Tänään alkaa Turussa kirkolliskokous, jossa päätetään mm. Suomen luterilaisen kirkon suhtautumisesta homopareihin..
Kirkolliskokouksen muodostavat itseoikeutettuina piispat ja satakunta hiippakuntien valitsemaa edustajaa, joista kolmas osa on pappeja ja kaksi kolmasosaa tavallisia seurakuntalaisia.
Kirkolliskokouksen puheenjohtajana on arkkipiispa.
Siis kirkon työntekijät muodostavat itseoikeutettuina huomattavan osan kirkolliskokouksen edustajista.
Kun vielä huomioidaan se, että piispat ja papit ovat ns. ammattilaisia ja tavalliset seurakuntalaiset vain amatöörejä uskon asioissa, niin on helppo ymmärtää, kuka asiallisesti päättää kirkon asioista.
Päättäjiä ovat papit, siis kirkon työntekijät ei seurakuntalaiset, jotka viulut maksaa.
Miksi ei kirkko asettanut esim. homoparien asemaa kirkkokansan äänestykseen. Siihen olisi ollut hyvä mahdollisuus kirkollisvaalien yhteydessä.
Se olisi ollut demokraattista. Mutta kirkko toimii samalla lailla, kuin valtio, joka ei myöskään anna kansan äänestää todella tärkeistä asioista.
Perustuslain mukaan valta Suomessa kuuluu kansalle. Lain hengen mukaista olisi, että kirkossa kuuluu valta kirkkokansalle, siis kirkon jäsenille.
Suomi ei ole demokraattinen valtio muutoin, kuin perustuslain kirjaimen mukaan.
Elämme näennäisdemokratiassa, jossa saa kyllä kritisoida päätöksiä, mutta arvosteluista ei juuri kukaan piittaa.
Koskahan meillä aletaan käyttäytyä eurooppalaisittain, suhteessa päättäjiin?
Kirkolliskokouksen muodostavat itseoikeutettuina piispat ja satakunta hiippakuntien valitsemaa edustajaa, joista kolmas osa on pappeja ja kaksi kolmasosaa tavallisia seurakuntalaisia.
Kirkolliskokouksen puheenjohtajana on arkkipiispa.
Siis kirkon työntekijät muodostavat itseoikeutettuina huomattavan osan kirkolliskokouksen edustajista.
Kun vielä huomioidaan se, että piispat ja papit ovat ns. ammattilaisia ja tavalliset seurakuntalaiset vain amatöörejä uskon asioissa, niin on helppo ymmärtää, kuka asiallisesti päättää kirkon asioista.
Päättäjiä ovat papit, siis kirkon työntekijät ei seurakuntalaiset, jotka viulut maksaa.
Miksi ei kirkko asettanut esim. homoparien asemaa kirkkokansan äänestykseen. Siihen olisi ollut hyvä mahdollisuus kirkollisvaalien yhteydessä.
Se olisi ollut demokraattista. Mutta kirkko toimii samalla lailla, kuin valtio, joka ei myöskään anna kansan äänestää todella tärkeistä asioista.
Perustuslain mukaan valta Suomessa kuuluu kansalle. Lain hengen mukaista olisi, että kirkossa kuuluu valta kirkkokansalle, siis kirkon jäsenille.
Suomi ei ole demokraattinen valtio muutoin, kuin perustuslain kirjaimen mukaan.
Elämme näennäisdemokratiassa, jossa saa kyllä kritisoida päätöksiä, mutta arvosteluista ei juuri kukaan piittaa.
Koskahan meillä aletaan käyttäytyä eurooppalaisittain, suhteessa päättäjiin?
Vastaukset 38
Vanhimmat
Otetaanko huomioon kokonaisuudesta se joukko joka edustaan kirkon vastaista kantaa.
Tuntuu kuin pitäisi kaikki jakaa kaikkien kesken vaikka kaikilla ihmisillä ei ole edes mielenkiintoa.
Kirkolla on omat sääntönsä ja vanhat toimintatavat, nyt vielä tuo homoasia jossa parempikin on kirkon suurempi läsnäolo.
Mitään en ole menettänyt näin ajattelen, on sitten kokouksen kanta ja päätökset mitä tahansa.
ovat yliedustettuina noissa päättävissä elimissä.
He ovat soluttautuneet sinne rikollisen salakavalasti.
suomenruotsalaiset aina hallituksessa ja muualla tärkeissä instannseissa yliedustettuina.
Tämä ..sama juttu... se vasta duracel-pupu on joka ainoaan ketjuun sillä on tuota ruotsalaisuutta vastaan joku kommentti. Minusta ruotsinkieliset ovat kirkkokansaa enemmässä määrin kuin huomauttelija koskaan, ovat sivistynyttä toiset huomioon ottavaa ja miellyttävää seuraa missä hyvänsä.
Seuraavaksi valittaja hoida eri merkkiset paristot
Seurakuntavaalit ovat isänpäivänä, ja ehdokkaita voi haastatella heidän kannoistaan vaikkapa myös tähän homoasiaan. Ennakkoäänestys on ollut tavallista vilkkaampaa, mahtaako äänestysikärajan laskemisella olla vaikutusta vai onko nyt kirkkokansa valveutuneempaa, jun on mullistusten ajat. Edellisissä vaaleissa äänestysprosentti oli 14,5. Aktiivinen seurakunnan osa saa mieleisensä seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt "läpi". Siispä isänpäivänä vaaliuurnille !
Kirkolliskokous päättää kirkon opista, siksi mielestäni on luonnollista, että kirkon opin asiantuntemusta on paljon edustettuna. Keväällä näytti siltä, että suuri osa papeista ja piispoista on valmis ainakin järjestämään rukoushetken homopareille. En tiedä, missä määrin pappien on mahdollista kieltäytyä kirkolliskokouksen vahvistamista käytännöistä ilman seuraamuksia. Kokouksen aiheena on myös tulevaisuuden linjaus, toivottavasti se saa asiaankuuluvan kiinnostuksen.
Kirkon vallanjako on monimutkainen ja ainakin minulle hiukan hämärän peittoon jäänyt asia, pitäisi ottaa paremmin selvää. On näkynyt jopa kirjoituksia, että kirkosta eroamiset netin kautta olisivat olleet lainvastaisia.
Allekirjoittavatko kaikki kirkkoon kuuluvat kirkon uskontunnustuksen. "Minä uskon Isään Jumalaan, kaikkivaltiaaseen taivaan ja maan luojaan ja Jeesukseen Kristukseen......"
Mitä kirkon jäsenyys yleensäkin ihmisille merkitsee, sitä mietin. Kuinka moni uskoo elämään kuoleman jälkeen jne. Jos uskoo, pääseekö taivaaseen kun on lapsena kastettu jne,jne..
Vai onko kirkko jotain muuta. Odotukset ovat moninaisia, mutta sosiaalityötä odotetaan kirkolta enemmän. Kirkko varmasti luovuttaisi kirkkorakennusten hoidon mielellään muille, niin paljon ne vievät varoja. Jokuhan jo ehdottikin omaisuuden myyntiä ja rahanjakoa köyhille.
Viikolla haastateltiin kirkon edustajia, jotka sanoivat, että kirkon on ruvettava karsimaan sitä näkymätöntä diakoniatoimintaa, jota on enenevässä määrin siirtynyt kunnilta kirkon vastuulle. Varattomia lapsiperheitä, ruokajakelua, muuta avustusta, vanhus- ja lapsityö jne. ovat nyt vaarassa verotulojen pudotessa.
Aina ajatellaan, että "rikkaalla" kirkolla on varaa vaikka mihin, mutta suurin osa seurakunnista elää lähes pekästään verotuloilla. Jos ne putoavat merkittävästi, on alettava säästäminen läheltä, eli henkilökunnasta, avustuksista ja kerhotoiminnasta.
Mihin sitten kirkon omaisuuden tuotot menevät? Kirkkojen ylläpitoon? Hallintoon? Korkeiden virkamiesten palkkoihin, ulkomaanapuun, lähetystyöhön, ym.? Emme me voi kuin arvailla.
Räsästä on helppo syyllistää, mutta syyllistäisin mieluummin mediaa, joka niin kamalan haloon nosti yhden ihmisen puheenvuorosta, joka ei edes ollut kirkon kanta. Hänhän edusti itseään, ei edes puoluettaan, joka sekin on torjunut Räsäsen mielipiteet.
Jos tätä yhtä mielipidettä ei olisi reposteltu sillä paatoksella, vaan olisi tuotu esiin muutkin ajatukset, niin koko keskustelu olisi mennyt rauhallisesti historiaan.
Nyt saatiin aikaan kamala hulabaloo, kun jokainen verojaan miettivä sai ihan pätevän syyn erota kirkosta ja säästää 250 euroa vuodessa.
vaalia oli tilanne tämä, kukaan muu ehdokas ei olisi homoja vihkinyt. Nyt Mäkinen toivoi avauksessa homoasiaan selkeää ratkaisua, tietysti omaa kantaansa.
Maanantai 18.1.2010 klo 20.48 (päivitetty klo 21.12)
Yksikään seitsemästä arkkipiispaehdokkaasta ei kannata samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä avioliittoon.
Homoseksuaalisten parisuhteiden siunaamiselle sanoi kyllä ainoastaan Turun piispa Kari Mäkinen. Vastustustaan ehdokkaat perustelivat muun muassa kristillisellä avioliittokäsityksellä ja Ruotsin kirkon kokemilla ekumeniaongelmilla.
Jos kirkon opin kappaleet jätetään vain kritiikittömästi "kirkon opin asiantuntijoille" eli piispoille ja papeille, jää kirkkorahvaan tehtäväksi vain ota tai jätä periaate.
Ne jotka ottavat vastaan kirkon opin, jatkavat seurakunnan jäseninä.
Ne jotka jättävät, eroavat kirkosta.
On syytä muistaa, että meidät on kaikki otettu seurakunnan jäseniksi kasteessa ilman, että meiltä on lupaa kysytty.
Nykyään ovat suomalaiset sen verran fiksumpia, että kyseenalaistavat jo kirkon opit, eli pappien tulkinnat raamatusta.
Kyllä esim. paljon esillä ollut kirkon suhtautuminen homopareihin on sellainen asia, että "asiantuntijoita" ovat kaikki seurakuntalaiset.
Kun ei hyväksytä pappien tulkintoja, jotka ovat monasti kaiken lisäksi hyvin ristiriitaisia, erotaan kirkosta.
On tärkeätä huomata, että kun kirkosta erotaan, EI EROTA USKOSTA JOHONKIN, JOTA YLEENSÄ KUTSUTAAN JUMALAKSI.
Samoin jo aiempana, että seurakuntalaisten pitäisi olla aktiivisempia vaikuttamaan paikallistasolla, mutta hyvin harvat asiat kiinnostavat ja nekin ehkä kymmenesosaa, korkeintaan kirkkoherran vaali tai kirkon katon korjaus, ehkä omaisuuden realisointi. Kirkon verotusoikeus on tietysti peruste sille, että seurakuntalaisten äänen pitäisi kuulua päätöksenteossa paremmin. Kolmasosa ammattilaisia on tietysti suuri osa kirkolliskokouksessa, mutta tuskin hekään ovat samaa mieltä kaikesta, esim. homojen siunaamisesta avioliittoon. Kritiikitön ei pidä tietenkään olla, mutta voisiko pelkästään maallikoista koostuva elin ratkaista opillisia kysymyksiä. Kirkon opissa on tapahtunut vuosisatojen satossa niin paljon mullistuksia, että epäilemään panee, minkä ohjaamina nykyisin mennään. Ristiriitaisuus repii ja hämmentää, auktoriteetit murenevat kirkossa kuten muuallakin. Kun ennen oli lähes itsestäänselvää kuulua kirkkoon, nyt moni alkaa miettiä uudelleen syitä ja perusteita, miksi ylipäänsä kuuluu siihen. Täytyykö kirkon mukailla täysin yhteiskuntaa vai säilyä vanhakantaisena, karkottaako radikaalisuus vai konservatiivisuus enemmän ?
Monet muut kirkkokunnat toimivat seurakuntalaistensa lahjoittamilla "kymmenyksillä", jotka voivat olla moninkertaiset ev.lut. kirkoon keräämiin veroihin verrattuna.. Kunnallisveroista ei pääse eroon, korkeintaan prosenttia pienentää muuttamalla kuntaa, valtiosta eroaminen on jo suuri kysymys eikä veroitta selviä muuallakaan.
Toki on selvää, että suhteemme Jumalaan ei tarvitse välimiehekseen kirkkoa tai pappeja, hiljentyä voi luonnossa tai vaikka kotonaan. Minua eivät nämä riita-asiat kotikirkostani erota, sillä viihdyn sen piirissä. Seurakuntiakin on monenlaisia, ja ne koostuvat ennen kaikkea seurakuntalaisista .
Nuoria aikuisia on niin paljon eronnut kirkosta, että kummipula uhkaa. Miedänkin lapsilla on kaikilla 4 kummia. Ihmeen suosittu on kuitenkin rippikoulu, siinä kirkko on onnistunut.
jos kummi eroaa kirkosta, kelpaako hän vielä kummiksi vai tuleeko potkut siitä ?
Kummi on kummi. Mutta ei kelpaa muille kummiksi enää tulevaisuudessa.
Kummius ei pääty eronneelta. Voihan hän kuollakin, ja silti on kummi.
Kyllähän lait ja asetukset säätelevät kaikkia maamme yritytksiä, kirkkoa myöten. Heillä on vielä omatkin säädlksensä ja lakinsa, joten uskoisin, että demokratia toimii.
En ole oikein perillä kirkolliskokouksen osallistujista, mutta tavallisessa seurakunnassa ainakin on seurakuntavaalit, joissa maallikot äänestetään kirkkovaltuustoon. Eikö heistä sitten valita osallistujat kirkolliskokouksiin?
En tiedä, pitää vissiin kuukeloda ja ottaa tarkemmin selvää. Se on nykyaikana mukavaa, että pelkällä mutu- tiedolla ei tarvitse olla.
Jotkut säännöt kuitenkin aina on oltava. Ei tulisi mitään siitä, että kaikissa asioissa jokaisella olisi yhtä painava sana päätöksenteossa. Jonkun pitää kuitenkin päättää.
http://www.iltalehti.fi/nettitv/?29015889
Onkohan katolisessa kirkossa vaatimuksia homoparien avioliiton siunaamisesta ??
...ei meidän tarvitse ottaa huomioon toisen uskontokunnan arvoja.
Siellähän on perhesuunnittelukin kielletty, samoin avioerot ja naispappeus jne.
Tosin on luterilaisessakin kirkossa samanlaisia lahkoja, niin että ei kannata kovin ylvästellä joustavuudella meikäläistenkään.
tarvitse, meillähän suvivirsikin jätettiin monessa lastentarhassa ja koulussa pois muslimien takia.
Homokeskustelu ei näy internetissä, kirkolliskokous luopui suorasta lähetyksestä
Kirkolliskokouksen puhemiesneuvosto päätti maanantaina, että kirkolliskokousta ei lähetetä suorana internetissä. Kirkon viestintäkeskuksen viestintäjohtaja Tuomo Pesonen perustelee asiaa Kotimaa -lehden verkkosivuilla kirkollisdemokratialla.
Turun Sanomat 8.11 2010 14:14:12
Sehän vasta lisäisi demokratiaa, että asiasta kiinnostuneilla olisi mahdollisuus nähdä ja kuulla kokouksen homokeskustelut netissä, kuten oli ollut tarkoitus.
Menikö papeilla pupu pöksyyn, kun he peruivat aiemmat päätöksensä, peläten uuttaa pakovyöryä kirkosta?
Kun luterilainen kirkko on näin sisäänpäin lämpiävä ja sulkeutunut ei sovi ihmetellä, kun kirkosta eroamiset vain jatkuvat.
Vain avoimuudella ja läpinäkyvyydellä voi kirkko saavuttaa kansalaiset.
ovat Maarit Tastulan haastattelussa ohjelmassa Seitsemäs taivas.Ehkä sivuavat homokeskusteluakin sen ollessa niin ajankohtainen.Kirjeenvaihdossaan ainakin käsittelivät herrat kysymystä hyvää tekevän maltillisesti.
H.S. kertoo tämänpäivän lehdessä kävijämäärien lisääntyneen kirkossa. Hiljaisuuden retretit sekä messut ovat lisänneet suosiotaan, perinteisen sananjulistuksen rinnalla.
Pitävätkä homot oikeasti kirkon siunausta niin tärkeänä kuin on annettu ymmärtää? Jos niin on, niin sehän puhuu kirkon merkityksen puolesta. Ihmiset kaipaavat hengellisyyttä, siis homotkin ovat ihmisiä.
Kirkon dilemma (hienosti sanottu) on mielestäni toisaalla. Kun piispat ja papitkaan eivät voi kirkkain otsin julistaa perussanomaansa, joka näihin saakka on perustunut Jeesuksen vereen ja öylättiin, niin vastustajilla on helppo nakki vetää homot keskiöön.
Muutama sata vuotta sitten oli kohtalokasta syntyä punatukkaisena. Se oli paholaisen merkki. Ihmisen ihon väristä tulkitaan tänäkin päivänä kaiken näköistä. Kaikki me kuitenkin kaipaamme hengellisyyttä ja siunausta.
Eiköhän se edelleen ole kirkon keskeinen tehtävä.
ainakin arkkipiispa kehoitti avoimesti kokousta sallimaan homoille avioliiton kaltaisen siunauksen. Asettuvatko tavalliset piispat ja papit siis arkkipiispaa vastaan, jos äänestävät toisin ?
Kristinuskon perussanoma on ilosanoma. Synnintuntoa ja tuomiota lietsova tulikivenkatkuinen saarna piti ihmisiä pelon ilmapiirissä pitkään, nainenkin piti kirkottaa maailman kauneimman asian eli lapsen syntymän jälkeen. Niistä ajoista on edistytty, mutta vie useamman sukupolven, ennenkuin kaikenikäiset ja -taustaiset voivat tuntea kirkon kodikseen. Arkkipiispa sanoi kirkolliskokouksessa, että kansankirkosta pitäisi päästä kansan kirkkoon.
Maailman ensimmäinen Tuomasmessu järjestettiin Helsingissä Agricolan kirkossa 1988, ja sitä vietetään siellä joka sunnuntai-ilta. Messu sisältää paljon erityylistä musiikkia jazzista gospeliin ja klassiseen , ja maallikoiden panos on merkittävä muutenkin. Tanssi, draama ja popmusiikki ovat hyväsyttyjä myös. Synnyinpitäjäni kirkossa on vuosikymmenet pidetty heinäkuussa kukkakirkko, joka on myös kesävieraitten ja entisten kuntalaisten kokoontumispyhä. Kirkkovieraat tuovat puutarhoistaan ja pihoistaan kukkakimppuja ja -köynnöksiä kirkkosaliin, se on kuin Edenin puutarha. Tilaisuuden päätyttyä juodaan yhteiset kirkkokahvit. Entisissä pitäjäläisissä on kulttuuripersoonia, jotka tuovat oman osuutensa.Silloin on muutakin kulttuuritarjontaa kylillä tarjolla. Äitini oli kehittämässä aikoinaan tätä ideaa.
Yksittäiset seurakuntalaiset saisivat olla aktiivisemmin mukana ideoimassa, vaikka sähköpostin välityksellä alkuun, jos ujostuttaa. Emmerdalin kirkkoherra on hyvä esimerkki siitä, miten kirkko on keskellä kylää ja kyläläisiä, ruustinna mitä virkistävin ja vilpittömin persoona, oikea lähimmäisenrakkauden perikuva. Pariskunta ei kaihda kapakkaakaan, menee sinne missä seurakuntalaiset ovat - vastavuoroisesti kapakan asiakkaat pukeutuvat parhaisiinsa ja näyttäytyvät kirkossa. Kirkko suo heille välittävän yhteisön, kommelluksia ja kohelluksia sopii kirkonkin seinien sisälle. Piispakin nähdään usein jalkautuneena kylällä, jotain romanttistakin väläytettiin hänen ja ihanan Emilyn välillä.
Pian alkaa adventtiaika ja kauneimmat joululaulut. Ne vetävät kirkot täyteen, yhteistä juhlaan virittymistä kaivataan.
olisi julmaa jättää siunaamatta.
Sellainen pappi asettuisi toisten tuomariksi, ja mikä hän itse on?
Vajavaisia ihmisiä olemme kaikki.
Kirkolliskokouksen päätettäväksi tulee huomenna torstaina 11.11.2010 valiokunnan laatima päätösehdotus, jonka mukaan homopareille tarjotaan vapaamuotoista rukousta, mutta ei siunausta.
Erikoisesti päätösehdotuksessa sanotaan, että kysymyksessä ei ole kirkollinen toimitus.
Kirkko haluaa edelleen nähdä avioliiton vain miehen ja naisen välisenä liittona.
Jos valiokunnan päätösehdotus tulee päätökseksi on se hyvä asia mielestäni.
Kirkko on siis kuunnellut kansan ääntä, jonka äänitorvena oli tahtomattaan mm. Päivi Räsänen.
Kunnia sille, jolle kunnia kuuluu, eli Päivi Räsäselle.
Koska ei ko. kokousta ole ennenkään suorana mediaan annettu, niin miksi nyt?
Halutaanko ajatella, että homot ja heidän siunaamisensa on kaikkein tärkein asia kirkolliskokouksessa, kun pidetään jotenkin outona, että sitä keskustelua ei julkisteta suorana?
Asian ei oikeastaan pitäisi kiinnostaa kuin siunausta toivovia pareja.
Homokeskustelun voisi mielestäni asettaa sille kuuluvalle paikalle, eli monien muiden asioiden joukkoon.
Kansankirkollamme on paljon muitakin tehtäviä kuin homot. Mielestäni tärkeämpiä.
Keskustelu naispappeudesta aikanaan on ollut huomattavasti tärkeämpi ja kaikkia kirkkoon kuuluvia todella koskettava asia. Siitäkään ei mitään julkista kirkolliskokouksen keskustelua aikanaan näytetty, ja asiasta kiistellään yhä.
Sellaisia keskusteluja haluaisin saadaa kaikkien tietoon, jotta voisimme kuulla, ketkä kirkon päättäjistä ovat puolesta, ketkä vastaan, yhä vielä, vaikka päätös on vuosikymmenet vanha.
Epädemokraattinen kirkolliskokus on nyt päättänyt, pitkällisen keskustelun ja väittelyn jälkeen.
Piispainkokous laatii päätöksen mukaan papeille ohjeet siitä miten rukoillaan, missä ja milloin rukoillaan.
On aikoihin eletty.
Homoparit ovat näin otettu luterilaisen kirkon erityissuojelukseen.
Nyt jäämme odottamaan, milloin piispainkokous laatii papeille ohjeet rukoilemisesta läheisensä menettäneiden, ahdistuksessa ja masennuksessa rypevien, sairaiden, vanhusten, ahdingossa elävien lapsiperheiden jne. kanssa.
Saattaa käydä niin, että saamme odottaa pitkään, sillä homot vaativat nyt luterilaisen kirkon kaiken huomion, joten aikaa ei jää muuhun sielunhoitotyöhön.
Arkkipiispan kerrotaan olleen erittäin iloinen homopäätöksestä.
Me kansalaiset olemme sitä vastoin surullisia.
siellä rukoillaan juuri noiden asioiden puolesta ja kun joku seurakuntalainen kuolee, hänen omaisilleen rukoillaan jälleen näkemisen toivoa, voimaa ja siunausta. Oletko ollut paikalla ?
Aivan oikein, Riekkistä siteeratakseni
”Jäitä hattuun, sydämentahdistajat kohdalleen ja pikkuisen kunnioitusta
kaikkia ihmisiä kohtaan”,
”Jätetäänkö joulukinkkukin syömättä? Se on kiellettyjen asioiden listalla
listalla viidennessä Mooseksen kirjassa.”
Ei ole tuomarinviittaa harteilleni asetettu.
Seurakuntien lehdessä on rukousiltoja, joihin odotetaan osanottajia, rukouspyyntöjä voi vaikka kotona kirjoittaa paperille ja viedä mukanaan.
TV7ssä on viikoittain jonne voi lähettää sähköpostilla tai puhelimella rukouspyynnön.
Esimerkkinä Pirkko Jalovaara pitää joka viikko tunnin mittaisen ohjelman, kannattaa kuunnella, ja ottaa yhteyttä, myös 3 nuorta samalla kanavalla.
Kyllä ne homojenkin rukouksen on pyydettävä, eivät ne automaatista tule, koska niistä voi kirkontaholta myös kieltäytyä, näissä ed mainituissa ohjelmissa ei kieltäydytä.
varsinkin noiden kulkuetempausten aikana,
mutta asiaa ajateltuani se on lievittynyt paljonkin,
Enkä missään tapauksessa t u o m i t s e m a a n rupeaisi,
sehän olisi suuri synti.
Kaikki olemme vajavaisia, meissä on vikoja, - eikö niin, hyvä aputoimittaja.
Homo - lesbojuttuja miettiessä väjäämättä etoo heidän puolustminen. Jos puhtaasti asiaa katsotaan mitä taudinlevittäjiä siitä piiristä löytyy esim. HIV-positiivisia, AIDsin levittäjiä, papillooma viruksen aiheuttamat syöpä-taudit veneeristen tautien lisäksi. Ja sitten heidät pitäisi tasa-arvon nimissä hyväksyä. Joku sananiekka ilmaisi, veneerinen p---a toimintaa.
Sitten partnereiksi vietellään alaikäisiä poikia ja tyttöjä jopa puoliväkisin lupaamalla rahaa ja kumppanuutta. Mutta tätähän ei tietenkään tuoda esille. Eihän eläinmaailmassakaan urokset parittele samaa sukupuolta olevien kanssa vaan etsivät naaraita.
kuin Sodomassa ja Gomorrassa.
se on synti, helvettiin joutuu.
Lehmät ovat hiukan lesboja, kun lehmä tulee kiimaan,
muut lehmät nousevat sen lantion päälle utareet hulmuten.
Mutta vasta sitten kun sonni nousee siihen ainakin puoli metriä
pitkine siittimineen, alkaa nuolla lehmän ulkoisia sukupuolielimiä
ja sitten työntäytyy sisään, on uusi sikiö alkanut.
Ihminen on keksinyt keinohedelmöityksen lehmillekin,
samoin ihmisille.
että hänen miehensä sekaantui eläimeen !!!! Piti jotain nautaa seksikkäämpänä kuin vaimoaan. Oksettaa....
se peräkammarin poika, jonka elämää vaimo yritti monta vuotta sulostuttaa ehtoisana emäntänä, jäi vaan lampaille kakkoseksi.
mutta täytyy sanoa, että Jumalan avulla selvisin siitä-- rukouksin ja etsien. Kyllä minulle kompensoitiin runsain mitoin se kärsimys! Ja mikä parasta, jäi ystävyys sentään jäljelle siitäkin ihmissuhteesta ja molemminpuolinen ymmärys.
Ja rakastaa minua vieläkin, ei se voi olla hellyttämättä! Mutta kyllä vaati papin kanssa puhumista siinäkin sieluntuskassa. Nyt voin jo nauraa elämälle! Se siitä...
otan osaa, nyt ymmärrän että etsit palstalta kompensaatiota-
pitäisi kohdistaa ihmisiin, joilla ei ole ollut mahdollisuutta ns. normaaliin elämään. Kaunis on tuntemasi sääli,
mutta niinkuin kerroin, elämä on jo kompensoinnut minulle rakastavan puolison muodossa. En etsi palstalta kompensaatiota naisena, pidän vaan ihmisistä.