Onko valehtelu yleistä bipojen keskuudessa? Onko se valhetelu sellaista tahatonta vai voiko koko elämä olla melkein yhtä suurta valhetta niin pitkälle että he uskovat siihen itsekin? Onko se tahatonta ja voiko bipoon koskaan luottaa täydellisesti?
Valehtelu
mietinvain...
81414
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Joo siis kaikki joilla on pipo pääs valehtelee minkä kerkiää. Ei mitää rajaa. Ei kyllä meihin pipopäihin voi luottaa tippaakaan.
Vittu mikä idiootti!
Perkele aloittaja kysyy allisen kysymyksen kenties tavoitteena oppia paremmin ymmärtämään jotakuta bipoa läheistä ja heti haukutaan idiootiksi. Ota saatanan sekopää lääkkees ja pysy vittu poissa täältä ellei ole fiksumpaa kommentoitavaa. Homo.
Seurustelin kauan bipon kanssa ja sairaus paljastui vasta suhteemme loppupuolella. Monta vuotta hänen dg oli masennus ja lääkkeitä vaihdeltiin kunnes sitten tuli kunnon mania päälle ja oikea diagnoosi.
Suhteen alkupuolella hän vaikutti tosi luotettavalta ja kiltiltä, mutta viimeiset 3v oli painajaista mulle. Hän kohteli mua törkeästi eli salasi ja valehteli päin naamaa eikä sovittuihin juttuihin ollut luottamista, kun hän oli "sillä tuulella" eli maniassa tai hypomaniassa näin jälkeenpäin ajateltuna. Hän myös alkoholisoitui, kun yritti ilmeisesti helpottaa oloaan juomalla. Surullista...
ovat että bipo usein liioittee päässään asioita ja lopulta uskoo niihin itsekkin. Eli valehtelee tahattomasti mutta myös tahallisesti, manipuloidakseen. Toisaalta se piirre ei välttämättä liity juuri kyseiseen sairauteen mutta kai se altistaa valehtelulle. Tuntemani bipo joko uskoo omaan loistavuuteensa tai sitten siihen että koko maailma on häntä vastaan eikä mikään onnistu jolloin ajatukset ovat kuitenkin jossain määrin vääristyneitä. Ja minun on vaikea uskoa enää lainkaan hänen lupauksiin koska niiden pitäminen riippuu täysin sen hetkisestä mielen tilasta. Silti tämä kaikki riippuu varmasti ihan ihmisestä eikä tätä voi yleistää.
Ainoa kaksisuuntainen henkilö jonka tunsin valehteli minulle todella paljon. Hän selitti aivan uskomattoman kamalia asioita jotka eivät ollet lopulta edes totta.
Nykyään pelkään häntä. Ja pelkään että hän kertoo minustakin kamalia asioita.
Kadun että ikinä edes tutustuin häneen.
Joo, ihan samanlaista oli minunkin "ystävälläni"!!! En minä voinut enää luottaa häneen..vähän liikaa käytti minun hyväuskoisuutta hyväkseen...
Kyllä mä ainakin valehtelen älyttömästi.. tahallaan ja vahingossa, ja ikinä en myönnä ja kyllä alan uskomaan niihin asioihin, enkä myönnä itsellenikään tätäkään kunnolla...
Siinä yleensä mielenkiinto sammuu melko nopeaan ja perhesuhteet katkeavat keskennään.