Lapseni syntyi tunnissa. Synnytys oli todella raju. Ihmettin vaan että alkoivat epiduraalia väsäämään vaikka olin jo ainakin 4cm auki, eipä se sitten enää auttanut....Miksi en saanut esim spinaalia tai edes ilokaasua? Ekassa ilokaasu auttoi, kun epiduraali ei vienyt avautumiskipua silloinkaan vaikka ajoissa laitettiin.
Varmaan joku pelkopoli olis mulle ihan hyvä. Haluan synnyttää alakautta, mutta jäi semmoinen ole viime kerrasta ettei oikein kukaan välittäny miltä tuntuu. Kai joihinkin papereihin voi ylös laittaa että edellinen ollut syöksy ja äiti haluaa paremmat kivunlievityksen seuraavalla kerralla vai mitä ne siellä pelkopolilla tekee??????? Miten sinne pääsee????
Varmaan joku pelkopoli olis mulle ihan hyvä. Haluan synnyttää alakautta, mutta jäi semmoinen ole viime kerrasta ettei oikein kukaan välittäny miltä tuntuu. Kai joihinkin papereihin voi ylös laittaa että edellinen ollut syöksy ja äiti haluaa paremmat kivunlievityksen seuraavalla kerralla vai mitä ne siellä pelkopolilla tekee??????? Miten sinne pääsee????
Vastaukset 11
Vanhimmat
kesti 45min eikä kyllä siinä ajassa ehtinyt käydä mielessäkään mitkään kivunlievitykset. Ensimmäisen kerran kun kohdunkaulaa kokeiltiin, olin jo 9cm auki. Happea hengitin naamarista muutaman henkäisyn ja sitten alettiin ponnistaa. "Helppo" ja hyvä kokemus.
kun kuulun ns. nopeisiin synnyttäjiin. Syöksysynnytyksestähän tässä ei vielä ollut kyse. Viimeisen kohdalla ehkä, mutta tässä synnytys nyt kuitenkin kesti hiukan. Eka kerta oli kyllä tosi raju, kun kätilö ei uskonut minun synnyttävän. Olihan tutkinut paikat ja ne olivat kiinni. Käyrille laittoivat ja meinasivat sen jälkeen lähettää kotiin. Vasta 45 minuutin päästä suostui tutkimaan uudestaan, koska väitin kovaa että nyt tulee iso kakka... siltä se nimittäin tuntui. Siinähän se sitten syntyi. Ei siinä mitään kivunlievityksiä keritty ajattelemaan vaikka olisin kyllä antanut sellaisesta paljon. Niin kovat ja tehokkaat supistukset olivat.
Kipuja en unohda, mutta ei kuitenkaan kauhua jäänyt. Toisen odotuksen aikaan minua muistutettiin, että tulen synnärille heti, jos jotakin oireita tulee, kun ekakin oli niin nopea synnytys. Olin työpaikallani samassa sairaalassa käymässä ja hieman kipuja tuntui tuolla alhaalla, joten ajattelin käväistä äitipolilla. Siellä paikat olivat kiinni, mutta halusivat pitää minut tunnin seurannassa. Supistukset alkoivatkin ja kätilö vei minut heti synnytyssaliin. Supistukset tuntuivat paljon laimeimmilta ja naureskelin, että hitaasti taitaa tämä tulla. Katilö kuitenkin tarkisti paikat ja avautuminen oli vauhdissa. Soitti anestesialääkärin paikalle ja hän tulikin pian, mutta liian myöhään. Olin jo ponnistamassa. Synnytys oli todella kivuton. Kokonaiskestoksi ekasta supistukseksesta jälkeisten syntymään merkattiin 25 minuuttia.
Kolmannen kohdalla minä, mieheni, sisareni ja minua hoitava terveydenhoitaja (terveydenhoitaja töissä läheisessä terveyskeskuksessa) saivat pikakurssin kätilöltä, että mitä tehdä, jos vauva lähtee syntymään kotioloissa. Ja lisäksi mukaan varalta steriilit sakset ja napanuoran sitomiseen tarvittavat välineet.
: ) Miehen avustamana lapsi sitten syntyikin kotona. Terveydenhoitaja ehti paikalle pari minuuttia vauvan synnytyksen jälkeen ja sairaankuljetus 15 minuutin päästä. Suunnitteilla siis ei ollut kotisynnytys. Se vain tapahtui taas niin nopeasti, että ei voinut estää ja mielummin kotona kuin autossa.
Pelkopolia minulle tarjottiin ensimmäisen synnytyksen jälkeen, mutta en kokenut sitä tarpeelliseksi. Mielestäni olen ollut ihanteellisessa asemassa synnytysten suhteen. Useimmat naiset kipuilevat vuorokausia. Kivut varmaan ovat lievempiä, mutta niiden kesto...
Itse tässä esikoista odottelen, laskettuaika 23.11. Toivoisin että synnytys menisi nopeasti, että olisin yksi harvoista ensisynnyttäjistä joilla oikeasti sujuisi tosi nopsaan. Olen päättänyt pärjätä ilokaasulla niin kauan kuin kestän...ja vielä vähän pidempäänkin, eikös nuo epiduraalit sun muut vaan hidasta synnytystä. Tiedän että kivut varmasti niin kamalia ettei moista pysty edes kuvittelemaan mutta onneksi ne sentään tulevat minusta itsestäni eikä joku ulkopuolelta niitä aiheuta, sellainen kipu on helpompi kestää.
Kotonakin haluan viipyä niin kauan kuin mahdollista, meillä on amme jossa voin lillua...ainoa asia että minua hieman pelottaa että entäs jos syntyykin vahingossa kotona :D mitä sitten pitäisi tehdä...onhan ne ihmiset ennenkin kotona synnyttäneet on, mutta että osaako siinä toimia, tottakai heti ambulanssi pitää soittaa jos siltä näyttää että syntyy käsiin mutta mitä vauvalle pitäisi tehdä? Onko vaaraa jos napanuoraa ei katkaise heti vaan odottaa ammattilaisia? Riittääkö että vauvan ottaa rinnalle ja pitää lämpimänä? Entä jos on röörit tukossa...vai rääkyykö se ne auki ihan itse :D Tiedän tiedän, todennäköisesti turhaa panikointia muttakun tahdon tietää.
sanotaan synnytystä joka kestää alle 2 tuntia. Kyllä kyseessä oli syöksysynnytys.
virallista rajaa ei ole olemassa.
Meillä oli sellainen palloimu tavaroiden joukossa. Ei sitä kyllä tarvittu. En tiedä kuinka äkkiä napanuora pitää katkaista. Tai kauanko se saa olla kiinni. Me kyllä sidoimme sen ja katkaisimme aikas nopeasti niin kuin meitä oli ohjattu.
Vauvan otin alasti paidan sisään lämpimään ja aika pian rinnalle imemään. Terveydenhoitaja teki ensitarkastuksen ja punnitsi vauvan sillä aikaa kun kävin suihkussa ja sitten lähdimme ambulanssilla sairaalaan. Periaatteessa olisimme voineet mennä omalla autolla, mutta saimme ohjeen tulla ambulanssilla siltä varalta, että jos esim. minulla olisi jäänyt osa istukasta sisään ja olisin ruvennut vuotamaaan, niin lanssissa olisi vuodon korvaus voitu aloittaa.
Varsinkaan ensimmäinen ei niin usein helposti synny etteikö sairaalaan ehtisi. Ja vaikka väitetään ettei nopea synnytys kulje suvuttain, niin meillä se ainakin kulkee. Itsekkin olen syntynyt kotiin pesuhuoneen lattialle. Pisin synnytys sisarussarjassani on kestänyt hieman alle neljä tuntia. Asia on siinä mielessä hieman huvittava, että olemme pienikokoista sukua. Päälleppäin kuulemma näyttäisi siltä ettei tuolta voi mitään syntyä. Itse olin pisin ja painavin sisaruksista. 160 cm ja 52 kiloa. Ensimmäisen kohdalla minulta lantio kuvattiin ja tultiin tulokseen, että mahtuu ja joustaa hyvin.
Syöksysynnytykseksi minun kohdalla merkattiin ainoastaan viimeinen synnytys. Muissa luki "normaali, mutta poikkeuksellisen nopea alatiesynnytys". Viimeisen kohdalla en siis avautumisvaihetta edes oikein tunnistanut. Vasta kun rupesi ponnistuttamaan, niin tajusin, että jaahas, täältä tullaan. Ensimmäisen kohdalla se varmasti olisi pelottanut, mutta ei kolmannen. Varsinkin kun edellinen synnytyskin oli niin helppo ja mitään jälkiongelmia ei ollut. Ja kaikki lapset ovat olleet "hyvän kokoisia" möhkäleitä. 3500-4000g
Onnea matkaan kaikille kohta tuleville äideille. Pääosa synnytyksistä sujuu hyvin!
väittänytkään sen olevan mikään virallinen raja.
syöksysynnytys. Hyvä ystäväni synnytti esikoispojan (3700g ja 51cm) alle kahdessa tunnissa ja repesi pahasti! Tikkejä tuli yli 40 alapäähän ja hän ei istunut muuta kuin rengastyynyn päällä pari ekaa viikkoa synnytyksen jälkeen. Kävely sattui hitosti ja vessassakäynnit olivat kuulemma yhtä itkua ja tuskaa. Kätilö sanoi hänelle, että usein noissa syöksysynnytyksissä ei ehdi paikat venymään tarpeeksi vaan repeämisiä tulee enemmän kuin hitaampitahtisessa synnytyksessä. Ystäväni sai toisen lapsen kesällä (kolmen vuoden tauon jälkeen) ja tällä kertaa sama juttu. Syöksysynnytys ka synnytys kesti kaikkiaan noin 1,5 tuntia ja hyvä kun ehti sairaalaan ajoissa. Repeämiset taas...
Jos olet syöksysynnyttäjä, on sinun turha murehtia jonkun puudutuksen saamista. Eivät ne käytännössä kuitenkaan ehdi auttaa.
Kysyitkö miksi et saanut spinaalia. Kai siihen joku järkevä syy oli kun et kerran ole ensisynnyttäjä. Ilokaasun saamattomuus saattoi johtua siitä, ettei ko sairaalassa työturvallisuus syistä ole sitä synnärillä käytössä. Kätilöt altistuvat sille liikaa ja yllätys yllätys, kärsivät lapsettomuudesta.
vaikuttaa että sinun olisi ollut hyvä käydä läpi synnytys jälkeenpäin kätilösi kanssa. Faktanahan noin nopeissa ei oikein kerkeä välttämättä kipulääkkeitä miettimään.