Appiukon vierailut

...no minusta ei ole mukavaakun appiukko ramppaa välillä useitaki kertoja päivässä koskaan kysymättä sopiiko tulla. Jos ovi sattuu olemaan auki niin ei vaivauduta edes pimpottamaan ja saattaa hiipiä milloin mistäkin takaovesta sisään. Aamulla jos ei ole tänne ilmestynyt niin puhelin käy kyllä pirisemään heti kun silmät saa auki. Monesti ilmestynyt hiljaa sisälle kun vaikka olen esim puolipukeissa juuri suihkusta tulleena. Kyllä minusta olisi kohteliasta edes kysyä sopiiko tulla ja kerran viikossa olisi enemmän kuin tarpeeksi.Omat vanhempani eivät koskaan pölähdä ilmoittamatta kylään. Appiukolle täytyy muutenkin raportoida kaikki meidän elämästä. Minulla ei ole mitään yksityisyyttä omassa kodissani ja aina saa varpaillaan hipsiä seiniä pitkin että taasko siellä ovella on joku. Olisi kiva pystyä omassa kodissa olemaan rennosti ilman että selustaa täytyy koko ajan vahtia. Ja tästä on sanottu appiukolle, suuttui.

kohtutonko kirjoitti:

...no minusta ei ole mukavaakun appiukko ramppaa välillä useitaki kertoja päivässä koskaan kysymättä sopiiko tulla. Jos ovi sattuu olemaan auki niin ei vaivauduta edes pimpottamaan ja saattaa hiipiä milloin mistäkin takaovesta sisään. Aamulla jos ei ole tänne ilmestynyt niin puhelin käy kyllä pirisemään heti kun silmät saa auki. Monesti ilmestynyt hiljaa sisälle kun vaikka olen esim puolipukeissa juuri suihkusta tulleena. Kyllä minusta olisi kohteliasta edes kysyä sopiiko tulla ja kerran viikossa olisi enemmän kuin tarpeeksi.Omat vanhempani eivät koskaan pölähdä ilmoittamatta kylään. Appiukolle täytyy muutenkin raportoida kaikki meidän elämästä. Minulla ei ole mitään yksityisyyttä omassa kodissani ja aina saa varpaillaan hipsiä seiniä pitkin että taasko siellä ovella on joku. Olisi kiva pystyä omassa kodissa olemaan rennosti ilman että selustaa täytyy koko ajan vahtia. Ja tästä on sanottu appiukolle, suuttui.

ei auta kuin selittää sitten ukollekkin että ei tollasesta elämästä mitään tule, jos pöllähtää teille päivittäin ja ties minkä oven kautta..Meilläkin oli aikoinaan omat ongelmamme anopin kanssa kun pöllähti meille kysymättä ja jos sattuikin olemaan jtn menoa, niin suuttui..ja monesti vieläpä oli humalassa jossian vaiheessa useamman päivän kestäneen vierailunsa aikana...nyt on oikeestaan kyllä helpottanut, ei eää tunge vaan soittaa aina ensin eikä ole meillä enää humalassa..monta vuotta siitä kyllä väännettiin kättä "enkö mä saa tavata poikaani ja lapsenlapsiani" kun kyse ei todellakaan ollut siis siitä vaan joku yksityisyys pitää antaa ja on ihan kohteliasta kysyä saako tulla, vaikka onkin itsestäänselvää että tottakai voi tulla jos ei ole mitään menoa...ja kun meillä ei useinkaan ole kovin siistiä ja mua ahistaa jos tulee kutsumattomi avieraita ja on epäsiistiä..sitten kun anoppi pöllähti ja kauhisteli kun oli sekasta ja alkoi sitten siivoamaan, tuli tunne että tänne tultiin tarkkailemaan ja arvostelemaan vaik ajatus saattoikin anopilla olla hyvä...

Ei oikeestaan voi muuta sanoa, kuin että juttele miehesi kanssa, jos hän ei näe ongelmaa niin..noh.huono syy erota, appiukon takia?Mutta niinhän se on, että parisuhteessa pitää puoli valita, halusi tai ei... onko hän isänsä puolella vai puolisonsa..isä kyllä rakastaa vaikka hänelle sanoisi mitä tai vaikka muuttaisi kauemmas (tai ainakin pitäisi rakastaa) mutta puoliso on eri asia... Parisuhteen pitää rakentua sille, etät toiseen voi luottaa tilanteessa kuin tilanteessa, meillä oli tässä asiassa vähän sama, mies ei uskaltanut sano aäitillensä vastaan kunnes sitten jossain vaiheessa tajusi että meillä on MEIDÄN elämä ja vaikka anoppi onkin tervetullut, niin joku yksityisyys meilläkin pitää olla..
ja toisaalta, tuskin appiukko siinä kovinkana kauaa on, että antaisitteko vanhalle ihmiselle tämän, että hän voi nähdä poikaansa usein..ja toisaalta, jos mies on yksinäinen..ei ilmeisesti käy töissä (eläkkeellä??) ja varmasti aika käy pitkäksi..etten ihmettele jos tekemistä ja seuraa kaipaa...

9+98hcurowi4j kirjoitti:

ei auta kuin selittää sitten ukollekkin että ei tollasesta elämästä mitään tule, jos pöllähtää teille päivittäin ja ties minkä oven kautta..Meilläkin oli aikoinaan omat ongelmamme anopin kanssa kun pöllähti meille kysymättä ja jos sattuikin olemaan jtn menoa, niin suuttui..ja monesti vieläpä oli humalassa jossian vaiheessa useamman päivän kestäneen vierailunsa aikana...nyt on oikeestaan kyllä helpottanut, ei eää tunge vaan soittaa aina ensin eikä ole meillä enää humalassa..monta vuotta siitä kyllä väännettiin kättä "enkö mä saa tavata poikaani ja lapsenlapsiani" kun kyse ei todellakaan ollut siis siitä vaan joku yksityisyys pitää antaa ja on ihan kohteliasta kysyä saako tulla, vaikka onkin itsestäänselvää että tottakai voi tulla jos ei ole mitään menoa...ja kun meillä ei useinkaan ole kovin siistiä ja mua ahistaa jos tulee kutsumattomi avieraita ja on epäsiistiä..sitten kun anoppi pöllähti ja kauhisteli kun oli sekasta ja alkoi sitten siivoamaan, tuli tunne että tänne tultiin tarkkailemaan ja arvostelemaan vaik ajatus saattoikin anopilla olla hyvä...

Ei oikeestaan voi muuta sanoa, kuin että juttele miehesi kanssa, jos hän ei näe ongelmaa niin..noh.huono syy erota, appiukon takia?Mutta niinhän se on, että parisuhteessa pitää puoli valita, halusi tai ei... onko hän isänsä puolella vai puolisonsa..isä kyllä rakastaa vaikka hänelle sanoisi mitä tai vaikka muuttaisi kauemmas (tai ainakin pitäisi rakastaa) mutta puoliso on eri asia... Parisuhteen pitää rakentua sille, etät toiseen voi luottaa tilanteessa kuin tilanteessa, meillä oli tässä asiassa vähän sama, mies ei uskaltanut sano aäitillensä vastaan kunnes sitten jossain vaiheessa tajusi että meillä on MEIDÄN elämä ja vaikka anoppi onkin tervetullut, niin joku yksityisyys meilläkin pitää olla..
ja toisaalta, tuskin appiukko siinä kovinkana kauaa on, että antaisitteko vanhalle ihmiselle tämän, että hän voi nähdä poikaansa usein..ja toisaalta, jos mies on yksinäinen..ei ilmeisesti käy töissä (eläkkeellä??) ja varmasti aika käy pitkäksi..etten ihmettele jos tekemistä ja seuraa kaipaa...

appiukko on 60 v että en nyt kyllä meinannut hänen kuolemaansakaan käydä odottamaan. Asiasta on keskusteltu joskus puolitoistavuotta sitten ja tulos oli että ukko suuttui, kahteen viikkoon ei soittanut pojalleenkaan vaikka normaalisti rinkuttaa useita kertoja päivässä. Ja on varmaan tylsää mutta keksisi jotain muuta tekemistä eikä meille kostaisi tai minulle. On hänellä vaimo ja kuten sanoin toinenkin poika että menisi välillä sinne toisen pojan luo hänen perhettä kiusaamaan. Sitten se kun pitää puuttua joka asiaan ja olla neuvomassa ja hänellä on muutenkin se tyyli että kukaan ei osaa koskaan tehdä mitään oikein. Kahvipöydässä lusikatkin on yleensä vääränlaiset ja mihinkän ei saisi koskaan mennä jos mennään niin matkalaukkukin on väärin pakattu ja jos tuodaan tuliaisia niin miksi nyt tällaisen toitte ja ei saa vaihtaa autoa ja ei saa tehdä liikaa töitä ja ei saa tehdä liian vähän töitä ja kaikki mitä teet pitäisi tehdä juuri toisella tavalla. lapsikin taisi olla väärää sukupuolta kun ei se hänen poikansa nyt saanutkaan kaveria hirvimetsälle. Olen yrittänyt ymmärtää ja olla ystävällinen jne mutta nyt alkaa kärsivällisyys riittää. Mutta kun ei mene jakeluun niin ei mene. Me tappelemme miehemme kansa jo asiasta niin paljon että ero tässä taitaa tulla vääjäämättä appiukon takia

appiukko ramppasi täällä jatkuvalla syötöllä ennen kuin meillä edes oli lasta, että se ei ole se syy miksi hän täällä käy. Hän välillä esim tulee vaan katsomaan mitä hänen poikansa tekee! Siis haloo! Poika on 33v. Näin hän kerran ovella minulle sanoi kun avasin hänelle oven. Marssi vielä suoraan sisään ja minä yritin sanoa että poika ei kyllä ole kotona. Että kyllä alan jo ihmetellä että miten ollaan saatu edes tuo lapsi alulle kun appiukko on koko ajan kolmantena pyöränä. Ja ne ajat kun hän ei ole täällä niin jatkuva rankutus käykää käykää käykää. Lastenlasta hän kyllä saa nähdä ja hoitaa jos haluaa mutta joku raja tuolla meillä ramppaamisella pitäisi olla. Hänellä on toinenkin poika mutta ei hän siellä niin usein käy koska asuu kauempana, noin 15 km. Appiuko siis asuu parin km päässä meistä. Toinen poika sanoi kerran minulle ettei voi tänne muuttaa koska ei kestä sitä että isänsä on aina heillä. Joo ymmärrän kyllä. On myös anoppi, mutta hän sentään älyää ettei tarvitse koko aikaa täällä majailla. Ei tässä taida muuta ratkaisua olla kuin minun muuttaa pois...poika ei täältä suostu muuttamaan....eikä varmaan appiukkokaan

appivanhempiin, eli siis juuri noihin mammoihin ja vaareihin että meille saa tulla aina kun heistä niin tuntuu