Uutta digipokkaria hankkimassa vanhan hajonneen tilalle. Useimmissa pokkareissa tuo valovoimaisuus alkaa kakkosella 2.0, 2.8 ... jne jne. Kiinostus on herännyt muutamiin Panasonicin malleihin mutta niissä valovoimaisuus alkaa melkein kaikissa 3.3 -->
Eli kysymys tietäjille: kuinka suuri merkitys noilla pikkupokkareilla on valovoimaisuuden suhteen... onko esim 2.8-5.9 tai 3.3-5.9 :llä käytännön merkitystä.
Eli kysymys tietäjille: kuinka suuri merkitys noilla pikkupokkareilla on valovoimaisuuden suhteen... onko esim 2.8-5.9 tai 3.3-5.9 :llä käytännön merkitystä.
Vastaukset 24
Vanhimmat
pokkareissa.
Ovat niin kuraa muutenkin, että sen pienen putken pimeydellä ei ole mitään merkitystä.
Jos kuvanlaatu yhtään kiinnostaa, niin osta järkkäri. Ja hyvä sellainen, ei mitään markettien rimpuloita.
”Jos kuvanlaatu yhtään kiinnostaa, niin” katsoppa keskustelua
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9436308
esimerkkikuvista huomaat, että esim. D-LUX 4 pokkari päihittää kuvanlaadussa D200 järkkärin 6 –0
"esimerkkikuvista huomaat, että esim. D-LUX 4 pokkari päihittää kuvanlaadussa D200 järkkärin 6 –0 "
Aika yksioikoinen käsitys kuvanlaadusta.
”Aika yksioikoinen käsitys kuvanlaadusta.”
Otappa Ellin ohjeiden mukaan mittanauhan kuva järkkärilläsi ja pistä kuvanlaatu tänne näytille niin saadaan kaksioikoinen käsitys!
”kuinka suuri merkitys noilla pikkupokkareilla on valovoimaisuuden suhteen... onko esim 2.8-5.9 tai 3.3-5.9 :llä käytännön merkitystä”
vähän alkua:
—jos kuvaat aina hyvässä päivänvalossa (ulkona) niin objektiivin valovoimaisuudella ei ole paljonkaan merkitystä.
Jos valoa on vähemmän (esim sisätiloissa) niin silloin valovoimalla (ja kennon kohinalla) on iso merkitys.
– tähtäinkuva on kirkkaampi
– tarkennus onnistuu (helpommin)
– voit käyttää pienempiä ISO-arvoja (=vähemmän kohinaa kuvissa)
– kuvaaminen sisätiloissa onnistuu myös ilman salamaa
jne
Parhaan kuvalaadun saaminen edellyttää himmentämistä jolloin esim.
– f/2 piirtää parhaiten n. f/2,8 tai/ja f/4 aukkoarvoilla (esim. sisätiloissa voit kuvata myös ilman salamaa)
– f/2,8 piirtää parhaiten n. f/4 tai/ja f/5,6 aukkoarvoilla
– f/3,5 piirtää parhaiten n. f/5,6 tai/ja f/8 aukkoarvoilla
– f/5.9 piirtää parhaiten n. f/8 tai/ja f/11 aukkoarvoilla (= esim. sisätiloissa tarvitaan erittäin tehokas salamalaite tai/ja on kuvattava hyvin suurilla ISO-arvoilla)
Lisäksi f/2 – 2,8 valovoimaisilla voit jonkinverran hallita syväterävyyttä (esim. taustan sumeus)
Jos katsoo näitä pieniä pokkareita, ei niissä ole varsinaista himmennintä vaan sisäinen harmaasuodin. Se tuskin parantaa piirtokykyä. Syväterävyyttä ei pokkareilla juuri voi hallita. Syväterävyyshän on sama kun aukkoluvun ja kroppikertoimen tulo on sama. Siis pokkari aukolla 2,8 on sama kuin kinojärkkäri aukolla 16. Taustan saa sumeaksi, jos kuvaa esimerkiksi jotain kukkaa kaukana olevaa taustaa vasten, mutta ei esimerkiksi ihmistä kuvatessa.
Ihmisillä usein on tapana luokitella asioita ryhmiin. Tällöin 2,8 voi tuntua hyvin erilaiselta kuin 3,3. Kuitenkin niiden ero on puolet siitä, mitä 2:n ja 2,8:n ero (jotka sinä luokitit samaan)
”jos kuvaa esimerkiksi jotain kukkaa kaukana olevaa taustaa vasten, mutta ei esimerkiksi ihmistä kuvatessa.”
Tietääkös se kamera kumpaa kuvataan kukkaa vai ihmistä?
Olennaista on kohteen koko ja siitä seuraava kuvausetäisyys. Kukat ovat pienempiä kuin ihmiset.
että jos ihminen on suurempi kuin kukka niin niitä ei voi/saa kuvata samalta etäisyydeltä?
Toki saa kuvata, mutta kohteesta ei näy paljoakaan. Lisäksi ihmistä ei ole hyvä muutenkaan kuvata kovin läheltä. En nyt ymmärrä mikä tarve sinulla on saivarrella.
”jos kuvaa esimerkiksi jotain kukkaa kaukana olevaa taustaa vasten, mutta ei esimerkiksi ihmistä kuvatessa.”
—eikös se menen niin, että kaukana oleva tausta on tasan yhtä sumea jos kuvataan samoilla säätöarvoilla, täysin riippumatta siitä mitä kuvataan (hevonen, ihminen, kukka …). Eli taustan sumeus johtuu vain taustan ja tarkennusetäisyyden suhteesta ja suhteellisesta aukkoarvosta.
Ihmisten muotokuvauksessa käytetään yleensä taustakangasta jota ei tarvitse sumentaa.
Saivartelua nimenomaan on tuo, että puututaan jokaiseen yksityiskohtaan eikä edes yritetä ymmärtää asiaa. Ihmistä kuvataan kauempaa kuin jotain kukkaa tämä on fakta. Minä yritin vain ilmaista asian ymmärrettäväksi. Ihmisiä kuvataan monessa muussakin yhteydessä kuin studiomuotokuvissa.
En tiedä mitä tarkoitat, kun sanot:
"Eli taustan sumeus johtuu vain taustan ja tarkennusetäisyyden suhteesta ja suhteellisesta aukkoarvosta"
Kyllä siinä vaikuttaa ennen kaikkea polttoväli.
”En tiedä mitä tarkoitat, kun sanot: Kyllä siinä vaikuttaa ennen kaikkea polttoväli”
—huono arvaus, taustaan tarkennettuna kaikki polttovälit tuottavat terävän taustan, kaikki on suhteellista. Tuon polttovälin vaikutuskin on suhteessa kuvapinnan (kennon) kokoon.
ja
kokeileppa vaikka laittaa ff kokoisen objektiivi pikkukennoiseen, mitä tapahtuu taustalle?
Polttoväli on se ratkaiseva tekijä. Pokkareiden polttovälit on niin naurettavia että ne yleensä loppuu siihen mistä järkkäreiden kittizoomi alkaa. Maisemaräpsyihin pokkari ok. Jos tykkää käyttää kuvissaan lyhyttä syväterävyyttä, tai kuvaa huonossa valossa, ei kävisi mielessäkään kuvata pokkarilla. Tosin en ole viime vuosina kuvannut sillä muutenkaan. Pokkarin akun latasin viimeksi vuonna 2008, enkä tiedä edes missä se koko helvetin räpsytin on, eikä kyllä voisi vähempää kiinnostaakaan.
Kyllä nykypokkareilla saa ihan mukavaa jälkeä hämärässä. Tietenkään ei niitä tule verrata järkkäreihin. Sen sijaan esimerkiksi Digic II:lla olevat Canonit olivat aivan kamalia hämärässä.
"onko esim 2.8-5.9 tai 3.3-5.9 :llä käytännön merkitystä."
Merkitys on "kosmeettinen" mainituissa esimerkeissä, sillä vain laajakulmapään valovoimassa on eroa.
Valvoimaero noissa on n. 1/3 aukkoa, mutta vain lyhimmällä pottovälillä.
Ero 2,8:n ja 3,3:n välillä on puoli aukkoa. Tällä yksinään kovin suurta merkitystä. Valotusaikaa tai herkkyyttä tulee nostaa vastaavasti hämärässä. Muut ominaisuudet, kuten kohina korkeilla ISO-arvoilla voivat olla paljon merkityksellisempiä (suuntaan tai toiseen). Valoisassa sillä ei ole mitään merkitystä. Valovoimassa kannattaa katsoa myös valovoimaa eri polttoväleillä, ei vain ääripäitä. Esimerkiksi Ixuksissa 2,8 on vain kaikkein laajakulmaisimmalla polttovälillä. Jos vähänkin zoomaa, putoaa valovoima 3,2:een.
tai f/2,4:een
Samsung EX1, 24 – 72 mm, f/1.8 - F2.4
tai f/2,8: een
Panasonic DMC-LX3, 24-60mm, f/2 – 2,8
tai 3,3:een
Panasonic DMC-LX5, 24-90mm, f/2.0-3.3
”ei vain ääripäitä”
Eli jos ei zoomaa ”vähänkin” vaan ääripäähän niin ei kai nuo 2,4 ja 2,8 kovin huonoja arvoja ole?
"Eli kysymys tietäjille: kuinka suuri merkitys noilla pikkupokkareilla on valovoimaisuuden suhteen... onko esim 2.8-5.9 tai 3.3-5.9 :llä käytännön merkitystä"
Ainoastaan valotuksen suhteen.
Eli mitä valovoimaisempi optiikka, sitä lyhyempää suljinaikaa ja matalampaa ISO-arvoa voi käyttää valotuksen onnistuessa.
Muuten ei luultavasti ole mitään väliä.
Pokkareissa kun tuppaa tuota syvyysterävyyttä olemaan 'omiksi tarpeiksi' joka tapauksessa.
2,8:n ero 3,3:een on varsin vähäinen.
Tämän perusteella ei valintaa kannattane tehdä.
”Ainoastaan valotuksen suhteen.
Eli mitä valovoimaisempi optiikka, sitä lyhyempää suljinaikaa ja matalampaa ISO-arvoa voi käyttää valotuksen onnistuessa.”
—mistä se tulee, että voi käyttää vain ”lyhyempää suljinaikaa ja matalampaa ISO-arvo”, miksi ei voi käyttää isompaa aukkoa ja matalampaa ISO-arvoa?
No .. järkkäri mulla onkin jo entuudestaan, mutta digipokkari on siinä rinnalla ollut hyvä lisä ja siksi pitäisi saada uusi. Mutta jos noissa pokkareissa valovoimaisuuden kanssa ei suurta merkitystä ole niin sitten homma etenee.
Ainoa vaan että mistä löytyisi oikeasti hyvä taskukokoinen pokkari hintaluokassa 200-300€ jonka kuvien laatu olisi hyvä. Minulla oli käytössä vanha 3 meganen Konica Minolta G400 pokkari ja vaikka oli 3 meganen "vain", se päihitti kuvan laadussa/terävyydessä monet (useimmat) tämän päivän 200-300 euron mega mega pokkarit niin uskomattomalta kuin se kuullostaakin.
”hyvä taskukokoinen pokkari hintaluokassa 200-300€ jonka kuvien laatu olisi hyvä”
—miksi kannatta asettaa hintaraja niin alas, että sillä ei voi saada hyvää pokkaria
kuvien laadussa ei liene eroa 100E:n ja 300E:n pokkarin välillä.
Eikö olisi viisainta yrittää etsiä Konica Minolta G400 se kun on parempi kuin 300 euron megamega
...tuota G400 tai G600 mallia ei ole saanut enää vuosiin... eikä edes koko Konica Minolta tuotemerkkiä, koska joku toinen iso tunnettu merkki osti sen ja hävitti tuotemerkiin (muistaakseni)
tuohon 100€-300€ hintahaarukan kuvien laatuun en osaa sanoa juurikaan mitään (G400 oli jotain 300€), mutta minulla on ollut silloin tällöin tuohon hintahaarukkaan sopivia ja vähän kalliimpiakin eri merkkisiä pokkareitä käytössä (ei omia) ja täytyy sanoa että sieltä on erottunut tiettyjä merkkejä joiden kuvien laatu on ollut aivan perseestä vaikka hintaluokka on ollut siitä kalliimmasta päästä.
> Uutta digipokkaria hankkimassa vanhan hajonneen tilalle. Useimmissa pokkareissa tuo valovoimaisuus alkaa kakkosella 2.0, 2.8 ... jne jne. Kiinostus on herännyt muutamiin Panasonicin malleihin mutta niissä valovoimaisuus alkaa melkein kaikissa 3.3 -->
Ihan se ja sama, mistä valovoima alkaa. Kuten on jo tuotu esiin, ½ aukon ero laajakulmapään valovoimassa hukkuu muiden tekijöiden alle. Sitäpaitsi laajakulmapäässä nyt muutenkin pärjää pitemmillä suljinajoilla. Se ongelma on asteikon toisessa päässä = mikä on objektiivin valovoima pisimmällä polttovälillä!
Nimenomaan telepäässä tulee jatkuvasti ongelmia liian pitkäksi venyvän suljinajan kanssa ja silloin ei ole ihan sama, onko max. valovoima telepäässä f/2,8 vai f/7,7. Tämä telepään valoivoima ei, BTW, ole pääteltävissä laajakulmapään valovoimaista. Joissain kameroissa valovoima on vakio (harvinaista), joissain telepäässä pari aukkoa laajakulmapäätä heikompi.