Olen unelmissa.
Onnellisuuden hetkessä.
Sinä vierellä.
Unohdanko koskaan.
Unohdanko sinuakaan.
Uskoisinko sitä.
Enhän minä.
Voisi unelmoida.
Elää uudelleen ja uudelleen.
Hetkeä onnellisuuden.
Katson liekkiin.
Sehän lämmitti jälleen sydämeni.
Elämän liekki.
Se pitää uskossa.
Unelmissa huomiseen.
Toivossa rakkauteen.
Ystävyyteen.
Onnellisuuden hetkessä.
Sinä vierellä.
Unohdanko koskaan.
Unohdanko sinuakaan.
Uskoisinko sitä.
Enhän minä.
Voisi unelmoida.
Elää uudelleen ja uudelleen.
Hetkeä onnellisuuden.
Katson liekkiin.
Sehän lämmitti jälleen sydämeni.
Elämän liekki.
Se pitää uskossa.
Unelmissa huomiseen.
Toivossa rakkauteen.
Ystävyyteen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ja sydämen lämpö asuu tässä runossasi johon
mahtuu toivoa, rakkautta ja ystävyyttä.
Näet aina asiat positiivisessä valossa Margitta.
Ihanaa, on jo valoisaa.
Kun lumi loistaa.
Kunhan saadaan.
Pakkasta.
Kiitos muistamisesta
Elämän liekki palakoon
rajallisen ikuisuutemme
ei sitä tässä syntymän
kuoleman välissä
katkeruudella kieltämällä
tukahduttaa kannata
ennemmin puhaltaa
ilmaa lisää antaa
välille kahden
sinun ja minun
liekehtiköön (!)
Puhalletaan yhdessä.
Kiitos käynnistä runossani.
Niin herkkää ja kaunista, kuin höyhenen liito kevyessä kesätuulessa. Runosi lämmittää mukavasti mieltä näin kolean räntäisenä päivänä.
En tiedä, miksi, mutta jostakin mieleeni nousi kuva kesäisestä merenrannasta. Taivaalla muutama poutapilvi ja kaukana horisontissa auringonvalosta hehkuva valkoinen purje.
Kaunis ja lämminhenkinen runo. Kiitos siitä taas Margitta.
Miksi pitäisi unohtaa,
hukata muistot niin rakkaat,
Miksi leikata kaipuun kauneinta kukkaa?
Minä muistojen lähteen
reunalla istun katsellen
pintaa sen.
Vaikka sinua sydän
niin kaipaakin,
se silti on onnellinen.
Kun muistot kauniit sinusta,
soi syvällä sisällä niin.
Mä lähteen pinnan peilistä
katson aikoihin menneisiin.
Ihanalla vastarunolla.
KIITOS
Ja ihanaa viikkoa loskan seassa :)