Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja Sakari Tamminen haluaa nostaa suomalaisten vuotuisen työajan mukaan keskusteluun työurista. Turun Sanomien, Väli-Suomen lehtien ja Kalevan uutisen mukaan Tamminen haluaisi keskustelua lomien lyhentämisestä.
Tamminen muistuttaa, että vuotuinen työaika on Suomessa maailman lyhimpiä. Hän ei kuitenkaan halua ottaa kantaa siihen paljonko suomalaisten lomia pitäisi lyhentää tai työaikaa pidentää, vaan sanoo, että kaikista keinoista on voitava keskustella.
Tamminen muistuttaa nettotyöajan tärkeydestä, koska talouden kasvuun tarvitaan työpanoksen lisäämistä. Keskustelun ei pitäisi Tammisen mukaan koskea vain sitä onko eläkkeelle siirtymisen ikä 63 tai 65 vuotta.
YLE Uutiset
Tamminen muistuttaa, että vuotuinen työaika on Suomessa maailman lyhimpiä. Hän ei kuitenkaan halua ottaa kantaa siihen paljonko suomalaisten lomia pitäisi lyhentää tai työaikaa pidentää, vaan sanoo, että kaikista keinoista on voitava keskustella.
Tamminen muistuttaa nettotyöajan tärkeydestä, koska talouden kasvuun tarvitaan työpanoksen lisäämistä. Keskustelun ei pitäisi Tammisen mukaan koskea vain sitä onko eläkkeelle siirtymisen ikä 63 tai 65 vuotta.
YLE Uutiset
Vastaukset 31
Vanhimmat
Monilla työpaikoilla ollaan tekemättä työtä ollenkaan ja vain satunnaisesti. En vaan ymmärrä miksi työpaikalla oloaikaa pitäisi lisätä. Suurinta osaa työtehtävistä voi varsin hyvin tehdä näennäisesti, mutta sitten on erikseen ne ammatit, joissa työpaikalla ei voi lorvia. Opetusala on yksi niistä. Rakennusala tai rakentamiseen liittyvät alat ovat taas parhaimpia lorvialoja. Tämän olen havainnut seuratessani ihmisten tekemää työtä 60 vuoden ajan.
EK:n ja muiden lomien lyhentelijöiden on hyvä muistaa pari seikkaa:
Opetusalalla vuotuinen työmäärä (kaikki valmistelut ja muut iltatyöt lukien) on jo nyt suuri, joten lomien leikkausvaraa ei tällä alalla ole.
Toisekseen opetustyö on henkisesti erittäin kuormittavaa, ja pitkähkö kesäloma on välttämättömyys stressistä palautumisen kannalta. Jos lomia lyhennetään, on maa kohta täynnä burn outin kourissa rimpuilevia zombie-opettajia.
Kansallisen hyvinvoinnin nimissä en lyhentäisi kenenkään lomia, en opettajien enkä muiden.
Juuri niin! Monet ovat aivan aiheettomasti kateellisia opettajille siitä, että heillä on mahdollisuus (lue:pakko) tehdä koko vuoden työaika yhdeksässä ja puolessa kuukaudessa. Kyllä niistä opetustuntien ulkopuolisista töistä kertyy kouluvuoden aikana se tuntimäärä ihan kirkkaasti täyteen!
Ja ottakaa huomioon, että opettajalla ei milloinkaan ole mahdollisuutta valita sen enempää kesä- syys- kuin talvilomansakaan ajankohtaa. Olemme niin tiiviisti naimisissa koulun kanssa.
Tiedän hyvin, että monet haluaisivat tehdä pitkän talven aikana tunteja, päiviä, ja viikkoja ns. sisään, mutta hyvin monilla aloilla ja useissa työpaikoissa ei tätä mahdollisuutta ole.
Puhumattakaan siitä, että opettajilla ei ole joustavaa työaikaa - eikä edes tietoa koko vuoden työajoista. Edellisessä työpaikassani oli liukuva työaika (liuuttiin (ei liuuttu ;) aamusta ja iltapäivästä). Opettajan on oltava jämpti ja täsmällisesti aina ajoissa. Sitähän voisi kuvitella, että opettaja työ on helppoa, mutta kuinka monelle todellisuudessa on helppoa pysyä ja olla aina töissä ajoissa? Jos työ alkaa klo 8 aamulla, on töissä oltava jo hyvissä ajoin - varauduttavat liikenneruuhkiin tai siihen, että kulkuneuvo pettää alta.. Kuinka monessa työpaikassa on katastrofi, jos myöhästyy 10 minuuttia? Hajoaako "työpaikka" käsiin? Koulussa näin tapahtuu...
Lisäksi opettajathan eivät tee kuin sen työn joka näkyy oppilaille ;) Materiaalit yms. tulee aina sieltä taikahatusta, jolla käydään joka välitunti - siinä kahvittelun lomassa. Valitettavasti itse esimerkiksi eilen ehdin ensimmäisen kerran itse pysähtyä 15 minuutiksi vasta ruokavälitunnilla syöden eväät tässä ajassa ja seuraavaksi pitikin olla jo ulkovalvonnassa. Työpäivä ei päättynyt myöskään silloin, kun lukujärjestyksessä ei ollut enää tunteja jäljellä. Jäin vielä pitämään laiskanläksyt oppilaille, joilla on aina läksyt tekemättä. Tämän jälkeen jäin vielä kouluun hoitamaan hallinnollisia asioita.
No, onneksi SAK otti asian julki ja totesi, että Suomessa ei todellakaan ole yhtään sen enempää lomaa kuin muuallakaan EU:ssa keskimäärin. EK:n blablablaa puhetta...
Vaikka Suomessa palkansaajilla ei keskimäärin ole sen enempää lomia kuin EU:ssa keskimäärin, on meillä kuitenkin kouluissa pidemmät loma-ajat kuin EU:ssa keskimäärin. Opettajilla on Suomessa enemmän lomaa kuin muualla, ja tämä näkyy mm. pidempinä opiskeluaikoina. Meillä valmistutaan myöhemmin ja siirrytään työelämään myöhemmin.
Jos siirryttäisi normaaliin 1 kk:n kesälomaan, peruskoulun voisi tiivistää 8-vuotiseksi ja silti siihen tulisi lisää tehokasta opiskeluaikaa.
Kyllä monilla työpaikoila pitää olla ajoissa paikalla, koska usein on aamulla sovittuja kokouksia tai muita tilaisuuksia, joihin osallistuu monia ihmisiä. Myös kaikki kaupat, virastot ja puhelinpalvelut, sairaalat jne pitäolla avoinna siloin kun asiakkaalle on ilmoitettu. Nykyään suurin osa töistä on palvelua, ja aika harvoin kenenkään työ on sellaista, että sitä voisi tehdä kokonaan yksin omien aikataulujensa mukaan. Onhan opettajallakin joustoa työajoissa juuri tuon valmistelu- ja arviointityön osalta. Jostain syystä vain osa opettajista tuntuu ajattelevan, että valmistelu ja arviointi on jotain "ylimääräistä", jota joutuu tekemään kotona. Ja tällä asenteella sitten neuvotaan oppilaita tekemään kotona läksyjä ...
Jos koulujen kesäloma pudotettaisiin yhteen kuukauteen, merkitsisi se lapsuuden loppua. Siinä ei tehokkuus paranisi, vaan lasten ja nuorten mielenterveysongelmat lisääntyisivät.
Kesäloman lyhentäminen yhteen kuukauteen tulisi myös kalliiksi ja olisi vaikea toteuttaa. Mistä saataisiin kullekin opettajalle puoleksitoista kuukaudeksi kesäloman tuuraaja, jos oletetaan, että opettajien kesälomat pysyvät ennallaan? Ja jos nuo puolitoista kuukautta teetettäisiin nykyisillä opettajilla ylitöinä, se vasta maksaisikin! (Kuten moneen kertaan on tullut esille, opettajat tekevät nyt täyttä vuosipalkkaansa vastaavan työmäärän lukuvuoden aikana.)
Realismia, kiitos! Kaikkea ei kannata yrittää uhrata ns. tehokkuuden vuoksi.
Minusta olisi aivan hirveää, jos lapset 6-7-vuotiaasta lähtien olisivat valjastettuja tehokkuusajattelun maailmaan! Sydäntä särkee jo ajatuskin! Siinä olisi jo joitakin yhtäläisyyksiä kolmannen maailman lapsityöläisten kanssa.
Lapset tarvitsevat lyhyemmät koulupäivänsä (läksyihinkin menee aikaa ja energiaa!), pidemmät lomansa ja aikaa kasvaa ja kehittyä!
Opettajat tarvitsevat kyllin pitkän opetuksettoman jakson kesäisin voidakseen taas syksyn tullen panostaa täysillä näiden meille kalleimpien opettamiseen ja kasvattamiseen. Läheltä seuranneena tiedän työn olevan niin vaativaa, että touko-kesäkuun vaihteessa useimmiten on takki tyhjä.
Eihän muissakaan maissa ole opettajilla kuin kuukauden loma. Eikä kellään muullakaan ole, miksi opettajilla pitäisi olla? Siksikö vain, että ennen vanhaan lapset piti päästää kesäksi maatöihin?
Miksi muka opettajalle pitäisi maksaa ylityökorvausta siitä, että tekee normaalin 1850 tuntia vuodessa niin kuin muutkin? Tällä hetkellä opettajan työaika on 1600 tuntia vuodessa.
Äitinä olisin tosi tyytyväinen, jos ei tarvitsisi lapselle erikseen iltapäivähoitoa ja kesähoitoa.
Monissa maissa läksyä ei tule kotiin niin paljoa, vaan koulupäivä loppuu vsta klo 16 aikoihin kun vanhemmatkin tulevat töistä kotiin. Miksi Suomessa lasten pitää olla pitkät iltapäivät ja kesäkuut yksin kotona? Yksinolo ei varmasti ole hyväksi mielenterveydelle.
Tuo on ihan kukkua, että opettajat muka tarvitsevat työn rasituksesta toipuakseen 2,5 kertaa pitemmän ajan kuin muut ihmiset. Olen itse opettaja ja tiedän että se on vain ja ainoastaan saavutettu etu.
Enkä usko että mikään äiti olet, vaan olet opettaja kuten minäkin.
Sinä päivänä, kun loma lyhenee yhteen kuukauteen, minä nostan kytkintä ja lähden muihin töihin.
Opetustyö on tärkeää, arvokasta ja palkitsevaa, mutta vaatii palautumisen.
Voi sen nähdä saavutettuna etunakin, mutta siitä on pidettävä kiinni. Opettajana on hölmöä oman oksan sahaamista vähätellä loman merkitystä.
>>>>Opettajien koulutus vaihtelee koulumuodosta riippuen. Korkeakoulututkinto vaaditaan kuitenkin kaikilta opettajilta. Opettajan ammatti on Saksassa arvostettu ja koulunkäyntiin suhtaudutaan hyvin vakavasti. Tiedollisten tavoitteiden ohella kiinnitetään huomiota myös tapakasvatukseen. Koulun toimintaan liittyy paljon opintomatkoja ja leirikouluja. Retkiä tehdään sekä koti- että ulkomaillekin. Saksalaisissa kouluissa keskitytään myös hyvin paljon kerhotoimintaan. Kouluissa on myös aktiivisia luokkatoimikuntia. Jotkut koulut ovat ns. kokopäiväkouluja. Tämä tarkoittaa, että oppilaat saavat tulla kouluun aamuisin klo. 7. 30 ja saavat oleskella koululla aina klo. 16 asti. Tavallisempaa kuitenkin on, että koulua on vain aamupäivisin. Gymnasiumissa iltapäiväopiskelu on yleisempää.>>>>>>
Että silleen niistä työajoista. Monissa maissa nimenomaan ei ole koulupäivät niin pitkiä kuin Suomessa. Esimerkiksi Saksassa koulua on vain aamupäivisin ja siksi monet äidit ovatkin kotona ja opettavat lisää, minkä taidoillaan pystyvät. Siski myös monet suomalaiset perheet tulevat takaisin Suomeen, kun lasten koulu alkaa. Juuri koulupäivien pituus kaikille samanmittaisena takaa menestyksen PISA-tutkimuksissa.
Sama koskee myös toista astetta ja erityisesti lukiota, jossa oppilaat lampsivat kotiin jo puolen päivän aikoihin. Koulu on monissa maissa kerhovetoista ja syynä on tuo hoitotarve. Mutta sittenkin suomalainen koulu on tehokkaampi ja turha ainakaan asiasta tietämättömän on väittää toista.
Mitäs sanot?
Mainittu 1850 tuntia ei ole mikään normaali työaika. Teknologiateollisuuden laskelmien mukaan bruttotyöaikatyöaika on ollut 1700 tunnin kieppeillä eli vain hitusen enemmän kuin opettajien 1600 tuntia.
Koska opettajien työtuntitoteumaa ei seurata, voi todellinen työaika olla tuota korkeampi.
Siinäkö sinun ongelmasi on, että kuka hoitaisi lastasi? Millainen vanhempi sinä oikein olet? Ensimmäinen kysymyksesi koskee sitä, minne lapsen työntäisi! Edellinen kirjoittaja korosti sitä, että lapsella pitää olla aikaa myös kasvaa ja kehittyä! Hän on oikeassa.
Miksi rupeat arvelemaan toisen statusta, ope vai äiti vaiko ehkä molempia. Hän joko puhui totta tai sitten ei, mutta se ei tässä yhteydessä todellakaan ole relevanttia!
Suret lapsen mielenterveyttä, jos hän joutuu toisinaan olemaan hetken yksin. Älä höpötä olemattomia! Iltapäiväkerhoja on, isovanhempia on, naapurintätejä on, iltapäivähoitoakin on. Väität, että lapsen pitää olla yksin kotona pitkät iltapäivät ja kesäkuukaudet. Sehän on vanhempien valinnoista kiinni, eihän yhteiskunta ole vastuussa siitä, että sinun lapsesi tulee hoidettua. Sinä siitä olet vastuussa!
Normityöaika on 1850 tuntia. Keskimääräisessä bruttotyöajassa on mukana kaikki poissaolot ja myös opettajat ja yliopstotutkijat, jotka tekevät 1600 tunnin työaikaa.
Vaikka opettajilla normityöaika pn 1600 tuntia, niin ei kaikki silti tee noin paljoa, vaan monilla on lisäksi sairauslomia ja muita poissaoloja. Opettajien bruttotyöajasta ei varmaan ole tarkkaa laskelmaa erikseen, mutta valistunut arvaus voisi olla esim. 1500 tunnin paikkeilla. Tässä on otettu huomioon, että opettajilla on keskimääräistä vähemmän poissaoloja.
Kaikissa asiantuntijatöissä tehdään nykyään töitä kotona tietokoneen ääressä. Ei niitä kotona tehtyjä ylimääräisiä hommia yleensä lasketa mukaan muittenkaan alojen töihin. Monella voi olla vielä kellokortti, joka laskee vain työpaikalla tehdyn työn. Itselleni aikoinaan reksi sanoi että ei saa tehdä enempää töitä kuin mistä maksetaan, vaan täytyy itse oppia säätämään työmäärä suhteessa laatuun. Tulkitsin tämän niin, että aina ei tarvitse tehdä viimeisen päälle laatua, jos sekundasta maksetaan ;-) vaan joskus voi mennä myös sieltä, missä aita on matalin.
Tottakai töissä pitää käydä, eikä monilta työpaikoilta yksinkertaisesti saa vapaata. Vai tarkoitatko että kaikien vanhempien pitäisi olla opettajia, jotta loma olisi samaan aikaan kuin lapsilla?
Moni suomalainen on muuttanut kotiseuduiltaan, joten monellakaan ei ole sukulaisia lähellä, eikä ainakaan sellaisia sukulaisia, joilla olisi iltapäivällä vapaata aikaa. Eikä ole iltapäiväkerhojakaan kaikille. Et ilmeisesti tunne ollenkaan esimerkiksi pääkaupunkiseudun ongelmia? Ajattelitko kenties, että tämä maa pysyisi ihan hyvin pystyssä, vaikka kaikki muualta kuin pk-seudulta kotisin olevat kouluikäisten vanhemmat päättäisivät yhtäkkiä jättää työpaikkansa ja muuttaa sinne, missä on mummot lähellä? Sittenkö olisi vähemmän ongelmia?
Oletko sokea, kuuro vai vähäjärkinen? Lapsesta voi pitää huolta joku muukin kuin mummo.
Aika pienellä rahalla voit palkata esimerkiksi opiskelijan hoitamaan lastasi silloin, kun et itse sitä tee. Pitääkö tämä sanoa sinulle erikseen? Jos koulut alkaisivat toimia sen mukaan, milloin vanhemmat ovat töissä tai vapaalla, ei siitä kyllä tulisi kerrassaan mitään! Ajattelepa vuorotyötä tekeviä, tai heitä, joilla on esim. kolme viikkoa laivalla, viikko kotona.
Vaikka toisaalta osin kyllä joudumme vanhempien lomien mukaan toimimaan, kun he ottavat lapsensa pois koulusta omien syys- tai talvilomiensa ajaksi. Sitten edellytetään, että opettaja listaa sillä aikaa hoidettavat tehtävät ja opeteltavat asiat sekä kerää niihin liittyvät monisteet ja muun materiaalin oppilaalle, sopii sillä aikaa pidettävien kokeiden tekemisestä... Asioita ei sitten kuitenkaan hoideta ja niinpä opettajalta vaaditaan lisäopetusta. Tämä on valitettavan yleistä, vanhemmat katsovat voivansa sälyttää opettajalle mitä vain. Harvoin opettaja kieltäytyy tästä työstä, hän yrittää kuitenkin ajatella lapsen parasta.
Vuonna 2009 EK:n jäsenyrityksissä teoreettinen säännöllinen työaika oli keskimäärin 1 896 tuntia. Kun siitä vähennetään vuosilomat (202), niin saadaan säännöillinen työaika 1 694 tuntia. Tehty työaika oli keskimäärin 1 457 tuntia. Työväki oli työssä laskennallisesti 194 työpäivää, jos työpäivän pituus on 7,5 tuntia.
Työaikakatsaus 2009 | Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Lomatko lyhyemmiksi?
Kun Eduskunta miettii uutta ydinvoimalaa, niin yleensä alkaa sillä, että "nostetaan" esille jokin naisia kovasti koskettava asia kuten sinkkujen adoptio-oikeus. Silloin syöttiin tarttuvat vihreät ja naisedustajat. Näin syntyy tilaa miesten ajatuksille puuhailla uuden ydinvoimalan parissa. No nyt tässä loma-asiassa on takana jokin suurempi uudistus. Haluaako EK raivata ammattiyhdistykset tieltään tuon käsittelyn ajaksi. Kyllä EK tietää.
Tässä vielä linkki.
http://areena.yle.fi/video/1439944
Jo olisi aika koulumaailmassakin ottaa huomioon asiakasnäkökulma eikä aina vaan ajatella opettajien etua. Ei todellakaan ole yhteiskunnan eikä perheiden etu, jos kouluissa ollaan vuoden aikana 3 kk lomilla. Kohtuutonta!
Millä työpaikalla toimitaan pelkästään työntekijöitten vaatimusten ja saavutettujen etujen mukaan? Luuletteko opettajat, että monkaan työnantaja suostuisi tuollaiseen vaatimukseen - ja miksi kouluissa työnantajan (kunnan) pitäisi tuohon suostua?
Opettajat, tajutkaa nyt että palkkanne maksetaan meidän muidenkin kunnassa asuvien verovaroista, ja että meillä muillakin voisi olla jotain sanomista siihen, miten rahojamme käytetään.
Mistä olet saanut päähäsi, että koulut toimisivat pelkästään opettajan etua ajatellen? Asia on täysin päinvastoin. Nykyisin integroidaan (muotisana!) yleisopetuksen ennestäänkin ylisuuriin opetusryhmiin paljon myös niitä, jotka eivät sinne kuuluisi: käyttäytymis- ja oppimisvaikeuksisia, dysfaatikkoja, pahasti lukihäiriöisiä, ADHD-lapsia... Kaikki tämä vaikeuttaa oppitunnin suunnittelua ja pitämistä huomattavasti sekä teettää todella paljon ylimääräistä työtä: usein toistuva yhteydenpito koteihin, HOJKS:ien päivitykset, eri oppimateriaalit ja kokeet, erityinen valvonta ja opastus oppitunneilla... Voinette helposti kuvitella, että erityislasten vaatima huomio on poissa tavallisilta oppilailta.
Kunta eli peruskoulun opettajien työnantaja sanelee meille kyllä jatkuvast kaikenlaisia lisävelvoitteita: milloin minkäkin asian kehittämisprojekteja, jatkuvalla syötöllä muuttuvia opetussuunnitelmia, erityislapsia meidän tavallisten opettajien kontolle, työtuntipankkeja, uuden tekniikan käyttöönottokoulutusta, milloin minkäkin asian seurantaa... Meidän koulussa toteutettu työajan seuranta oli sieltä typerimmästä päästä: kirjasimme ylös kaikki oppituntien ulkopuolisen työn, joka ei välittömästi liittynyt oppitunnin pitämiseen tai arvosteluun. Periaatteessa voimme kirjoitella sinne ihan mitä vaan, kymmenen minuutin puhelun pituudeksi 40 minuuttia tai päinvastoin... Epäilenpä, ettei tämän seurannan tuloksia kukaan ole vaivautunut analysoimaan ja hyvä niin.
Typerä väittämä, että koulun lomat eivät ole yhteiskunnan eivätkä perheiden etu. Entä lasten? Sinäkin pidät "yhteiskunnan" puolta - omia lapsiasi vastaan! Vouhkaat opettajien olemattomista eduista, mutta otapa huomioon, että suurin osa koulussa olevista ihmisistä on lapsia! Heidän työaikansa pidentäminen ei takuulla ole heidän etunsa mukaista, vaikka saattaakin olla niiden vanhempien edun mukaista, jotka katsovat, että yhteiskunnan on huolehdittava heidän jälkeläisistään silloin, kun he itse eivät "ehdi".
Päättäkää vaan ihan huoletta edelleenkin siitä, mihin verojen jälkeen jäljelle jäävän palkkanne käytätte, niinhän opekin tekee. Verovarojen käytöstä päättävät vaaleilla niihin tehtäviin valitut. Siitä omaan pussiin jäävästä osuudesta voisi pikku murusen käyttää vaikka lasten iltapäivä- ja kesähoidon järjestämiseen, jos näistä tehtävistä ei itse suoriudu!
Verothan meitä kaikkia riepovat ja jokaikisen kunnan taloudessa kyllä on syynäämisen varaa. Mutta älkää nyt hyvät ihmiset kateuksissanne vaatiko, että koulujen toimintaresursseja pienennetään. Sillä resurssien vähentämisestähän siinä on kysymys, jos vaaditaan, että samalla rahalla pidetään koulua pidempi aika.
Sinulla tuntuu olevan hyvin suuri määrä vihollisia ainakin 120000. Mutta et sinä voi voittaa heitä kaikkia vaan parempi sinunkin olisi alkaa opettajaksi, niin kaunaisuutesi saisi sadunomaisen lopun. Tuhkimosta prinssessaksi. Siinäpä haastetta, mutta siinä on yksi mutta... kaikki eivät pääse haluistaan huolimatta opettajaksi. Äly ei riitä eikä myöskään persoona.
Mitä taas tulee veroihin, niin kyllä opettajatkin maksaa veroja ja joskun jouvat jopa lomautetuiksi siksi, että kunnan talous saataisiin kuntoon. Silloinhan opettaja maksaa kukkarostaan kunnan talouden tasapainottamiseen vaadittavat eurot.
Sinun kannattaa mennä asiantuntijan luo hoitamaan pahasti sairasta mieltä. Me opettrajat emme ole sen alan asiantuntijoita.
Kun yksi työntekijä kaivaa ojan tunnissa, niin kuinka kauan menee saman ojan kaivamiseen kahdelta kaivajalta? No kaksi tuntia. Näin oppilas vastaa peruskoulun matematiikan tehtävään.
En ymmärrä mihin pyrit logiikallasi, koska jos Suomessa on liian pitkät lomat, niin kuitenkin Suomen koululaiset menestyvät jatkuvasti PISA-tutkimuksissa parhaimpina koko maailmassa. Pohjoismaalaiset, italialaiset ja myöskin japanilaiset koulutusalan asiantuntijat ovat käyneet tutustumassa suomalaiskouluihin saadakseen selville menestymisemme salaisuuden. Onko se kouluruoka? Voi olla, koska sitä haukutaan. Onko se koulun ilmapiiri? Voi olla, koska sitäkin haukutaan. Kuitenkin niitten maiden kouluissa, joissa työajat ovat pidemmät, tulokset ovat järkiään huonommat. Miksi? Siksi, että niissä kouluissa ei tehdä työtä. Siellä vietetään aikaa. Suomalainen koulu on vaativa ja perustuu siihen että koulussa ei olla tekevinään töitä kuten useimmassa työpaikassa vaan töitä paiskitaan. Miksi Saksan koululaitoksen maisterit eivät yllä samaan kuin me Suomessa? Sitä voit kysyä itseltäsi. Mihin sinä haaskasit parhaat kouluvuodet?
Mihin pyrit purkauksillasi?
Se koira älähtää ... HEH HEH, arvon maisterit. Olette kyllä aivan säälittävän ihania tuota saavutettua lomaetuanne puolustaessanne.
Kun rehtori on "työssä", niin opettajat ovat lomalla ja päinvastoin. Täh! Mitä ne lomat ovat, kysyy rehtori.
Opettaja = lorvipummi jolla 50% työajasta lorvintaa...
Suomalainen työntekijä on poissa sairauden perusteella keskimäärin vuodessa 8–9 päivää. Tämä määrä on kuitenkin huomattavasti riippuvainen työntekijän iästä ja ammatista. Esimerkiksi kuntasektorilla tehdyssä selvityksessä yli 54-vuotiaat olivat olleet poissa oman sairauden perusteella noin 11 päivää vuodessa ja vastaavasti 18–24-vuotiaat noin neljä päivää (Kunta-alan työolobarometri 2004).
Ammattikohtaisesti eniten poissaoloja oli kuntasektorilla kodinhoitajilla ja laitosapulaisilla (noin 31 päivää/vuosi) ja vähiten lääkäreillä (8 päivää/vuosi) ja opettajilla (10 päivää/vuosi). Yksityisellä sektorilla teollisuudessa sairaus- ja tapaturmapoissaolot ovat vaihdelleet viimeisen 20 vuoden aikana keskimäärin vuodessa noin 6 prosenttia laskettuna teoreettisesta säännöllisestä työajasta. Vastaavasti palveluelinkeinoissa tämä luku on ollut keskimäärin noin 3,5 prosenttia (EK:n työaikatiedustelu 2007).
Sairauspoissaolot muodostavat myös huomattavan kansantaloudellisen rasituksen. Esimerkiksi vuonna 2007 kertyi sairauden vuoksi poissaolopäiviä työstä noin 22 miljoonaa päivää ja sairausvakuutuksesta korvattiin sairauspäivärahapäiviä noin 17 miljoonaa (Tilastokeskuksen ja Kelan tilastot). Erilaisia sairauspoissaoloja luettaessa on kuitenkin huomattava, ettei ole olemassa eri toimialoille yhtenäistä sairauspoissaolojen tilastointiohjetta. Toimialakohtaiset tilastot poikkeavat toisistaan muun muassa laskentayksikön (esimerkiksi työtunti, työpäivä, arki- tai kalenteripäivä), kalenterilaskennan ja poissaolotiedon sisällön (esimerkiksi sisältääkö yksi luku sairaus-, kuntoutus-, työtapaturmapoissaolot) suhteen. (Pirjo Juvonen-Posti, Tutkittua tietoa sairauslomakäytännöstä, Lääkäripäivät 5.–8.1.2009.)
Työstä voi ola poissa hyvinkin monella eri tavalla. Yksi sairastaa, toinen kurssittautuu jne. Nämä kaikki ovat poissaoloja työstä ja siten vähentävät tuottavuutta. Kuitenkin hyvin merkittävä osa poissaoloja on juuri sairauspoissaolot, jotka monille ovat ansaittuja ja osana saavutettua etua. Jokainen voi kohdallaan miettiä sitä, kuinka paljon tehollista työaikaa työssä tulee tehtyä. Erään tutkimuksen mukaan työtehokkuus laskee nollaan 5. tunnin jälkeen. Mihin työajan lisäämistä tarvitaan?
Miksi esität vanhoja tilastotietoja, kun tuoreempiakin löytyy?
http://www.ek.fi/www/fi/tutkimukset_julkaisut/2010/7_heina/tyoaikakatsaus_2009.pdf
http://www.tyoturva.fi/files/1414/Kunta-alan_tyoolobarometri_2009.pdf
No miten tilanne on muuttunut?
No siten, että teollisuuden työntekijät ovat kolme viikkoa poissa työstä ja sivistystoimen yhden viikon. Lisäksi v. 2005 on sivistystoimen puolella iso piikki. Johtuneeko uusien opetussuunnitelmien tuomasta rasituksesta? Ei muuta merkittävää.
Sellainen työntekijä, joka ei ole töissä, ei tuota yhtään mitään. Kyllä poissaolot on otettava huomioon, kun työajoista puhutaan.
Harvoin sitä kuulee kouluttautumisen vähentävän tuottavuutta. Usein nähdäkseni jopa huono koulutustilaisuus saattaa parantaa tuottavuutta työmotivaation parantumisen kautta. Ei tulosta tehdä lorvimalla amerikkalaiseen tapaan työpaikalla. Tulosta tehdään tekemällä.
Maamme koululaitoksen yksi parhaista puolista on ollut juuri se, että se on vastannut työelämän tarpeeseen tehdä tunnollisesti ja lojaalisti työtä työnantajan hyväksi. Koulun eräs tärkeimmistä tehtävistä on ollut opettaa miten työntekijä pysyy "hihnan ääressä" kyseenalaistamatta sitä. Ja totta on, että koululaitoksemme on jossain määrin jäänyt jälkeen nyky-yhteiskunnan vaatimuksista. Työntekijän luotettavuus on perustunut 45 minuutin mittaisiin oppitunteihin. Se oli silloin, mutta nykyinen työelämä ei olekaan enää sitä, mihin olemme tottuneet ja mihin meitä edelleenkin kasvatetaan. Työelämään on tullut oleellisena osana joustavuuden vaatimus. Työaika ei olekaan se mistä maksetaan. Työtä tehdään myös työajan ulkopuolella ja usein vielä ilman näkyvää korvausta. Tosin näinhän se oli ennenkin, kun suurin osa sai elantonsa maataloudesta. Ei silloin ollut työaikoja eikä poissaoloja. Työ vaan oli tehtävä ja ansiot riippuivat tehdystä työstä. Nyt systeemi on sellainen, että työnantaja ostaa työntekijän aikaa tehdä tulosta itselleen maksimaalisella tuloksella. Tähän vaatimukseen EK perustaa selvityksensä työstä poissaoloista ja siihen miten tältä pohjalta työnantaja voisi tehostaa työn tuottavuutta työajalla.
Huono koulutustilaisuus tuskin johtaa motivaatioon tehdä enemmän työtä, vaan siihen, että tapani tehdä työtä on hyvä enkä halua muuttaa siitä mitään. Valitettavasti näitä huonoja koulutustilaisuuksia on liikaa ja vain niiden itsensä takia ja ehkäpä vain virkistäytymistä varten. Aikoinaan 1980-luvun hyvien vuosien aikaan, kun Heinolan kurssikeskus vielä koulutti opettajia lihapatojen ääressä viikkotolkulla, oli sivistyslautakunnassa käsiteltävänä opettajan lähettäminen koulukseen. Sivistyslautakunnan puheenjohtaja ehdotti lähetettäväksi koulutukseen Mairea sillä perusteella, että kun hän nyt sitten jää eläkkeelle.
Ihan samaa mieltä siitä että koululaitokselle on haastavaa pysyä työelämän vaatimusten perässä nyt tässä muutostilanteessa kun nuo vaatimukset muuttuvat niin hurjaa vauhtia.
Toistaiseksi kuitenkin työpaikalakin ollaan joustoista huolimatta yleensä joka päivä paikalla. Lisäksi kokouksissa, palavereissa ja muissa sovituissa tapaamisissa pitää olla ajoissa paikalla. Uutta on itsensä johtamisen ja itseohjautuvuuden vaatimus, jota ei tällä hetkellä monessakaan koulussa opita. Ennen riitti, että oltiin hihnan ääressä joka päivä ja ajoissa paikalla ja työnjohtaja piti huolen että tehtiin töitä, mutta nykyään täytyy osata tehdä töitä ilman työnjohtajaa ja myös muualla kuin hihnan ääressä. Verkossakin täytyy osata tehdä myös töitä eikä vain surffailla huvikseen.
Ehkä tähän voisi vastata muuttamalla opetusmenetelmiä itseohjautuvampaan suuntaan (enemmän työskentelyä itsenäisesti, pareissa ja pienryhmissä, verkkotyöskentelyä) ja muuttamalla huolellisuuden arviontia myös itseohjautuvuuden arvioinniksi?