Miten säästäisi energiakuluissa pienimmällä investoinnilla

Energiansäästäjäksi

Asun 80-luvulla valmistuneessa omakotitalossa, jossa suora sähkölämmitys. Talo on n. 140m2, ja energiankulutus on 21 000 kwh. Naapuri sanoi eristäneensä yläpohjan vastaamaan nykypäivän normeja, tehnyt sen tosin vastikään, joten seuranta tietoja ei ole vielä saatavilla.
Katselin yläpohjaan ja totesin että sinne voisi turauttaa kevyesti 250 mm, jolloin saataisiin nykypäivän normin mukainen eristystaso. Onko tuossa mahdollisuus säästää energiaa, vai meneekö rahat hukkaan.

41

1697

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mielestäni

      yläpohjan eristeet kaikkein tärkeimmät, olettaen ettei muuallakaan suoranaisia lämpöhukkia ole.

    • kannattaa tehdä

      Yläpohjan lisäeristys taitaa olla öbaut se ainoa toimenpide, mikä on taloudellisesti kannattava! Syynä se, että yläpohjan kautta tapahtuu merkittävä osa lämpöhäviöistä ja operaatio on helppo tehdä, joten hintaa tulee lähinnä eristemateriaalin verran. Vrt. koitapa laittaa seiniin edes 100 mm lisää villaa...

      Muut ratkaisut, ikkunoiden uusimiset yms. eivät ikinä maksa itseään takaisin energiansäästöinä, vaan ne perustelut on haettava muualta, esim.
      - viihtyvyyden parantaminen (korkeammat pintalämpötilat)
      - ao. rakenteet olisi joka tapauksessa pitänyt uusia

    • pätevöitynyt.

      Laatiessani rivitaloihin energiatodistuksia, olen usein havainnut kannattavaksi yläpohjan lisäeristämisen. Isolle pinta-alalle saadaan nopeasti puolitetuksi lämpövuo. Puhaltaja touhuaa asian parissa muutaman tunnin eli kyse on paljolti materiaalista.

      Ainoa riski on, että puhalletaan räystästuuletus toimimattomaksi. Asiasta on huolehdittava.

      • energiansäästäjäksi

        Paljonko tuollaisen yläpohjan lisäeristämisen hyöty voisi olla, jos lisätään 200 mm:sen lasivillan päälle 250 mm puhalluseristettä.


    • Saituri eläkeläinen

      Kannattaa myös selvittää ja miettiä miten routaeristeet voisivat vaikuttaa taloosi. Ilman routaeristeitä kylmät pääsee talosi alle n 1,5 - 2 metrin etäisyydelle kivijalasta, eli kylmää lattiaa muutaman kymmenen neliötä. Oikeat routaeristeet laajentavat maalämmön vaikutusta lunnollisen lämmön seurauksena, eli alapatja kasvaa. Itsellä on kokemusta kun kaivoin rivitalokämpän seinustoille Finfoamia pystysuoraan ja styroksia metri vaakasuoraan niin kylmät lattiat lämpenivät samalla kertaa ja lämpö tasaantui huoneissa. Kustannuksia 130 m2 kämpää kohden olivat muutaman sataa euroa ja käsinkaivuut päälle.

      Monet sitten laittavat vielä sähkölämmitteiseen taloon pellettitakan ilma- tai vesikierrolla ja taas lämpökustannus halpenee. Poistoilman lämmön talteenottokin vaikuttaa mutta mikä lienee tuon ajan systeemit.

      Säästöjä voisi kuvitella saavutettavan noin 30 % luokkaa jos kuitenkin lämmität käyttöveden sähköllä, mutta tekee tuokin 20 vuodessa melko paljon ja 50 vuodessa vielä enemmän. Eikä tuossa nyt aina pidä noita euroja liian tarkaan laskea kun muutoin menee lämmöt harakoille. Säästetty energia on halvinta energiaa.

    • 19+8

      5% eli noin 1000 kWh voisit saada säästöä pudottamalla sisälämpötilaa asteella. Energialamppuihin tms sijoittaminen ei juuri kannata koska ne on samanlaisia suorasähkölämmityksiä kuten patteritkin. Mikäli itse lämmität myös käyttöveden niin lämpimän veden kontrolillulla käytöllä voit saada kulutusta myös pienennettyä.

      Takat, Ilpit ym ei euroja juuri säästä elinkaariajattelussa.

      • säästöä__

        Kyllä ilppi (1500€ asennettuna) säästää itsensä takaisin jo 3-5 vuodessa, mutta uusi takka (n. 5000€) ei todennäköisesti koskaan.


    • enerkiapihi

      Osta villasukat ja säädä patterit pienemmälle,on halpa ja hyvä vaihtoehto.

    • pätevöitynyt.

      Tuo kulutus on sitä luokkaa, että 300 euroa voisi säästää toimittajaa vaihtamalla.

      http://www.sahkonhinta.fi/

      Katsoin 2-aikasähköllä halvimman ja keskivaiheilla olevan eron. Yökorpela 1151 €/v, Vattenfall 1456 €/v. Merkkasin yösähköksi 11.000 ja päivälle 10.000.

      • säästäminen kannatta

        Lisäsin 3 vuotta sitten fylliä yläpohjaan 30 senttiä, vanhaa fylliä ole 20 senttiä. Kulutus ennen eristystä oli yli 24 000 kwh, jälkeen n. 20 000 kwh, eli vähennystä tuli kait 20 prosentin luokkaa. Pitää näköjään vielä kilpailuttaa sähkön hintakin.


      • ENERGIAN SÄÄSTÄJÄ
        säästäminen kannatta kirjoitti:

        Lisäsin 3 vuotta sitten fylliä yläpohjaan 30 senttiä, vanhaa fylliä ole 20 senttiä. Kulutus ennen eristystä oli yli 24 000 kwh, jälkeen n. 20 000 kwh, eli vähennystä tuli kait 20 prosentin luokkaa. Pitää näköjään vielä kilpailuttaa sähkön hintakin.

        -ikkunoiden läpikäynti ja uudelleen eristys/lisäeristys
        -ulko-ovien tiivistys
        -energiansäästölamput
        -puhallusvilla katolle
        -ilmalämpöpumppu
        -huonelämpötila 21-22 makuuhuoneet 16
        -lattialämmöt alemmas
        -takkaa ahkerasti kun lämmittelee
        ... näitähän löytyy!


    • geepeli

      Yläpohjan lisäeristys kannattaa.
      1,5 vuotta sitten meillä tehty eristys näkyy heti energia laskussa.
      Muitakin tiivistyksiä voi miettiä mutta kyllä tuo on tärkein jos se ei ole niin paksu kuin pitäisi olla.
      Tämän jälkeen jää paljon asioita mutta tuosta pitää aloittaa.
      Joku mainitsi puun polton mutta on muistettava että talo vie yhtä paljon lämmitys energiaa poltti puita tai kulutti sähköä, riippuu siitä mitä saa edullisemmin sitä kannattaa käyttää. Ja takalla ei koko taloa lämmitetä.

      • sewzx

        Suurin yksittäinen juttu on tuo ilmalämpöpumppu, asennuksineen ja veroaleineen 1500€, ja henkilömäärästä ja kuumanveden käytöstä sekä asuinpaikasta riippuen, aloittajan kulutus pumpun kanssa tulisi olemaan 13000-15000kwh.


      • skeptikko
        sewzx kirjoitti:

        Suurin yksittäinen juttu on tuo ilmalämpöpumppu, asennuksineen ja veroaleineen 1500€, ja henkilömäärästä ja kuumanveden käytöstä sekä asuinpaikasta riippuen, aloittajan kulutus pumpun kanssa tulisi olemaan 13000-15000kwh.

        Ilmalämpöpumppu on varmasti hyvä ratkaisu pieniin ja avariin tiloihin, mutta neliöalojen kasvaessa ja tilaa jakavien seinien lisääntyessä hyöty on olematon. Mainitsemasi kulutuksen pieneneminen 13000-15000 kwh:n välille kuulostaa järjettömältä lupaukselta näkemättä kohdetta.


      • FD25
        skeptikko kirjoitti:

        Ilmalämpöpumppu on varmasti hyvä ratkaisu pieniin ja avariin tiloihin, mutta neliöalojen kasvaessa ja tilaa jakavien seinien lisääntyessä hyöty on olematon. Mainitsemasi kulutuksen pieneneminen 13000-15000 kwh:n välille kuulostaa järjettömältä lupaukselta näkemättä kohdetta.

        Kyllä 5000-8000 kWh on mahdollista hyvällä ilpillä. Minulla toteutui 8000 Mitsun FD25-laitteella. Toiseksi suurimmat säästöt olen saanut valitsemalla edullisimman sähköntoimittajan.


      • ikkuna remontoija
        skeptikko kirjoitti:

        Ilmalämpöpumppu on varmasti hyvä ratkaisu pieniin ja avariin tiloihin, mutta neliöalojen kasvaessa ja tilaa jakavien seinien lisääntyessä hyöty on olematon. Mainitsemasi kulutuksen pieneneminen 13000-15000 kwh:n välille kuulostaa järjettömältä lupaukselta näkemättä kohdetta.

        Usein puhutaan ikkuna- ja oviremonttien tehosta energiansäästäjänä. Noiden toimenpiteiden hyöty suhteutettuna kustannukseen näyttäytyy suurempana kuin se todellisuudessa onkaan.
        Ikkunoiden ja ovien osalta suurin energiasyöppö on ilmavuodot, eli karmin ja rungon välin heikko eristys sekä karmin ja ikkuna/ovilehden huonot tiivisteet. Nuohan korjaantuvat samalla kun vaihdetaan ikkunat/ovet.
        Useimmiten tuo hyöty saataisiin vaihtamalla tiivisteet ja parantamalla eristystä.


      • skeptikko kirjoitti:

        Ilmalämpöpumppu on varmasti hyvä ratkaisu pieniin ja avariin tiloihin, mutta neliöalojen kasvaessa ja tilaa jakavien seinien lisääntyessä hyöty on olematon. Mainitsemasi kulutuksen pieneneminen 13000-15000 kwh:n välille kuulostaa järjettömältä lupaukselta näkemättä kohdetta.

        ... minuakin epäilyttää. Talossa on kylppäriwc keskellä ja "koppi"huoneet sen ympärillä :-( On lisäksi yksi huone yläkerrassa ja sauna kellarissa

        > Ilmalämpöpumppu on varmasti hyvä ratkaisu pieniin ja avariin tiloihin

        ? jokaiseen huoneeseen oma ILP ? eeeeiii, muuta on keksittävä ... tulipa lämpö mistä tahansa, vesikiertoinen patterijärjestelmä sen saa jakaa (jopa kolmeen kerrokseen)


      • Elämä on yhtä juhlaa
        skeptikko kirjoitti:

        Ilmalämpöpumppu on varmasti hyvä ratkaisu pieniin ja avariin tiloihin, mutta neliöalojen kasvaessa ja tilaa jakavien seinien lisääntyessä hyöty on olematon. Mainitsemasi kulutuksen pieneneminen 13000-15000 kwh:n välille kuulostaa järjettömältä lupaukselta näkemättä kohdetta.

        "Ilmalämpöpumppu on varmasti hyvä ratkaisu pieniin ja avariin tiloihin, mutta neliöalojen kasvaessa ja tilaa jakavien seinien lisääntyessä hyöty on olematon. Mainitsemasi kulutuksen pieneneminen 13000-15000 kwh:n välille kuulostaa järjettömältä lupaukselta näkemättä kohdetta."

        Taas yksi "skeptikko" suoltaa puppua vailla mitään faktoja uskomuksilleen. Samaan aikaan todellisuudessa: Mitsu FD25 pystyy pitämään jopa 200 neliötä lämpimänä perimmäistä nurkkaa myöten. Makuuhuoneissa lämpötilat 20 astetta, olohuoneessa 21 ja lähellä Mitsua eteishallissa 22. Sähkönkulutus putosi lähes 10000 kWh vuositasolla, joten sijoitus tienasi itsensä alle kahdessa vuodessa. Mitään muuta lämmitystä ei pikkupakkasilla tarvitse käyttää. Kaupanpäälle vielä viilennys kesähelteillä.


      • ras10
        Elämä on yhtä juhlaa kirjoitti:

        "Ilmalämpöpumppu on varmasti hyvä ratkaisu pieniin ja avariin tiloihin, mutta neliöalojen kasvaessa ja tilaa jakavien seinien lisääntyessä hyöty on olematon. Mainitsemasi kulutuksen pieneneminen 13000-15000 kwh:n välille kuulostaa järjettömältä lupaukselta näkemättä kohdetta."

        Taas yksi "skeptikko" suoltaa puppua vailla mitään faktoja uskomuksilleen. Samaan aikaan todellisuudessa: Mitsu FD25 pystyy pitämään jopa 200 neliötä lämpimänä perimmäistä nurkkaa myöten. Makuuhuoneissa lämpötilat 20 astetta, olohuoneessa 21 ja lähellä Mitsua eteishallissa 22. Sähkönkulutus putosi lähes 10000 kWh vuositasolla, joten sijoitus tienasi itsensä alle kahdessa vuodessa. Mitään muuta lämmitystä ei pikkupakkasilla tarvitse käyttää. Kaupanpäälle vielä viilennys kesähelteillä.

        Meillä ilppi lähellä talon päätyä olevan eteisen oven yläpuolella, ja sitten on käytävä ja huoneita molemmin puolin ja makuuhuone kauimpana. Ilpin lähellä olevan keittiön lämpotila 20, ilpin puhallussuunnassa oleva olohuone 22 käytävä 20-21 ja perimmäinen makuuhuone 18-19. Meille nämä lämmöt käy tosi hyvin, mittaus viime talvelta kun ulkona 15-20 pakkasta. Kun -20 alittuu sitten laitetaan takkaan tuli, kaikki talon sähköpatterit on kytketty pois päältä, paitsi kylpyhuone. Ennen ilppiä 17000-20000 ja ilpillä 11000-12000 kaikki sähköt vuodessa.


      • rehti heikki
        ras10 kirjoitti:

        Meillä ilppi lähellä talon päätyä olevan eteisen oven yläpuolella, ja sitten on käytävä ja huoneita molemmin puolin ja makuuhuone kauimpana. Ilpin lähellä olevan keittiön lämpotila 20, ilpin puhallussuunnassa oleva olohuone 22 käytävä 20-21 ja perimmäinen makuuhuone 18-19. Meille nämä lämmöt käy tosi hyvin, mittaus viime talvelta kun ulkona 15-20 pakkasta. Kun -20 alittuu sitten laitetaan takkaan tuli, kaikki talon sähköpatterit on kytketty pois päältä, paitsi kylpyhuone. Ennen ilppiä 17000-20000 ja ilpillä 11000-12000 kaikki sähköt vuodessa.

        teitä noin paljon se hukkainvestointi ilppiin, kun te valehtelette ja liioittelette niitä säästöjä.Mulla on ollut 3v ja veljelläni 4 v ilp ja olemme molemmat kiinteistöhoidonammattilaisia, me ollaan kyllä saatu aikaan sääästöjä muttei teihin muihin verrattuna kuin pienen osan.Ja ainakun olen keskustellut rehellisten ilpin omistajien kanssa niin kyllä heidänkin mielestä säästö on aika marginaalinen (pieni), tai he eivät osaa sanoa onko säästöä ollenkaan. Vai onko nämä kirjottajat ilp:in myyntimiehiä kuten varmaan ovatkin.


      • jellona boy
        rehti heikki kirjoitti:

        teitä noin paljon se hukkainvestointi ilppiin, kun te valehtelette ja liioittelette niitä säästöjä.Mulla on ollut 3v ja veljelläni 4 v ilp ja olemme molemmat kiinteistöhoidonammattilaisia, me ollaan kyllä saatu aikaan sääästöjä muttei teihin muihin verrattuna kuin pienen osan.Ja ainakun olen keskustellut rehellisten ilpin omistajien kanssa niin kyllä heidänkin mielestä säästö on aika marginaalinen (pieni), tai he eivät osaa sanoa onko säästöä ollenkaan. Vai onko nämä kirjottajat ilp:in myyntimiehiä kuten varmaan ovatkin.

        Se suurin säästö tulee sen ilpin laiton jälkeen kun aletaan enempi tarkkaileen kaikkea energiankulutusta, sekä pihistetään sen jälkeen kaikesta energiankäytöstä,niin se tukee harhaa ilpin hyödystä.Ihminen on siinä jännä otus kun se pettää myös itseään.


      • energiapihi
        Elämä on yhtä juhlaa kirjoitti:

        "Ilmalämpöpumppu on varmasti hyvä ratkaisu pieniin ja avariin tiloihin, mutta neliöalojen kasvaessa ja tilaa jakavien seinien lisääntyessä hyöty on olematon. Mainitsemasi kulutuksen pieneneminen 13000-15000 kwh:n välille kuulostaa järjettömältä lupaukselta näkemättä kohdetta."

        Taas yksi "skeptikko" suoltaa puppua vailla mitään faktoja uskomuksilleen. Samaan aikaan todellisuudessa: Mitsu FD25 pystyy pitämään jopa 200 neliötä lämpimänä perimmäistä nurkkaa myöten. Makuuhuoneissa lämpötilat 20 astetta, olohuoneessa 21 ja lähellä Mitsua eteishallissa 22. Sähkönkulutus putosi lähes 10000 kWh vuositasolla, joten sijoitus tienasi itsensä alle kahdessa vuodessa. Mitään muuta lämmitystä ei pikkupakkasilla tarvitse käyttää. Kaupanpäälle vielä viilennys kesähelteillä.

        Mikään puolueeton tutkimus ei tue kirjoittajien näkemystä ilmalämpöpumppujen suurista energiansäästöistä suurissa kohteissa, tai kohteissa jossa on paljon tilaa jakavia seiniä. Jos jonkun mielestä löytyy, laittakaa linkkejä tulemaan.


      • 5+14
        ras10 kirjoitti:

        Meillä ilppi lähellä talon päätyä olevan eteisen oven yläpuolella, ja sitten on käytävä ja huoneita molemmin puolin ja makuuhuone kauimpana. Ilpin lähellä olevan keittiön lämpotila 20, ilpin puhallussuunnassa oleva olohuone 22 käytävä 20-21 ja perimmäinen makuuhuone 18-19. Meille nämä lämmöt käy tosi hyvin, mittaus viime talvelta kun ulkona 15-20 pakkasta. Kun -20 alittuu sitten laitetaan takkaan tuli, kaikki talon sähköpatterit on kytketty pois päältä, paitsi kylpyhuone. Ennen ilppiä 17000-20000 ja ilpillä 11000-12000 kaikki sähköt vuodessa.

        Taas loppuu tunnit kesken vuodesta jos Ilpillä säästää 10 000 kWh vuodessa sähkölaskusta... Ilpillä päästään noin 2000 kWh säästöön, optimiolosuhteissa jopa 4000 kWh ja 3-5 vuoden takaisinmaksuajat ovat täyttä puppua.

        Miksiköhään yksikään lämpöpumppu puppumarkkinoija ei ole kirjoittanut iltasatujaan vaikka tänne

        http://lampopumput.info/foorumi/

        Ilppien vuosihyötysuhde on keskimäärin 1.9 ja lämmityskausi puoli vuotta joten 24x30x6=4320 tuntia ja teoreettinen säästö 3888 kWh mutta jokainen aste mikä ulkona kylmenee lisää lämmitystarvetta 5% ja huonontaa ilpin hyötysuhdetta samalla.

        Miläli laite toimii ehjänä niin kyllä se maksaa itsensä takaisin ei 3-5 vuodessa vaan 3 5 vuodessa...


      • ras10
        energiapihi kirjoitti:

        Mikään puolueeton tutkimus ei tue kirjoittajien näkemystä ilmalämpöpumppujen suurista energiansäästöistä suurissa kohteissa, tai kohteissa jossa on paljon tilaa jakavia seiniä. Jos jonkun mielestä löytyy, laittakaa linkkejä tulemaan.

        Kuka lähtee mukaan vedonlyöntiin, panoksena vaikka 1000 euroa. Tilataan Forttumilta viimeisen 20 vuoden kulutus, ja verrataan ennen ilppiä ja ilpin jälkeen olevia vuosikulutuksia. Ilppi ollut nyt 3 vuotta, ja jos yhdenkin ilppivuoden säästö on alle 8050 kilowattia maksan jokaiselle osallistujalle 1000 euroa käteen.


      • energiapihi
        ras10 kirjoitti:

        Kuka lähtee mukaan vedonlyöntiin, panoksena vaikka 1000 euroa. Tilataan Forttumilta viimeisen 20 vuoden kulutus, ja verrataan ennen ilppiä ja ilpin jälkeen olevia vuosikulutuksia. Ilppi ollut nyt 3 vuotta, ja jos yhdenkin ilppivuoden säästö on alle 8050 kilowattia maksan jokaiselle osallistujalle 1000 euroa käteen.

        Tuollaiseen vetoon lähteminen edellyttäisi muiden energiaa säästävien toimien poissulkemista, esim. ilmavuotojen tiivistys, yläpohjan lisäeristys, huonelämpötilan laskeminen, lämpimän käyttöveden vähentäminen. Jonkun pitäisi muuttaa luoksesi vuosikausiksi ensin tarkkailemaan energian kuluttamista ennen ilpin asentamista ja sen jälkeen kun se on asennettu.
        Laitat vain tulemaan linkkiä missä puolueeton taho yhtyy näkemyksiisi valtavista taloudellisista säästöistä.


      • epäusko....
        energiapihi kirjoitti:

        Tuollaiseen vetoon lähteminen edellyttäisi muiden energiaa säästävien toimien poissulkemista, esim. ilmavuotojen tiivistys, yläpohjan lisäeristys, huonelämpötilan laskeminen, lämpimän käyttöveden vähentäminen. Jonkun pitäisi muuttaa luoksesi vuosikausiksi ensin tarkkailemaan energian kuluttamista ennen ilpin asentamista ja sen jälkeen kun se on asennettu.
        Laitat vain tulemaan linkkiä missä puolueeton taho yhtyy näkemyksiisi valtavista taloudellisista säästöistä.

        Ei tarvi vuosiksi muuttaa, viikko riittää. Saunotaan ja suihkutetaan ihan normaalisti, luetaan sähkömittari ja lämpömittari vaikka joka aamu 7.00 . Voi vintillä käydä, näkee onko jotakin tehty, ei ole,samat ikkunat kun uutena, ilpin jälkeen nostettiin lämpöä 1 aste. Lukekaa Rak.Maailman mittaustuloksia.


      • energiapihi
        epäusko.... kirjoitti:

        Ei tarvi vuosiksi muuttaa, viikko riittää. Saunotaan ja suihkutetaan ihan normaalisti, luetaan sähkömittari ja lämpömittari vaikka joka aamu 7.00 . Voi vintillä käydä, näkee onko jotakin tehty, ei ole,samat ikkunat kun uutena, ilpin jälkeen nostettiin lämpöä 1 aste. Lukekaa Rak.Maailman mittaustuloksia.

        Vedossa oli puhe siitä, että kirjoittaja väitti säästävänsä vähintään 8050 kilowattia asentamalla ilpin omakotitaloon. Talon lähtötilanne olisi pitänyt dokumentoida, eli pelkkä sähkölasku ei riitä, vaan puolueeton taho olisi todistanut ettei taloon ole tehty mitään muuta. Tämä siksi, että energiaremonttien hyöty on useimmiten suurempi kuin pelkän ilpin.


      • 6+12
        energiapihi kirjoitti:

        Vedossa oli puhe siitä, että kirjoittaja väitti säästävänsä vähintään 8050 kilowattia asentamalla ilpin omakotitaloon. Talon lähtötilanne olisi pitänyt dokumentoida, eli pelkkä sähkölasku ei riitä, vaan puolueeton taho olisi todistanut ettei taloon ole tehty mitään muuta. Tämä siksi, että energiaremonttien hyöty on useimmiten suurempi kuin pelkän ilpin.

        Muista tarkistaa samalla ennen vetoa että asuuko akka ja pennut vielä talossa, jos ne on lähteneet lätkimään niin äkkiä tuon verran tippuu sähkönkulutus vaikkei ilppiä kytkiskään :)

        Vaan en usko että kukaan suostuu kanssasi vetoa lyömään kun ei Joulupukki, viisas insinööri ja teräsmies rahaa tarvitse satuolentoina.


      • niinpä...
        jellona boy kirjoitti:

        Se suurin säästö tulee sen ilpin laiton jälkeen kun aletaan enempi tarkkaileen kaikkea energiankulutusta, sekä pihistetään sen jälkeen kaikesta energiankäytöstä,niin se tukee harhaa ilpin hyödystä.Ihminen on siinä jännä otus kun se pettää myös itseään.

        Kuten tuossa edellä kerrotaan, niin makkarissa on 18 lämmitä. Jos ensin on ollut kaikissa huoneissa 24 astetta ja sitten laitetaan ilppi ja lämmitetään sillä niin että huoneiden lämpötilat on 22-18 astetta, niin ilman ilppiäkin oliis tullut huomattava säästö kun olisi vain laskettu lämpötilat.

        Itsellä on takan kanssa vähän sama ilmiö. Kun lämmitän takan, niin automatiikka alentaa kirtoveden lämpöä ja makkarit jäähtyy, koska takan lämpö ei niihin yllä, tulee tupla säästö. Tosin mukavuus kärsiin, mutta nyt kun lapset on suurempia, niin ei haittaa vaikka makkarit ovat vähän viileitä yöllä illallisen takan lämmityksen jälkeen.


      • Mantkari_75
        Elämä on yhtä juhlaa kirjoitti:

        "Ilmalämpöpumppu on varmasti hyvä ratkaisu pieniin ja avariin tiloihin, mutta neliöalojen kasvaessa ja tilaa jakavien seinien lisääntyessä hyöty on olematon. Mainitsemasi kulutuksen pieneneminen 13000-15000 kwh:n välille kuulostaa järjettömältä lupaukselta näkemättä kohdetta."

        Taas yksi "skeptikko" suoltaa puppua vailla mitään faktoja uskomuksilleen. Samaan aikaan todellisuudessa: Mitsu FD25 pystyy pitämään jopa 200 neliötä lämpimänä perimmäistä nurkkaa myöten. Makuuhuoneissa lämpötilat 20 astetta, olohuoneessa 21 ja lähellä Mitsua eteishallissa 22. Sähkönkulutus putosi lähes 10000 kWh vuositasolla, joten sijoitus tienasi itsensä alle kahdessa vuodessa. Mitään muuta lämmitystä ei pikkupakkasilla tarvitse käyttää. Kaupanpäälle vielä viilennys kesähelteillä.

        Ja tätä sä et usko itekkään. Mitsu -kauppias pistää "luotettavaa" dataa foorumeille...Salli mun nauraa. Monen väliseinän/-oven taakse puhaltaa huippulämmöt ja pölyt ei kierrä:) Taitaa melkoinen PUHURI käydä ilppi-taloissa.


      • Aladobix
        5+14 kirjoitti:

        Taas loppuu tunnit kesken vuodesta jos Ilpillä säästää 10 000 kWh vuodessa sähkölaskusta... Ilpillä päästään noin 2000 kWh säästöön, optimiolosuhteissa jopa 4000 kWh ja 3-5 vuoden takaisinmaksuajat ovat täyttä puppua.

        Miksiköhään yksikään lämpöpumppu puppumarkkinoija ei ole kirjoittanut iltasatujaan vaikka tänne

        http://lampopumput.info/foorumi/

        Ilppien vuosihyötysuhde on keskimäärin 1.9 ja lämmityskausi puoli vuotta joten 24x30x6=4320 tuntia ja teoreettinen säästö 3888 kWh mutta jokainen aste mikä ulkona kylmenee lisää lämmitystarvetta 5% ja huonontaa ilpin hyötysuhdetta samalla.

        Miläli laite toimii ehjänä niin kyllä se maksaa itsensä takaisin ei 3-5 vuodessa vaan 3 5 vuodessa...

        Vuosihyötysuhde 1,9???? Katsopas uudestaan VTT:n testiä sivulta

        http://www.scanoffice.fi/uploads/Materiaalipankki/tekniset materiaalit/FD25_testiraportti_VTT-S-09606-08e.pdf

        Lämpökertoimen liukuva tuntikeskiarvo sisältäen sulatusjaksot

        Lämpökerroin näyttäisi olevan noin -20 asteessa 1,9; missä päin Suomea puolen vuoden lämmityskauden lämpötilakeskiarvo on 20 astetta pakkasta? Ei missään, keskiarvot ovat paljon korkeampia.

        Lasketaanpa nyt esimerkiksi 6 kylmimmän kuukauden (marraskuu-huhtikuu) lämpötilakeskiarvot muutamalla paikkakunnalla (lähde: Yliopiston almanakka)

        Helsinki -1,4
        Oulu -5,6
        Utsjoki -10,1

        COP näyttäisi olevan näissä lämpötiloissa välillä 2,2...2,8 joten esittämäsi lämpökerroin on jälleen TÄYTTÄ PUPPUA, kuten muutkin mielipiteesi. Jatkuvasti suollat roskaa esittämättä mitään faktoja kirjoituksillesi. Et edes pysty ymmärtämään käsitettä keskiarvo. Mene vaikka vitsipalstalle kertomaan satujasi.


      • 20+12
        Aladobix kirjoitti:

        Vuosihyötysuhde 1,9???? Katsopas uudestaan VTT:n testiä sivulta

        http://www.scanoffice.fi/uploads/Materiaalipankki/tekniset materiaalit/FD25_testiraportti_VTT-S-09606-08e.pdf

        Lämpökertoimen liukuva tuntikeskiarvo sisältäen sulatusjaksot

        Lämpökerroin näyttäisi olevan noin -20 asteessa 1,9; missä päin Suomea puolen vuoden lämmityskauden lämpötilakeskiarvo on 20 astetta pakkasta? Ei missään, keskiarvot ovat paljon korkeampia.

        Lasketaanpa nyt esimerkiksi 6 kylmimmän kuukauden (marraskuu-huhtikuu) lämpötilakeskiarvot muutamalla paikkakunnalla (lähde: Yliopiston almanakka)

        Helsinki -1,4
        Oulu -5,6
        Utsjoki -10,1

        COP näyttäisi olevan näissä lämpötiloissa välillä 2,2...2,8 joten esittämäsi lämpökerroin on jälleen TÄYTTÄ PUPPUA, kuten muutkin mielipiteesi. Jatkuvasti suollat roskaa esittämättä mitään faktoja kirjoituksillesi. Et edes pysty ymmärtämään käsitettä keskiarvo. Mene vaikka vitsipalstalle kertomaan satujasi.

        alatoopia puputtaa...

        http://www.sulpu.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=22&Itemid=116

        Järjestelmän haittana on se, että se vaatii suurimman mahdollisen energiatarpeen mukaan mitoitetun rinnakkaisen lämmitysjärjestelmän, koska juuri kylmimmällä säällä lämpöpumppu ei ole käytettävissä. Hankintakustannus on toisaalta maalämpöpumppua huomattavasti edullisempi, joten se soveltuu alentamaan lämmityskustannuksia syksyisin ja keväisin ja/tai aina silloin kun ulkolämpötila on korkeampi kuin -25 ºC. Vuositasolla lämpökerroin vaihtelee huomattavasti ulkolämpötilan funktiona asettuen Suomen oloissa 1,8-2,2 välille


      • sinisilmä...
        20+12 kirjoitti:

        alatoopia puputtaa...

        http://www.sulpu.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=22&Itemid=116

        Järjestelmän haittana on se, että se vaatii suurimman mahdollisen energiatarpeen mukaan mitoitetun rinnakkaisen lämmitysjärjestelmän, koska juuri kylmimmällä säällä lämpöpumppu ei ole käytettävissä. Hankintakustannus on toisaalta maalämpöpumppua huomattavasti edullisempi, joten se soveltuu alentamaan lämmityskustannuksia syksyisin ja keväisin ja/tai aina silloin kun ulkolämpötila on korkeampi kuin -25 ºC. Vuositasolla lämpökerroin vaihtelee huomattavasti ulkolämpötilan funktiona asettuen Suomen oloissa 1,8-2,2 välille

        Ei tutkimuksilla ole mitään väliä, ILP hankkii itsensä takaisin 3 vuodessa ja sillä hyvä. Niin minulle kertoi luotettava ILP kauppias.

        Itsekin olen lulkenut mielenkiinnolla noita lämpöpumppu.info sivuja muttei sinne ole valikoitunut oikeita käyttäjiä jotka osaavat säästää oikein lämmityksessä, kaikenmaailman ropelihattutestailijoita vain. Muummoassa on aivan turhaa mittailla laitetta millään tavalla ja laskella koticoppeja koska joka tapauksessa sähköyhtiön laskusta näkee että 5000-10000 kWh on vuodessa sähkönkulutus laskenut, ainakin naapurini Pena kertoi niin ja hän kyllä tietää mistä puhuu.


    • Historian havinaa

      Tämä nyt meni taas ILP ihmisten paasaukseksi, mutta tässä kokemuksia mitä aikoinaan -85 tuli tehtyä.

      Talo -70 tehty, eli teikäläiseen verrattuna vanhempi, mutta toimenpiteet voisivat olla suunnilleen samoja.

      - Ikkunoiden tiivistys. Oikeasti tiivisteitä ei juurikaan ollut, eli ne olivat perstuneet. Uudet tiivisteet asennettiin siten, että ulkoikkunasta 20cm alanurkasta jätettiin tiiviste pois ja vastakkaisesta yläkulmasta sisäikkunasta. Näin ei tukittu ilmanvaihtoa ja korvausilma tulee hallitummin sisään ikkunan yläosasta.

      - Kattoon asennettiin parin sentin levyvilla paperin kera, jonka funktiona oli estää ilmavuotoja yläpohjan läpi. Pintamateriaaliksi tuli laudat kattoon. Alkuperäinen katto oli vuotavan katon seurauksena värjääntynyt vuotokohdista, jossa syy uusintaverhoukseen.

      - Muovimattojen päälle asennettiin muovieriste ja parketti.

      - Uretaanilla tjms. tilkittiin ikkunakarmien rakoja joista pahimmillaan näki ulos.

      - Vanha poltin ja kattila oli aikansa eläneitä ja liityttiin kaukolämppöön.

      => Lämmityskulut tippuivat kolmasosaan rahassa, eli 12 500mk => 4 500mk. Jokainen sitten voi arvailla mistä ylläolevista homma johtui. Otos ei ole yhden vuoden, vaan useamman.

      • ras13

        Löin juuri vetoa ostamalla ilmalämpöpumpun. Viiden vuoden sähkönkulutukset näen vattenfallin sivuilta, sähkölämmitystalossa noin 18000 kwh tasaisen tarkkaan joka vuosi, edelliset viisi vuotta samaa tasoa. Nykyisin kulutukset näemmä jopa tunnin tarkkuudella. Mielenkiinnolla seuraan miten vedonlyönnissä käy, ja jos kulutus putoaa, aivan varmasti on syynä ilppi. Palaillaan asiaan....


      • Historian havinaa
        ras13 kirjoitti:

        Löin juuri vetoa ostamalla ilmalämpöpumpun. Viiden vuoden sähkönkulutukset näen vattenfallin sivuilta, sähkölämmitystalossa noin 18000 kwh tasaisen tarkkaan joka vuosi, edelliset viisi vuotta samaa tasoa. Nykyisin kulutukset näemmä jopa tunnin tarkkuudella. Mielenkiinnolla seuraan miten vedonlyönnissä käy, ja jos kulutus putoaa, aivan varmasti on syynä ilppi. Palaillaan asiaan....

        Anteeksi vain, mutta en nyt ymmärtänyt vastauksestasi viestiini yhtään mitään. Mitenkä nämä liittyvät yhteen?

        Vastasin alkuperäiselle kysyjälle, joka liittyi yläpohjan eristämiseen, eikä tähän liittynyt sinun ILPpisi mitenkään, enkä oikein ymmärrä mitenkä voisi liittyä. Enkä oikein ymmrrä mitenkä vedenlyönti liittyy kirjoitukseeni.


      • > ... poltin ja kattila oli aikansa eläneitä ja liityttiin kaukolämpöön.
        >
        > Lämmityskulut tippuivat kolmasosaan rahassa, eli 12 500mk => 4 500mk.
        > Jokainen sitten voi arvailla mistä ylläolevista homma johtui.

        energialaitoksen nettisivujen mukaan kaukolämpö maksaa n. 4 snt/kWh ... öljylämpö kattilahyötysyhteesta riippuen 9...10 snt/kWh ... Vaikeako arvata mistä lämmityskulujen alenema syntyi?

        onko laskuissa varmasti mukana pääomakulut laitteista ja liityntämaksusta?

        ei taida olla ...


      • Historian havinaa
        as77 kirjoitti:

        > ... poltin ja kattila oli aikansa eläneitä ja liityttiin kaukolämpöön.
        >
        > Lämmityskulut tippuivat kolmasosaan rahassa, eli 12 500mk => 4 500mk.
        > Jokainen sitten voi arvailla mistä ylläolevista homma johtui.

        energialaitoksen nettisivujen mukaan kaukolämpö maksaa n. 4 snt/kWh ... öljylämpö kattilahyötysyhteesta riippuen 9...10 snt/kWh ... Vaikeako arvata mistä lämmityskulujen alenema syntyi?

        onko laskuissa varmasti mukana pääomakulut laitteista ja liityntämaksusta?

        ei taida olla ...

        Siis hä?

        Tämä taitaa olla aivan toivotonta

        "energialaitoksen nettisivujen mukaan kaukolämpö maksaa n. 4 snt/kWh ... öljylämpö kattilahyötysyhteesta riippuen 9...10 snt/kWh ... Vaikeako arvata mistä lämmityskulujen alenema syntyi?"

        Kuten kirjoitin, niin asia tehtiin -85. Valitettavasti sekä sähkön, että kaukolämmon hinnat ovat muuttuneet tässä välissä (25 vuotta) hieman. En jaksa tarkistaa silloisia hintoja, enkä perusmaksua.

        "onko laskuissa varmasti mukana pääomakulut laitteista ja liityntämaksusta?"

        Siis hä? Tuossa olivat lämmityskulujen hinnat. Eli kaukolämmön perusmaksu ja energiamaksut, sekä aikaisemmat öljylaskut. Laskuissa ei siis ole mukana parketit, kattolaudat, ikkunatiivisteet jne. Niissä ei ole mukana myöskään toisella puolella 200km ajot edestakaisin, kun jouduin lähtemään keskellä yötä vanhempien poltinta paasaamaan aina kun se ei toiminut. Huurrekukat olivat toisaalta aikaisemmin aivan nättejä ikkunassa, mutta noille en ole laskenut mitään hintaa. Reinoja ei tuon jälkeen tarvinnut käyttää jalassa, mutta en ole reinojenkaan hintaa ynnäillyt säästöpuolelle.


    • itämainen tietäjä

      eli meillä vanhaan taloon lisäeristetty yläpohja ja kaivettu routaeristeet. Ikkunat uusittu 2->3-lasisiin laajennuksen yhteydessä (ei hinta/energiaperustein). Ilp hankittu alunperin lähinnä kesäjäähdytykseen ja tuomaan takan kaveriksi ns. huoltovarmuutta (öljylämmitys). Seuraavaksi vaihdetaan kaukolämpöön eli kattila ja öp alkavat olla uusimiskunnossa.

      Suoraan sähkölämmitykseen tärkeimmät siis a)yläpohjan lisäeristys b) ilp 5- -15 lämpötiloissa ja sähkötariffista riippuen (voi myös ajastaa). Jos routaeristys on puutteellinen ja vaikka hyötyliikuntana viitsii kaivaa niin kannattanee taloudellisesti.

      Takan käyttö riippuu saako puun miten edullisesti pihaan ja takkaan. Ja ennen kaikkea onko varaava takka ja missä kohtaa asunnossa.

    • Kerettiläinen

      Kaikessa pitää nykyään säästää. Tympeää. Ennen kilpailtiin kenellä on isoin, komein ja nopein. Tänäpäivänä kaiken pitää olla pientä, vähän kuluttavaa ja mielellään vielä söpöä. Ajellaan somasti hybridiautolla ja kuunnellaan iPodista valaanlaulua. Mikään ei saisi kuluttaa mitään. VR:nkin ajoi ekologisuuden miinaan ja vaihtoi värinsä vihreään. Jepjep, nyt sitten käsi pystyyn se, joka _oikeasti_ on sitä mieltä, että maailma pelastuu kierrättämällä tai vähentämällä kulutusta/CO-päästöjä. Minä en usko.

    • Jeebossi

      Ilppi ilppi ilppi... laita turhat ilmavuodot kuriin (talosi tod. vuotaa ilmaa lue: lämpöä, aikalailla) eli rakenneliittymät tiiviiksi, ikkuna/ovitiiivistykset, ja hallitse korvausilma rakoventtiileillä(jos ei ole tuloilmakonetta). Kun nuo vuodot on kurissa niin sitten puhallusvillaa yläpohjaan ja sit ehkä ILP (onhan se kesähelteellä kiva tuhlata se säästetty energia jäähdytykseen ;) ) Itsellä on ILP... hehehe

      Ilmavuotolukua on helppo pudottaa vanhassa talossa, lämpökamera on hyvä apu vuotojen kartoituksessa. Kysy vaikka joltain kuivausfirmalta, ne saattas käydä tsekkaamassa halvalla ilmavuodot läpökameralla. Tai käytä sitten ammattilaista..

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa

      Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt
      Maailman menoa
      320
      7334
    2. Kiitos, kun paljastit

      Vaikka mä tiesinkin! Nyt voi ottaa seuraavan askeleen? Hyvää yötä:)
      Ikävä
      58
      2214
    3. Missä hiton pippaloissa

      Sä käyt kun sua ei näy missään..tahtosin vaan varmistua et kaikki ok.
      Ikävä
      33
      1621
    4. Olen miettinyt sinua tänään

      Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että
      Tunteet
      27
      1469
    5. Kysymystä pukkaa

      Mitä aiot tehdä kun näet hänet seuraavan kerran? Vai oletko kuin ei mitään....
      Ikävä
      114
      1176
    6. IS Viikonloppu 29.-30.6.2024

      Melko hyvä 3- -tasoiseksi merkitty Kovis Jari Keräseltä. Pääkuvan merkitys on varsin vähäinen rajoittuen alakulman aukio
      Sanaristikot
      72
      1135
    7. Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.

      Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia. Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA hel
      Hindulaisuus
      335
      1036
    8. Tässä viimeinen mahdollisuutesi nainen

      Kysyä tai sanoa minulle, jos jotain jäi vuosien takaisista. Sen verran meillä oli kuitenkin jotain, että välillä mietin
      Ikävä
      50
      905
    9. Suviseurat

      Kamala onnettomuus tapahtunut subiseuroissa
      Hyrynsalmi
      15
      893
    10. Miksei persut järjesteä koskaan miekkareita tai kulkueita?

      Pelkäävätkö saavansa pataansa, ja sen vuoksi vain öyhöttävät netissä? Ei öyhöttämisellä muuteta maailmaa. Pitää olla ak
      Maailman menoa
      274
      797
    Aihe