Lainaan yhden Beatles-fanin kommenttia havainnollistaakseni Beatles-fanien aivokapasiteettia:
"-pihvi onikin siinä,et Figaron häät ym. oopperat,sinfoniat sisältää musiikillisesti pelkkää sörsseliä,ja se n. 3 min. on sitä kunnon musaa siellä äänisekoilun keskellä.Tosi harva ns. klassisen/vakavan musiikin säveltäjä on tehnyt niin tasaisen hienolaatuista musiikkikokonaisuutta,kuin tämän sivun bändin albumit ovat..jos kukaan."
TÄMÄ IHMINEN ON TÄYSIN URPO! Siis luuleeko tämä hemmo OIKEASTI että ei ole olemassa YHTÄÄN vaikeampia musiikillisia rakenteita kuin 2-3 minuutin poplaulu?! Musiikillisesti parhaat Beatles-biisit ovat toki alle 4-minuuttisten kappaleiden saralla helmiä, mutta annanpa muutaman esimerkin klassisesta musiikista!
Mozartin sinfonian 40 finaali (tämä on siis se tunnettu sinfonia, jonka ensimmäinen osa sisältää huippukuuluisan tadatadada-teeman) : melodisesti omailmeinen, vaikeasti hyräiltävä/laulettava, syvällinen ja kaunis mestariteos
Bachin kaksoisviulukonserton toinen osa: Maailman kauneimpana kappaleena mainittu
Mozartin Grand Partita Adagio: Maailman kauneimpana kappaleena mainittu (myös)
Beethovenin 9. sinfonian avausosa: Uskomattoman vaikuttava ja teknisesti, orkestraalisesti nerokas sävellys
Schubertin 9. sinfonian toinen osa: loistava melodisesti, hieno muotorakenteellisesti
Schubertin pianosonaatin finaali (b-duurisonaatti): sensaatiomainen näppäryys ja ilmeikkyys
Viimeinen Chopin-pianosonaatti (mainittakoon kokonaisuutena): nerokas!
Mahler, 5. sinfonia: musiikin suuripiirteisin orkesterinkäyttäjä
-----------
On muutakin kuin kahden minuutin pop-annos.
"-pihvi onikin siinä,et Figaron häät ym. oopperat,sinfoniat sisältää musiikillisesti pelkkää sörsseliä,ja se n. 3 min. on sitä kunnon musaa siellä äänisekoilun keskellä.Tosi harva ns. klassisen/vakavan musiikin säveltäjä on tehnyt niin tasaisen hienolaatuista musiikkikokonaisuutta,kuin tämän sivun bändin albumit ovat..jos kukaan."
TÄMÄ IHMINEN ON TÄYSIN URPO! Siis luuleeko tämä hemmo OIKEASTI että ei ole olemassa YHTÄÄN vaikeampia musiikillisia rakenteita kuin 2-3 minuutin poplaulu?! Musiikillisesti parhaat Beatles-biisit ovat toki alle 4-minuuttisten kappaleiden saralla helmiä, mutta annanpa muutaman esimerkin klassisesta musiikista!
Mozartin sinfonian 40 finaali (tämä on siis se tunnettu sinfonia, jonka ensimmäinen osa sisältää huippukuuluisan tadatadada-teeman) : melodisesti omailmeinen, vaikeasti hyräiltävä/laulettava, syvällinen ja kaunis mestariteos
Bachin kaksoisviulukonserton toinen osa: Maailman kauneimpana kappaleena mainittu
Mozartin Grand Partita Adagio: Maailman kauneimpana kappaleena mainittu (myös)
Beethovenin 9. sinfonian avausosa: Uskomattoman vaikuttava ja teknisesti, orkestraalisesti nerokas sävellys
Schubertin 9. sinfonian toinen osa: loistava melodisesti, hieno muotorakenteellisesti
Schubertin pianosonaatin finaali (b-duurisonaatti): sensaatiomainen näppäryys ja ilmeikkyys
Viimeinen Chopin-pianosonaatti (mainittakoon kokonaisuutena): nerokas!
Mahler, 5. sinfonia: musiikin suuripiirteisin orkesterinkäyttäjä
-----------
On muutakin kuin kahden minuutin pop-annos.
Vastaukset 19
Vanhimmat
HYvä,että purat patoutumisiasi täällä netissä..etkä elävässä elämässä..kiitos.
"Maailman kauneimpana.. kappaleena mainittu."
Niin, se ei ole "Yesterday". Eikä edes "Why Don't We Do It in the Road"...
Bachin kaksoisviulukonserton toinen osa: Maailman kauneimpana kappaleena mainittu
Mozartin Grand Partita Adagio: Maailman kauneimpana kappaleena mainittu (myös)
Beethovenin 9. sinfonian avausosa: Uskomattoman vaikuttava ja teknisesti, orkestraalisesti nerokas sävellys
Schubertin 9. sinfonian toinen osa: loistava melodisesti, hieno muotorakenteellisesti
Schubertin pianosonaatin finaali (b-duurisonaatti): sensaatiomainen näppäryys ja ilmeikkyys
Viimeinen Chopin-pianosonaatti (mainittakoon kokonaisuutena): nerokas!
Mahler, 5. sinfonia: musiikin suuripiirteisin orkesterinkäyttäjä
Aivan, aivan, mutta She loves you toimii rokettirollina paremmin kuin noista yllämainituista mikään.
"Bachin kaksoisviulukonserton toinen osa: Maailman kauneimpana kappaleena mainittu" - Vaan neuvo meitä möllejä, jotta osaisimme oikeaa biisiä kuunnella, mikä on tuon sävellyksen se ns. BWV numero?
Kokemus on osoittanut, että Beatles-fanit tapaavat olla musiikillisia fakki-idiootteja, joilla on vahva torjunta kaikkeen muuhun musiikkiin paitsi erään liverpoolilaisen poikabändin tarttuviin iskelmiin ja balladeihin vuosilta 1962-1970. Edes muiden samanaikaisten (ja yhtä hyvien) brittiläisten popyhteiden tuotanto ei näille nirsoille tahdo kelvata, puhumattakaan mistään monimutkaisemmasta ja kiinnostavammasta musiikista. Klassista on täällä turha yrittääkään mainostaa, tuskinpa jazziakaan. Minä vedin aikaisemmin täällä vesiperän jo psykedelian, progen, krautrockin ja kokeellisen uuden aallon kanssa. Vain matalaotsaista vittuilua tuli osaksi yrityksilleni suhteuttaa Beatles-musiikkia mihinkään laajempaan kokonaisuuteen. No, kuunnelkoot Beatles-uskovaiset vain "Maxwell's Silver Hammerin" ja "Ob-La-Di, Ob-La-Dan" kaltaisia inhimillisen nerouden huippusaavutuksia loputtomiin...
Oisko: Konsertto kahdelle viululle d-molli BWV 1043 - osa 2 - Largo ma non tanto?
Hieno biisi, mutta kaksi-ääninen duetto sujuu paremmin If I fell-biisillä, väittäisin. Perusteluna se että jälkimmäisessä on sanat, ei tarvi vain mölistä melodiaa.
Kyllä Beatles-fäni voi kuunnella muutakin musiikkia, jopa klassista tai jatsia, progesta tai krautrokista nyt puhumattakaan. Vaan onko Musadiggari kuunnellut esim Italialaista proge- ja rockmusiikkia 1970-luvulta ja myöhemmiltäkin ajoilta? Sieltä löytyy helmiä, kuten Le Orme, PFM, Lucio Battistista, monista muista puhumattakaan. Kepittävät ajoittain jopa Brittiprogen tai ainakin nämä Krautrokin ammoiset suuret nimet mennen tullen ainakin mitä melodioihin tai jopa soittotaitoon tulee.
Kannattaa tutustua: http://www.italianprog.com/
Beatlesien lauluharmoniarallatus on OK, mutta se on peritty suoraan Everly Brothersilta ja osittain omaksuttu Beach Boysilta, joka toki itse taas sai vaikutteita myös vanhemmasta contrey-laulusta (jenkkilauluyhtyeet olivat sekä Beatlesin että Beach Boysin innoittaja laulamisessa).
Nerokkaan J.S.Bachin kaksoiviulukonsertossa kaksi viulua ujuttautuvat toisiinsa (kontrapunktisesti) ja kauneus tunkee suoraan sieluun! On sanottu, että tunteen syvyys tuossa teoksessa on ainutlaatuinen.
EN halua haukkua beatlesia; hyvä, erinomainen yhtye. Tehnyt monta ajatonta sävelmää. Tällä palstalla taitaa silti olla vähän suhteellisuudentajutonta porukkaa (enemmistö??)... Ihan OK tietty fanittaa bändiä, mutta myös se Bach on joskus sävellellyt. Ja Miles Davis.
Samat sanat; ihan ok fanittaa Bachia,Miles Davisia,Beach Boysia,Everly Brothersia ym.,mutta on myös The Beatles sävellellyt joskus.Ja Bob Dylan.
fanitus.
Klassinen musiikki on nerokasta, eikä siihen tarvita tueksi mitään amerikkalaista fanaattista kulttuuria.
Beatlesin ja kaiken kohdalla pätee se, että jos tarpeeksi uskottelee itselleen, että tämä on tärkeä juttu, sitä itsekin uskoo valheisiin.
Ja kirjoitettu rock-historia on täynnä valheita - ja imagonluomisen keinoja. Muka sähkökitarat ovat jotenkin hienoja ja katu-uskottavuus kaiken a ja o.
Muka rokki on parempaa kuin poppi - vaikka sävellyksellisesti eroja ei edes ole.
Muka klassinen on "elitistimusiikkia"
Musiikillisessa valossa poppareitten ajatusmaailmalle ei voi kuin nauraa. Musadiggari totesi musiikkisuositusten suhteen: jonkun Schubertin taivaallisten kauniiden teosten suositteleminen Bealtesin kuulijoille on todellakin helmien viskomista rahvaille sijoille.
Beatlesilla ei ole myöskään oikeaa ravistelevaa vaikutusta yhteiskuntaan kuten ei millään pop-yhtyeellä. Elvis ja Beatles toivat nuoruuden olemassaolevaan käsitteistöön, kuten tekivät kaikki saman ajan elokuvatähdet.
Poppareitten aikaperspektiivi- ja musiikkielementtitaju on pohjalukemissa varmasti myös muilla kuin Beatles-palstalla. Siksi vain beatles-jengin tylyttäminen on kohtuutonta; sama pätee viihteen kuluttajiin laajasti.
Taiteellisen herkkyyden tavoittaminen ei useimman rokkimusan parissa kehity: onneksi rokissakin on aitouden suhteen joitakin eroja, mutta musiikillisesti kaikkea rokkia yhdistää laadullinen alemmuus Schubertiin.
Musiikin elementit: melodia, harmonia, rytmi.
Nuo ovat ne perusteet, miksi klassinen on ihanampaa kuin poppi.
Klasarivajakki kaivaa vanhoja avauksiaan esiin ja vastailee niihin itse. Huvit ne pitää vähämielisilläkin olla.
Siinä se sinun kuittauksesi taas oli. Olet täysin aseeton kiistattomien faktojen edessä kuten koko muukin ponteroresiduaali.
Vajetta - ja vakavaa sellaista - esiintyy ilmeisen pysyvästi ponterolaisten päässä. Tämä vaje ei todellakaan rajoitu musiikilliseen ymmärryskykyyn kuten jo aiemmin on valitettavasti jouduttu useiden empiiristen havaintojen kautta toteamaan.
Musiikin(tosi)ystävä kritisoi Beatles-fanien sivistystasoa.
Mitä kyseisen kirjoittajan sivistyksen tasosta sitten kertookaan se,että yrittää pakottamalla pakottaa,(onneksi vain tekstein), samaan kapeaan,yhden totuuden näkökantaan muita ihmisiä? Paljastaa sivistymättömyyden.
Kuten Lennon laulaa; one thing you can"t hide,is when your cripledd inside...Imagine lp:llä.
just
"Mitä kyseisen kirjoittajan sivistyksen tasosta sitten kertookaan se,että yrittää pakottamalla pakottaa,(onneksi vain tekstein), samaan kapeaan,yhden totuuden näkökantaan muita ihmisiä? Paljastaa sivistymättömyyden."
Jos klassisen musiikin kannattajat tuntevat kaiken sen populaarimusiikin, minkä sinäkin (Rollareista Beatlesista ja CCR:sta aina Juiceen saakka), niin eikö se kerro omaasi paljon laajemmasta sivistyksestä - siis kun siihen lisätään tosiaan kaikenlaisen muunkin musiikin tuntemus?
Toistaiseksi et ole antanut mitään näyttöä, että sinulla olisi klassisesta mitään tietoa tai myöskään osoittanut, että sinulla olisi "ahdasta makua" laajempi tottumus musiikin parissa.
Vaikuttaa enemmän siltä, että olet pahemman kerran juuttunut ajatukseen, että Beatles on maailman paras - ja sitä kautta Beatlesin musiikkiin.
Rubber Soulin väittäminen sinfonioita paremmaksi on isompien rakenteiden ymmärtämiseen liittyvistä ongelmista ja ehkä epämusikallisuudesta karua kieltävänsä kertova seikka.
Tutkimusten mukaan jotkut ihmiset kuulevat sinfonian vain kakofoniana - ja tämä liittyy silloin harvinaiseen epämusikaalisuuteen, sävelten relatiivisen korvan puutteeseen. Ilmiö on kuitenkin harvinainen, enkä sano että sulla on se.
Oli "klassisen musiikin tyrkyttämisessä" sitten mukana kuinka paljon tahana sitä niin sanottua "sydämen sivistystä", niin kuitenkin kiistatta se oikea musiikkisivistys on korkeammalla tasolla, koska tunnetaan paljon enemmän musiikkia, laajemmalta kentältä ja teoreettisemmin, ei vain mututuntumalta.
Beatles-levyihin ja Beatlesin jäsenten sooloihin juuttumista vuosikymmeniksi pidän sen sijaan epäsivistyneenä. Sivistykseksi mielletään monipuolinen tieto eri aloilta, ja sitä ei tällaisesta äärimmäisestä suppeudesta a la Beatles-fanius löydy.
.."klassinen musiikki on kiistatta oikea musiikkisivistys korkeammalla tasolla"...!!
-mikä taho sanoo näin? wikipedia? klassisen musiikin säveltäjät? ketkä heistä? klassisen musiikin kriitikot? ketkä heistä? missä? vai sinäkö sanot niin? -sehän on selvää,että sinä saat olla mitä mieltä ikinä haluat,mutta jos puhut muiden puolesta,kysy lupa heiltä ensin...kuka päättää mikä on korkeamman tason musaa?...jaa,sinäkö?..olen paljon kuullut,mutta kenenkään en ole vielä huomannut väittävän tosissaan klassista musiikkia "korkeamman tason musiikiksi"...tuo väite on tähän asti,tämän sivun järjettömin väite..ylivoimaisesti. Piste.
Etkö muka ole koskaan kuullut klassisen musiikin ylivertaisuudesta ennen tätä keskustelua? Olet tosiaan elänyt tynnyrissä pahemman kerran!
Klassisen musiikin rakenteet ovat pitkiä ja harmoninen rakenne niiden sisässä laaja-alainen ja luovalla tavalla moduloiva. Oktaavialojen käyttö harmonisessa kudoksessa on rikas, sointimaailma on rikas koska soittimet ovat tehty soundillisesti rikkaiksi (esim. huilu, flyygeli ja oboe, rokin latteita ja soimattomia sähköisiä ääniä saati lyömäsoittimien hälyääniä ei voi verrata näihin).
Harmonisen tason rikkaus tulee esiin vaikka kuoron ja orkesterin yhteismusiikissa: kaikki pop on vertailussa suorastaan epämusiikkia kaikin kriteerein, ellei käytetä "rock-kriteeriä" eli "asenteen ja epämusikaalisuden" pyhää merkitystä.
Melodinen taso on todella paljon korkeampi kuin popissa: liittyy niin modulaatioon kuin yleensä paljon runsaampaan melodian määrän ja vivahteikkaampaan kieleen (muunnesävelet ja asteikot).
Rytminen taituruus ja soittajien ammattitaito, laulajien äänenmuodostus ja tulkinnan dynaaminen sisältö ovat alueita, joita poppi ei monotonisena haasta ollenkaan.
Popmusiikkia ei voi mitenkään verrata laadullisesti klassiseen.
Asia tiedetään yleisesti monissa musiikkipiireissä; myös kouliintunut jazz-muusikko yleensä karsastaa primitiivistä rokkia.
Vajakki istuu yölläkin (04:08) päivystämässä ja kirjoittaa raportteja muiden ihmisten tyhmyydestä, ja tietysti klassisen ylivertaisuudesta.
Mikään muu musiikki ei ole yhtä vaikeaa tehdä, kukaan muu ei soita yhtä hyvin kuin klasari, ja laulajat ovat aivan omaa luokkaansa jos vertaa muihin laulajiin. On se vaan niin perusteellisen hienoa se klassinen musiikki. Ihan tässä alkaa ottaa eteen, kun se on niin hienoa ja kun sillä noin viisas puolestapuhuja :D :D
Mikään muu musiikki ei ole yhtä vaikeaa tehdä, kukaan muu ei soita yhtä hyvin kuin klasari, ja laulajat ovat aivan omaa luokkaansa jos vertaa muihin laulajiin. On se vaan niin perusteellisen hienoa se klassinen musiikki.
Sinähän kirjoitat viisauden sanoja beatlesnoviisi, kunhan vielä ymmärtäisit ja sisäistäisit nämä teesit. Sen jälkeen sinulle aukeaa uusi maailma, eikä tarvetta enää vajakki -ym. ilmaisuille ja niistä seuraaville negatiivisille tuntemuksille - puhumattakaan niistä alapää -aiheisista toivotuksista - ole.
Muutoksen alku kohti parempaa piilee aina omien käsitysten kyseenalaistamisessa. Nyt siis jo sanoista tekoihin!
Mikään muu musiikki ei ole yhtä vaikeaa tehdä, kukaan muu ei soita yhtä hyvin kuin klasari, ja laulajat ovat aivan omaa luokkaansa jos vertaa muihin laulajiin. On se vaan niin perusteellisen hienoa se klassinen musiikki.
Sinähän kirjoitat viisauden sanoja beatlesnoviisi, kunhan vielä ymmärtäisit ja sisäistäisit nämä teesit. Sen jälkeen sinulle aukeaa uusi maailma, eikä tarvetta enää vajakki -ym. ilmaisuille ja niistä seuraaville negatiivisille tuntemuksille - puhumattakaan niistä alapää -aiheisista toivotuksista - ole.
Muutoksen alku kohti parempaa piilee aina omien käsitysten kyseenalaistamisessa. Nyt siis jo sanoista tekoihin!
Beatlesfanit eivät ole musiiki-ihmisiä, sehän on selvä. Itsestäänselvyydet pitää yrittää kerta toisensa jälkeen saada perille, mutta silti on vain takkuamista takkuamisen perään...
Muun sivistymättömyydenkin perusteella näyttäisi siltä, Beatlessakista löytyy paljon perus- tai ammattikoulun käyneitä "Lennonfilosofeja". Näillä eväillä sitten arvioidaan myös klassisen ja Beatlesin välisiä eroja, joita ei kuulemma ole tai sitten vain Beatlesin eduksi.
Tästä se sivistys lähtee!