Minulla olisi kysymyksiä koskien kauppatieteitä:
1) Minkä tason matematiikkaa kauppatieteilijäksi aikovan tulisi osata? Kyseinen aine ei ole tuottanut minulle tähän asti ongelmia(lukion lyhyt matematiikka), mutta olen saanut sellaisen käsityksen, että kauppatieteet sisältävät paljon matematiikka. Minkälaista matematiikkaa kauppatieteet sisältävät? Mitä pitää osata jo ennestään, ja mitä tulee vastaan opintojen edetessä?
2) Minkälaiset mahdollisuudet kauppatieteiden maisterilla on työllistyä? Minkälainen on palkkataso? Olen tietoinen, että oma persoona ja aiempi työkokemus näyttelevät suurta roolia työelämässä menestymisen kannalta, mutta haluan tietää, miten nuo mainitsemani asiat ovat kauppatieteiden maistereilla yleensä ottaen.
3) Leikitään, että olet hakenut lukemaan kansantaloustiedettä ja kauppatiedettä. Kuvitellaan, että saat paikan kummastakin. Kumpaa menet opiskelemaan? Miksi?
1) Minkä tason matematiikkaa kauppatieteilijäksi aikovan tulisi osata? Kyseinen aine ei ole tuottanut minulle tähän asti ongelmia(lukion lyhyt matematiikka), mutta olen saanut sellaisen käsityksen, että kauppatieteet sisältävät paljon matematiikka. Minkälaista matematiikkaa kauppatieteet sisältävät? Mitä pitää osata jo ennestään, ja mitä tulee vastaan opintojen edetessä?
2) Minkälaiset mahdollisuudet kauppatieteiden maisterilla on työllistyä? Minkälainen on palkkataso? Olen tietoinen, että oma persoona ja aiempi työkokemus näyttelevät suurta roolia työelämässä menestymisen kannalta, mutta haluan tietää, miten nuo mainitsemani asiat ovat kauppatieteiden maistereilla yleensä ottaen.
3) Leikitään, että olet hakenut lukemaan kansantaloustiedettä ja kauppatiedettä. Kuvitellaan, että saat paikan kummastakin. Kumpaa menet opiskelemaan? Miksi?
Vastaukset 6
Vanhimmat
4) Minulla olisi vielä sellainen lisäkysymys, että kuinka paljon kauppakorkeakoulussa hyödynnetään tietotekniikkaa?
1. Riippuu pääaineesta. Rahoitus matematiikkapainotteisin. Johtaminen ja markkinointi matikkavapaita.
2. No se nyt riippuu. Kaikkea työttömästä pörssiyrityksen toimitusjohtajaan. Mediaanipalkka hiihtelee kai jossain 5000e tienoilla.
3. Se kumpi on ensisijainen hakukohde
4. Oma kone lähes välttämättömyys
Menestyväksi tarvitsee oma-aloitteisuutta ja näyttäisi pahasti ettei sitä sieltä suunnasta ainakaan löydy. Ilmainen vinkki: Ala sijoittamaan suoraan osakkeisiin ja opiskele kaikki tunnusluvut sun muut tuloslaskelman ja taseen tiedot. Helpottaa kummasti pääsykokeesee luettaessa.
"Menestyväksi tarvitsee oma-aloitteisuutta ja näyttäisi pahasti ettei sitä sieltä suunnasta ainakaan löydy. "
Perustuen mihin?
Mm. siihen, että itse otin nämä kaikki selville ihan ilman Suomi24.
Entä jos tämä on se tapa, jolla otan yritän ottaa tästä asiasta selvää? Arvelen, että henkilöt jotka opisekelevat/ovat opiskelleet kauppatieteitä, voivat kokemuksensa kautta kertoa paljon varmemmat ja tarkemmat vastaukset, kuin minä voisin ikinä selvittää. Kuvitellaan, että sinä olet hakemassa oikeustieteelliseen. Et kuitenkaan tiedä millaista opisekelu oikeustieteellisessä on. Sinulla on kuitenkin onneksesi ystävä, joka opisekelee oikeustiedettä. Etkö kysyisi häneltä neuvoa ja suuntaa siihen, millaista opiskelu on?
1) Kuten edellä todettiin, matemaattinen sisältö vaihtelee pääaineittain, ja joissain aineissa ei käytetä matemaattis-tilastotieteellisiä menetelmiä kuin kyselytutkimusten analysoinnissa. Rahoituksen ja kansantaloustieteen aineissa matematiikkaa on eniten.
Perusopintoihin kuuluu matematiikkaa ja tilastotiedettä, mutta kurssit on mahdollista läpäistä ilman suurta matemaattista oivalluskykyä tai syvällisiä ennakkotietoja. Pääsykokeessa ei matikan osuutta ollut enää 2010.
2) Periaatteessa KTM:iä valmistuu melko paljon, ja nyt keskustellaan siitä, pitäisikö määriä supistaa vai kasvattaa. Mielipiteet eri tahoilla menevät melko lailla ristiin. Taantuma sotkee tilastoja, ja viimeisten kahden vuoden aikana ekonomien työttömyys on kasvanut melko jyrkästi.
Jos koulutusmääriä lisätään, keskipalkka saattaa laskea ainakin suhteessa muihin tutkintoihin. Tällä hetkellä mediaanipalkka on tosiaan reilut 5000 e, kuten edellä todettiin. Palkkahaitari on kuitekin leveä, eikä ole tavatonta, että ekonomi työskentelee työuran keskivaiheillakin vielä 2500-3000 e palkalla. Eniten tienaavaan tulokymmenykseen ekonomin papereilla voi olla helpompaa ponnistaa kuin monella muulla, joskin esim. juristit ja lääkärit voivat ajaa ja usein ajavatkin ohi, koska koulutusmäärät ovat suppeampia, liitot vahvoja ja työn kysyntä suurta ja vakaata.
"Pehmeiksi" mainituista kauppatieteellisistä aineista on vaikeinta löytää alussa koulutusta vastaavaa työtä, ja tämä vaikeus voi heijastua pitkälle työuraan. Mutta koulutus on laaja, ja monet tiet auki.
3) Jos matemaattinen tausta on lyhyen puolelta, menisin kauppikseen. Kansantaloustieteessä matematiikkaa on paljon, ja osa siitä monelle haastavaa. Suhteita molemmissa paikoissa pystyy solmimaan, siitä ei ole epäilystä. Kauppiksessa meininki voi olla kilpailuhenkisempi, mutta tämä riippuu koulusta ja aineesta.
Monessa kauppatieteellisen alan paikassa pakolliset yleisopinnot liiketaloustieteistä ovat laajat. Eli bisnesosaaminen karttuu väkisinkin. Sivuaineita valitaan tämän päälle.
Kansantaloustieteessä taas on käsittääkseni mahdollista koostaa paketti yliopiston tai tiedekunnan muista aineista valittavista sivuaineista (= ehkä laajempi paletti kuin kauppakorkeakoulussa), mutta bisnespuoli (markkinointi, johtaminen, kielet, logistiikka, laskentatoimi, yritysjuridiikka) jää todennäköisesti vähäiseksi, jos näiden aineiden pariin ei itse hakeudu. Eri yliopistoissa on erilaisia mahdollisuuksia, ja niitä kannattaa selvitellä. Kaikki riippuu siitä mistä itse tykkää. Kärjistäen: analyyttinen ja matemaattinen ihminen valitsee kansiksen, bisnesvainuinen - ja mahdollisesti korostuneen sosiaalinen - kauppiksen.