lain mukaan ratkaise tai ota kantaa yksittäistapauksiin eikä voi puuttua
muiden viranomaisten tekemiin päätöksiin.
Yhteydenottoja kuitenkin käytetään aineistona vaikuttamistyössä.
Lapsiasiavaltuutetulta saadun tiedon ja lapsiasiavaltuutetun vuosikirjojen tietojen mukaan
asiakasyhteydenottojen yleisimmät aiheet ovat olleet vuodesta 2005 koulu, media, erotilanteiden
huoltoriidat ja lastensuojelun avo- ja sijaishuoltoon liittyvät asiat. ............
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pitkäaikaissairaita ja vammaisia lapsia koskevia yhteydenottoja tulee vuosittaina kymmenkunta,
joista muutama vuodessa koskee lastensuojelua.
Kaikista yleisimmin aiheena on ollut näissä yhteydenotoissa ADHD –lasten lastensuojelu.
Yhteydenotoissa ilmeni muun muassa, ettei apua aina saanut sosiaalitoimelta,
lapsen lääkärin tutkimusten ehtona oli, että lapsi huostaanotetaan ja huostaanottopäätöksissä oli
asiavirheitä.
Yhteydenpitoa läheisiin oli rajattu sekä lastensuojelulaitoksessa että psykiatrisella osastolla
ja lastensuojelulaitoksen olosuhteet ovat puutteelliset.
Lapsiasiavaltuutetun mukaan muissa yhteydenotoissa kehitysvammaisten sijoituspaikkojen
toiminnan laatua kritisoitiin.
Lapsen mielipidettä ei kuunneltu ja sijoituspaikassa yhteydenpitoa rajoitetaan,
lasta on kohdeltu erityislastenkodissa huonosti.
Lievästi kehitysvammainen lapsi on halunnut asua isänsä luona,
muttei lapsen mielipidettä ole kuunneltu, vaan häntä on siirretty sijoituspaikasta toiseen
ja hänen yhteydenpitoaan rajoitetaan runsaasti.
Myös sijaishuollon toteutumatonta tehtävää kritisoitiin hoitopaikkojen olemattoman valvonnan vuoksi. Resursseja sijaispaikkojen valvontaan ei ole ja laatutaso uusilla laitoksilla on jäänyt puutteelliseksi.
Lastenpsykiatristen toimintatapoja pidettiin vääränä, koska neurologisesti sairaat lapset
huostaanotetaan ja siirretään lastensuojelulaitokseen.
.................................
Joidenkin erityislasten, kuten Adhd- ja Asberger -lasten perheiden palvelu- ja etuusjärjestelmä on
hyvin pirstaloitunut ja vaikeaselkoinen.
Toisinaan näille lapsille ei ole tarjota oikeaa palvelua, kun ammattihenkilöt
ja perheet eivät tiedä minkä palvelun piiriin lapset kuuluvat.
Palveluiden koordinointi ja oikeiden palveluiden löytäminen on haasteellista,
mikä osaltaan vie perheiden voimavaroja ja kuormittaa heitä.
Vanhempien uupumus näyttäytyykin usein näiden perheiden kohdalla lastensuojelun asiakkuuteen johtavana syynä.
Muita perheiden välisiä eroavuuksia olivat muun muassa se, että erityislapsen muita tukia ja palveluja tulee selvittää, kehitysvammaisia lapsia sijoitetaan muita useammin laitoksiin ja lapsen erityistarpeet joudutaan ottamaan eri tavoilla huomioon.
Erityislasten vanhempien kasvatustehtävä voi olla vaikea, mikä johtaa väsymiseen, jos
tukea ei ole saatavilla.
.......................
Lievä enemmistö piti tukitoimia kuitenkin riittämättöminä. Riittämättömyyteen on omat syynsä.
Sekä avohuollon että sijaishuollon tukitoimissa on kehittämisen varaa.
Perheet eivät saa ajoissa tukea riittävästi.
Yhteistyö kaikkien lapsen ja perheen kanssa toimivien tahojen kanssa on puutteellista
ja neuvolan sekä päivähoidon henkilöstön osaamisen vahvistaminen tarvitsee lisää panostusta.
Puutetta on erityisesti tukihenkilöistä ja tukiperheistä,
joilla on osaamista erityislasten kanssa toimimiseen.
Nämä tukihenkilöt ja -perheet voisivat parhaimmillaan edistää vanhempien jaksamista ratkaisevasti.
Lisäksi palvelujärjestelmän pirstaleisuus aiheuttaa erityislasten kohdalla, ettei sopivia palveluja ja
tai sopivaa palvelupiiriä ole tarjolla.
Erityislapsen perhe voi päätyä lastensuojelun asiakkaaksi, kun muissa palveluissa,
kuten koulussa, päivähoidossa vammaispalveluissa, lastenpsykiatriassa,
ei ole resursseja lasten ja perheiden riittävään tukemiseen.
5.4 Erityislapsen huostaanotto Keski-Suomessa
Erityislapsen huostaanoton yleisimmät syyt
Pitkäaikaissairaan ja vammaisen lapsen huostaanoton yleisimmiksi syiksi arveltiin vanhempien
uupumusta, jolloin vanhemmat eivät jaksa tai kykene vastaamaan lapsen erítyistarpeisiin ja
vanhempien omien ongelmien kasaantumista.
Toinen syy on erityisesti ADHD- lasten omaan käyttäytymiseen ja oireiluun liittyvät syyt.
Tällaiseen liittyy usein vanhempien keinottomuus ja uupuminen lapsen rajoittamiseen ja ohjaamiseen.
.............
5.6. Asiantuntijoiden loppukommentit
............................
Lopuksi oli toivomus siitä, että erityislasten ei aina automaattisesti
tarvitsisi tulla lastensuojelun asiakkaiksi palveluita saadakseen, vaan peruspalveluissa olisi
riittävästi resursseja ja erilaisia tukimuotoja myös näille lapsille ja heidän perheilleen.
...................
6. JOHTOPÄÄTÖKSET
............................
Selvityksen perusteella etenkin ADHD ja Asberger –lasten tilanne lastensuojelussa on usein epämääräinen.
Heidän palvelut järjestetään joko vammaispalvelun tai lastensuojelun kautta.
He voivat myös jäädä ilman lakisääteisiä palveluja,
kun sosiaalityöntekijät eivät tiedä mitä kautta palveluja tulisi heille tarjota.
Ehkäisevän lastensuojelun lisääminen parantaisi kaikkien lasten tilannetta niin,
että itse lastensuojeluasiakkuudelta voitaisiin joskus välttyä.
Keski-Suomessa on ollut tapauksia, joissa ns. erityislapsi on saanut palveluja, kuten kotipalvelua,
vasta kun hän on lastensuojeluasiakas.
Näin ei pitäisi olla.
Ääritapauksissa sairaalle tai vammaiselle lapselle tarjotaan ainoana hoitokeinona huostaanottoa.
Lastensuojelun laatu Keski-Suomessa on huolestuttava.
Sosiaalityöntekijöitä on vähän verrattuna lastensuojeluasiakkaisiin.
Sosiaalityöntekijöiden aika menee kiireellisiin sijoituksiin ja
huostaanottoihin, jolloin avohuollon tukitoimia ei juurikaan ole tarjolla.
Pitkäaikaissairaat ja vammaiset lapset ovat muita lapsia useammin laitoshuollossa,
koska sopivia sijaisperheitä ja tukiperheitä ei ole saatavilla.
Sijaishuoltopaikoissa kohtelu saattaa olla erityislapsia kohtaan loukkaavaa,
kun esimerkiksi lapsen yhteydenpitoa läheisiin rajoitetaan.
Valvontaa lastensuojelulaitoksiin tulisi lisätä.
................
Tässä linkissä koottua tietoa ADHD:stä vanhemmille ja opettajille.
Tietoa ADHD:stä.
Diagnosointi.
Lapsuusiän ADHD
ADHD:n hoito.
Pidän itseäni tyhmänä.
http://www.janssen-cilag.fi/?product=adhd&gclid=CJvIu_jPjKUCFQaGDgod-Q-fMQ
---
"Keski-Suomessa on ollut tapauksia, joissa ns. erityislapsi on saanut palveluja, kuten kotipalvelua,
vasta kun hän on lastensuojeluasiakas.
Näin ei pitäisi olla.
Ääritapauksissa sairaalle tai vammaiselle lapselle tarjotaan ainoana hoitokeinona huostaanottoa. "
Kaikki tuollaiset huostaanotot ovat laittomia. Lapsilla on perustuslaillinen oikeus saada kuntoutusta ja hoitoa TÄYSIN ILMAN HUOSTAANOTTOA!
EI PITÄISI TÄSSÄ SIVISTYSMAASSA
JOUTUA, SIIRTYÄ, TULLA PAKOTETUKSI, MÄÄRÄSTYKSI JNE
LASTENSUOJELUUN ASIAKASPERHEEKSI/ASIAKKAAKSI
jos palvelutarve on peruspalvelu.
Eli kun ei anneta sosiaalihuollosta kotipalvelua
esimerkiksi laissa mainittujen syiden perusteella mm. sairauden, vamman, rasittuneisuuden, perhetilanteen tms seikan, syyn vuoksi
ja siirretään perheet lastensuojeluun asiakasperheiksi
ja huostaanotetaan pahimmillaan näiden antamattomien peruspalveluiden vuoksi
lapsi/lapset/nuori/nuoret perheestä
niin kyseessähän aina myös perustuslain vastainen viranomaisrikos.
Kun Sosiaalihuoltolaki velvoittaa kunnan järjestämään laissa mainittujen syiden vuoksi lapsiperheeseen konkreettista työtä tekevää kotipalvelua ja sitä ei esimerkiksi perheille joilla on sairautta, vammaa tms järjestetä
järjestetään vain lastensuojelun asiakkuus ja
se vanhempien uupumisen, väsymisen jne vuoksi tehtävä huostaanotto
niin mistä muusta on kyse kuin viranomaisen suorittamasta rikoksesta.
Meillä Suomessa kaikki on mahdollista. Ihan kaikki.
Iltalehti Terveys 7.10.2010. Nuorten mielenterveyspalvelujen uudistukset eivät tyydytä ammattilaisia.
Linkki Iltalehden Terveys foorumille. Katso otsakkeessa Terveys lisää aiheesta.
Kommentoi.
http://www.iltalehti.fi/mieli/2010101712535492_md.shtml
---
Väestöliiton sivustoilla kattavaa tietoa nuorten masennuksesta.
Murrosikä.
Vanhemmuus ja koti.
Kaverit ja vapaa-aika.
Koulu.
Seksuaalisuus ja seurustelu.
Netti ja media.
Nuorten ahdistus.
Syömishäiriöt ja viiltely.
Hyvinvoiva nuori.
Riskikäyttäytyminen.
http://www.vaestoliitto.fi/murkun_kanssa/tietoa/mielenterveys2/nuoren_masennus/
---