Kutsuit minua Berliiniksi, herra Spree; joki minussa.
Siitä on jo aikaa.
Siipesi suunnattomat siivouskomerossa;
arjen ihme.
Käy virta.
Nosta jalkasi.
Minä tulen, tai jokin minussa.
****
Tässä kohtaa taiteilija Pierre Milou makaa Berliinin taivaan alla - ja sivusilmällä seuraa rouva Strömmiä, joka puuhastelee kunnon vaimon ja kotiapulaisen yhdistelmänä erilaisten siivousvälineiden kanssa. Tuntuu, että taiteilija Pierre Milou olisi jonkinlainen kiusan kohde, sillä erilaiset siivousvälineet eivät tunnu rauhoittavan rouva Strömmiä, vaan hän kuin tahallaan jynssää jotain tiettyä kohtaa elokuvassa. Taiteilija päättää piirtää vaimonsa takapuolesta kuvan. Tulos on hätäinen suttu. Taiteilija ruttaa paperin ja signeeraa sen sitten valmiiksi. Taiteilija tietää myös sen, että jos hän liikauttaa päätään se räjähtää kappaleiksi. Rouva Ström puhuu jotain. Taiteilijan mielestä on äärimmäisen vaikeaa keskittyä sekä elokuvaan, puheeseen että ruttuiseen paperiin. Naiset ovat tässä yhtälössä sen kaikista hankalin osuus.
Mutta miten ihmeessä hän on kuin kassajonoon laskeutunut enkeli? Taiteilija Pierre Milou yrittää hapuilla kiinni jostain todellisesta, mutta hän kourii näkymättömillä käsillään tyhjää. Jää vain ärsykkeet, harmilliset ja ahdistavat. Elokuva jatkuu taustalla. Taiteilija Pierre Miloun sfääriin herää ajatus, etäinen aavistus: Saattoi näet olla, että hän ei ymmärtänyt realiteeteista ja viestinnästä mitään. Ehkä hän oli liikaa taiteilija. Ei niinkään tasaisella ruumiinlämmöllä varustettu elävä kuollut, vaan taiteilija. Taiteilijan helmasynti oli soutaa pitkin pohjaa, lentää liian korkealla. Rouva Ström poimii farkuistaan valkoisen langanpätkän. Hän jää katselemaan sitä kuin ihmettä. Kuvaruutua ei enää näy.
Siitä on jo aikaa.
Siipesi suunnattomat siivouskomerossa;
arjen ihme.
Käy virta.
Nosta jalkasi.
Minä tulen, tai jokin minussa.
****
Tässä kohtaa taiteilija Pierre Milou makaa Berliinin taivaan alla - ja sivusilmällä seuraa rouva Strömmiä, joka puuhastelee kunnon vaimon ja kotiapulaisen yhdistelmänä erilaisten siivousvälineiden kanssa. Tuntuu, että taiteilija Pierre Milou olisi jonkinlainen kiusan kohde, sillä erilaiset siivousvälineet eivät tunnu rauhoittavan rouva Strömmiä, vaan hän kuin tahallaan jynssää jotain tiettyä kohtaa elokuvassa. Taiteilija päättää piirtää vaimonsa takapuolesta kuvan. Tulos on hätäinen suttu. Taiteilija ruttaa paperin ja signeeraa sen sitten valmiiksi. Taiteilija tietää myös sen, että jos hän liikauttaa päätään se räjähtää kappaleiksi. Rouva Ström puhuu jotain. Taiteilijan mielestä on äärimmäisen vaikeaa keskittyä sekä elokuvaan, puheeseen että ruttuiseen paperiin. Naiset ovat tässä yhtälössä sen kaikista hankalin osuus.
Mutta miten ihmeessä hän on kuin kassajonoon laskeutunut enkeli? Taiteilija Pierre Milou yrittää hapuilla kiinni jostain todellisesta, mutta hän kourii näkymättömillä käsillään tyhjää. Jää vain ärsykkeet, harmilliset ja ahdistavat. Elokuva jatkuu taustalla. Taiteilija Pierre Miloun sfääriin herää ajatus, etäinen aavistus: Saattoi näet olla, että hän ei ymmärtänyt realiteeteista ja viestinnästä mitään. Ehkä hän oli liikaa taiteilija. Ei niinkään tasaisella ruumiinlämmöllä varustettu elävä kuollut, vaan taiteilija. Taiteilijan helmasynti oli soutaa pitkin pohjaa, lentää liian korkealla. Rouva Ström poimii farkuistaan valkoisen langanpätkän. Hän jää katselemaan sitä kuin ihmettä. Kuvaruutua ei enää näy.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tämä tarvitsee tämän (tämä ei tietenkään liity mitenkään runouteen, vaikka lähes sitä onkin).
http://www.youtube.com/watch?v=TV-bOSN5OqY&feature=related
Meni väärä klippi!
Tässä oikeaa ja vasempaa:
http://www.youtube.com/watch?v=KZ2lWyTi0oY&p=19907705986C6CBF&feature=list_related&playnext=1
nyt kun olen ollut näköjään palautteen anto tuulella tällä viikolla,
halusin sanoa sinullekin muutaman sanasen.
Onko kukaan sanonut sinulle, että olet lahjakas? Minun mielestäni nuo pikaisella silmäykselläni luetut tekstisi ovat todella upeita. Niissä on ripaus arvoituksellisuutta, elämän nähneen ihmisen mielenkiintoista kertojan ääntä ja, niin en oikein osaa sanoa, mutta todella hienoa tekstiä :)
I like it^^
T. Erään kaukaisen maan prinsessa
Ööh.
No kiitos vaan. Nämä on tällaisia... mjaa, klippejä vaan, otoksia tai vedoksia. Pidän kehitteen öklöttävästä hajusta.