Tallinnaan 20 metrin vastatuuleen Finngulf 41:llä, jos olisi pakko?
lähtisitkö kryssimään Espoosta
Ändi.
331225
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
En lähtisi. Tänä vuonna Suursaaressa tuli kokeiltua kryssiä tuollaisessa kelissä ja se ei ollut mukavaa. En oikein osaa keksiä mitään sellaista pakkoa, että tuollaiseen keliin pitäisi Espoosta lähteä.
En mutta Helsingistä lähtisin jos olisi pakko. Onko muuten vaihtoehtoja silloin, kun joku on pakko?
onko kaverin Bavariassa tilaa.
Hyppää hyvä ihminen vaikka sillalta, on yksinkertaisempiakin tapoja kuolla.
tuhansia ja myyntiorganisaatio ja johto on ammattimaista. Tällaisia veneitä arvostan ja pidän turvallisina.
Bavarioita ei valmisteta virossa tai puolassa.
Vai olisikohan niin, että tämän tyyppiset mainokset tehoavat kohderyhmään kaikkein parhaiten?
miten epäolennaista onkaan yrityksen johdon ja myyntiorganisaation ammattimaisuuden painottaminen. Yrityksen johdon tärkein tavoite on firman kannattavuus, myyntiorganisaation tärkein tavoite on myydä paljon hyvällä katteella. Miten nämä liittyy tuotteen laatuun? Ei mitenkään. Ja vaikkei Bavarioita tehdä Puolasssa, niin sama puolalainen maahanmuuttaja sen kasaan kyhää liimalla ja peltiruuveilla. Eikä tarvitse edes olla huolissaan kansallisesta imagosta, koska paska laatu menee saksalaisten piikkiin.
Kannen kiinnittäminen liimaamalla runkoon on monin verroin parempi ratkaisu vanhoihin skandimenetelmiin verrattuna. Peltiruuvit vastaavat entisajan puristimia, joilla kansi puristetaan liimauksessa mahdollisimman tasaisesti runkoon. Ruuvit voisi sen jälkeen vaikka kääntää irti ja kansi pysyisi kiinni kaikissa olosuhteissa. Jos olet ikinä nähnyt tai joutunut tekemisiin kyseisen liimamassan kanssa, tiedät ettei kansi irtoa ainakaan liimauksestaan.
Tehtaan työväestä on suurin osa paikallisia, kuten Nautorillakin Suomessa.
Olen pahoillani, jos et ymmärrä liiketoiminnan kokonaisuutta ja laadun merkitystä yritysjohdolle ja erityisesti sen myyntiorganisaatiolle. Sopisit jonkun suomalaisen huonekalufirman johtoon. Tiedät varmaan, kuinka huonosti sillä alalla menee PuuSuomessa?!
en nyt tarkoittanut pelkästään kannen ja rungon saumaa. Paljon muutakin liimataan ja esimerkiksi vinssit ovat peltiruuvella kiinni (ainakin tehtaan esittelyvideossa vedetään yläpuolelta ruuvinvääntimellä kiinni). Kyllä läpipultattu on vähintään 100 kertaa parempi kuin pelkkä liimaus tai peltiruuvit. Läpipulttauksessakin sitä samaa massaa vedetään sinne väliin. Pysyn kannassani, vaikka sinuun kolahtikin aika pahasti. Tiedätkin jo varmaan, että hinta-laatu suhde on massatuotannossa tärkeämpi kuin absoluuttinen laatu, joka monesti tulee liian kalliiksi, jotta myynti ja tuotto tavoitteet saavutettaisiin.
Ai niin, mistä taas vetäsit tuon skandin tähän keskusteluun?
Ei vaikuta uskottavalta. Olisitkohan ymmärtänyt puutteellisesti? Annapa linkki tuosta vinssien kiinnittämisestä, että muutkin lukijat voisivat ottaa kantaa.
Eräässä messuveneessä näytti muuten ankkuriboksin kannen saranat olevan peltiruuveilla samoin kuin istuilaatikon luukun. Ei ainakaan näkynyt muttereita alapuolella - jos olisin ostamassa, ruuvaisin kyllä kokeeksi jonkun ruuvin irti. Samaa "huijausta" on sekin, että sisusteiden vanereissa vain näkyvä pinta on lakattu. Tausta kaiketi saanee rauhassa homehtua, koska se on piilossa.
Tuntuisi suoranaiselta petokselta, jos vinssitkin olisi kiinnitetty peltiruuveilla.
Kustannussäästöistä näissä tietysti on kysymys, mutta vanha sananparsi kannattaa silti muistaa: "moni kakku on päältä kaunis, mutta silkkoa sisältä".
Eihän sitä tartte edes kysyä, kaikki tietää, että nimenomaan tilaa Bavariassa on. Ja jos noista kahdesta toisella pitäisi sinne kryssimään lähteä, lähtisin paljon mieluummin FG:lla. En tiedä kestäisikö se matkaa sen paremmin kuin bava, mutta luottaisin FG:iin enemmän. Luottaminen veneeseen poistaisi yhden suuren, jopa suurimman epämukavuustekijän, muutenhan matkanteko olisi samalla tavalla erittäin epämukavaa molemmilla.
vuodelta 2005 on vinssit kiinni koneruuveilla, jotka on kierretty kanteen laminoituun paksuun plootuun. Ruuvit ovat läpimitaltaan vinssien valmistajan suositusten mukaisia ja konesuunnittelijaystäväni väittämän mukaan rakenne on kestävämpi kuin jos se olisi toteutettu erillisillä aluslevyillä ja muttereilla. No sinä tiedät varmasti paremmin?
Aletaan siis kaikki ostamaan kiinalaisia autoja, niitähän valmistetaan vuodessa satakertainen määrä esimerkiksi Mersuihin verrattuna. Ovat logiikkasi mukaan turvallisempia ja parempia?
Tai sitten kirjoittaja on todella yksinkertainen ja/tai bavamyyjä. Vai että bava paras kryssijä huonossa kelissä, heh heh... Varusteet mikkihiiri luokkaa, hajoavat vähänkin kovemmassa kelissä. Kokemusta valitettavasti on. Ja se pullea runkomuotoko paras kryssille ja Itämeren aallokossa? Voi huh hah hei.
"Markkinointipelle" on fiksoitunuit oman Bavariansa "vinssien valmistajan suositusten mukaisiin" ruuveihin ja "konesuunnittelijaystävänsä" tietämykseen. Se lienee sitä markkinointipuhetta, joka puree vain uusavuttomiin veneenostajiin?
Itselläni sattuu olemaan käytännön kokemusta pitkänmatkanpurjehduksesta ja samalla koneruuvien kestävyydestäkin. Se kai on itsestään selvyys, että vinssit kiinnitetään juuri sen kokoisilla ruuveilla mihin vinssin pohjan reiät on tehty. Väititkö, että aluslevy mutteri on jollain tapaa heikko ratkaisu? Mikä se juttu niistä vinssien peltiruuveista oli?
Minä puolestani väitän, ettäjuuri teräsruuvit voivat olla se suurin ongelma - eikä sinun erinomaiseksi uskomasi venemerkki muodosta mitään poikkeusta ainakaan parempaan suuntaan. Korroosio on hst:n ongelma. Ns stressikorroosio on tunnettu riesa varsinkin valtamerioloissa. Omasta veneestäni repeytyi yhden vinssin kiinnitys kiinnitysruuvien korroosion takia (veneeni oli silloin 38-vuotias ja repeytyminen sattui Etelä-Atlantilla). Aluslevyt muttereineen olivat yhä hyvässä kunnossa, mutta vinssin pronssipohjan kohdalla hst-ruuvit olivat pahasti syöpyneet. Kaksi oli katkenut ja loput vääntyneet. Syöpymistä ei tietenkään ehdi tapahtua, kun seilataan muutama kesälomaretki jollain uudella paatilla (kuten sinun v. 2005 veneesi). Ehkäpä paras tapa vinssien kiinnittämiseen olisi piipronssiset pultit aluslevyineen. "Rosteri"-ruuvit ja pultit ovat olleet ongelma puuveneissäkin.
vakavissasi, että 38-vuotiaina katkenneiden ruuvien takia pitäisi pitää hst-ruuveja kelvottomana tai edes huonona valintana veneeseen?
Samoin perustein Lada oli laadukkain auto, tehtiinhän sitäkin tuhansittain ja sillä oli laaja myyntiorganisaatio.
Aikamoista uskovaisten urputusta... Aivan kuten vanhoina hyvinä Kekkoslovakian aikoina.
En väittänyt, että kyseiset pultit olivat alkuperäisiä ja 38-vuotiaita. Sinänsähän tällainen ikä ei ole hyvin tehdyn veneen iäksi mitenkään erityisen korkea. Pointtini oli kuitenkin se, että alkuperäinen konstruktio (läpipultit aluslevyt) oli kestävä. Vinssit oli vaihdettu ST-vinsseiksi, jolloin pultitkin oli vaihdettu. Noin viidessä vuodessa pultit syöpyivät. Miten muuten bavojen syöpyneet levyt vaihdetaan? Eikö ole paljon helpompi vaihtaa uudet pultit aluslevyt kuin pourkaa laminaatin sisältä jotain rosterin palaa, jossa on kierteet vinssin koneruuveille? Mikäli et ymmärrä korroosio-ongelmia, lukaisepa tämä katsaus: http://www.yachtsurvey.com/corrosion.htm
Pointtini oli, että Bavarian vinssit ovat asianmukaisesti kiinni. Ei siis liimalla ja peltiruuveilla. Sikaflexiä on välissä vesitiiviyden varmistamiseksi. Näin ne vinssit on kiinni kaikissa laatuveneissä. Joko olet hankkinut itsellesi ne piipronssipultit? Hah, hah!
vähän tarkemmin miten HST-pultit syöpyy "stressikorroosion" , "piipronssin" ja muiden jalometallien ja jopa puuveneiden seurassa?
Metallurgiaa meriolosuhteissa v.-58 harrastanut nuori.
Tuon tiedän minäkin, vaikka olen vain korroosionestotekniikan kurssin harrastanut TKK:lla. Toisaalta olen kyllä saanut hyvät demoesitykset noista ilmiöistä meriolosuhteissa. Ja vielä, olen harrastanut merimetallurgiaa myös vuonna -58, mutta sen jölkeenkin jatkuvasti. Tuota edeltävät vuodet menkööt lapsuuden piikkiin.
Jos on PAKKO lähteä nii eihän silloon voi valita että lähtisikö. Sit ois vaan lähettävä, jos ny kerra pakko ois. Hehhehhee ... en kyllä ymmärrä että kenen olisi kertakaikkiaan pakko kryssiä tallinnaan 20m/s tuulessa, odottais vaan päivän pari niin matalapaine menee ohi ja tuuli kääntyy pohjoiseen. Ihme kysymyksiä.
miksi olisi PAKKO? En saata kuvitella tilannetta, että huviveneilijän olisi pakko ikinä lähteä moiseen keliin.
Viime kesänä piti lähteä NF:llä kryssimään kolmeksi tunniksi 16m/s vastaiseen, kun
kavereiden piti päästä töihin. Jos tuuli olis ollu yli 20 m/s ei olis ollu PAKKO lähtee.
Jos ei olis ollu töihin menoo olis varmaan oltu vielä yön yli.
Vaikka kuinka seuraat sääennusteita, voit silti ennemmin tai myöhemmin JOUTUA koviin keleihin - jos harrastat Itämeren tai varsinkin isompien merten ylityksiä. Silloin on PAKKO selvitä. Niin hullu tuskin kukaan on, että perheveneellä (niitähän täällä jo on lueteltu) lähtisi huvin vuoksi ottamaan turhia riskejä. Useimmat perheveneet on CE/A-luokituksesta huolimatta suunniteltu ja rakennettu keveisiin ja keskituuliin: jos keskituuli on 20 m/s, avomerikryssiin liittyy melkoinen välinerikkojen riski, vaikka miehistön kantti kestäisikin. Miten monessa uudessa veneessä on edes kunnolliset myrskypurjeet (m-fokka trysail), jotka voi vaihtaa avomerellä? Saariston suojassa liikkuminen 20 m/s keskituulessa on tietysti pikkujuttu verrattuna avomerikryssiin.
Niinkuin tämän puolalaisveneen kipparilta Bornholmissa
http://www.youtube.com/watch?v=aBsA3wa5OGE&feature=player_embedded
Aika käsittämätöntä riskin ottoa! Fiksumpi kippari olisi jatkanut saaren leen puoleiseen satamaan (vaikkapa Neksö tai Rönne). Videosta on vaikea päätellä, miten navakasti puhalsi. Pakko ei kuitenkaan olisi ollut vaarantaa miehistön henkeä.
Tällä palstallahan on ihan grazyjä jätkiä. Ei ihme, että veneitä tuhoutuu ja ihmisiä hukkuu. 20 m tuulessa en irroittaisi köysiä kylpyammeestakaa.
Ihan eri asia irrottaa köydet 20 m/s tuulessa ja todeta tuulen nousseen 20 m/s:iin. Ja vaikkapa 17 m/s on aivan eri asia kuin 20 m/s. Lisäksi myötäiseen laskettelee suorastaan mielellään kelissä, jossa kryssi on jo melkoista rääkkiä. Kaiken lisäksi sekin tilanne voi tulla eteen, jolloin pakko kasvaa niin suureksi pakoksi, että siihen 20 m/s tuuleenkiin joutuu lähtemään kryssillekin. Eihän se mitenkään mahdoton keli ole, perkuleen epämukava vain.
lukea porukoiden kokemusperäisiä "juttuja" tuulista. Ollaan juuri Biskajalla toista vuorokautta, tuuli W 16-20 m/s. Aallokko on aika miehekästä. Ei kivaa edes laivalla.
kova hätä tarttee olla, että itsensä ja miehistön näin suureen vaaraan asettaa.
Jossain 37sec kohdalla menee tosi läheltä jotain betoni möhkälettä.
Porukan puolustukseksi voisi sanoa, että merenkäynti muuttuu kyllä veden syvyyden madalluttua aika äkisti ja lähempänä rantaa ovat jo voineet katuakkin ratkaisua, mutta ei ole enää ollut helppo palata takaisin.
Ja kyllä, kyllä merimies tietää, että aalto lyhenee ja jyrkkenee kun vesi madaltuu, mutta niinhän ensilumikin tahtoo aina yllättää.
Kaikesta huolimatta toisaalta taitava kippari, mutta voisiko tähän soveltaa sitä sanontaa, että taidolla selvisi tilanteesta mihin viisas ei olisi joutunutkaan.
en lähtisi ottamaan kyseistä riskiä, miksi? Kun muutaman kerran on ollut todella pahassa kelissä niin eipä sinne ihan väkisten halua, tosin asiallisella veneellä ja hyvällä miehistöllä nyt matka on kohtuu lyhyt.... mutta ei silti.
Kysykääpäs joskus merivartioston edustajilta mitä mieltä ovat näistä elvistelijöistä jotka lähtevät kovalla tuulella avomerelle huviveneillä. Jokuhan joutuu sitten lähtemään sinne perään pelastamaan näitä pellejä - valitettavasti joka vuosi.
me niille klovneille maksetaan.