Näin ajattelin yleensä aina, mutta nyt mietin, olisiko sittenkin pitänyt erota kirkosta. Kirkko pohtii homoparien siunaamista, mutta ohjeteksti pitäisi laatia niin, ettei tästä tule kirkollista toimitusta. Wallin totesi, että kansalaiset käyttävät jalkojaan. Tyypillistä kirkkoa.
Ei niin paha, ettei se toisi jotain hyvääkin.
uuspakanako?
2371
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itse erosin kirkosta, ja näin jälkikäteen ehkä hieman harmittaa.. Kirkossa ei voi tapahtua muutosta sillätavalla, että kaikki muutosta haluavat lähtee kävelemään. Ei eoo hirveän reilua vaatia kirkolta muutosta ulkopuolelta. Kaikki muutos lähtee aina sisältä.Varmaan kyllä tulen liittymään jossain vaiheessa takaisin, on ensin vain selvitettävä joitain asioita. Uskon kuitenkin siihen, että oli se ratkaisu mikä hyvänsä tässä (siunaaminen, rukoushetki, siunaaminen ilman kaavaa) niin se on yks voitto eteenpäin. Ymmärrän sen, että päätös siunata homopareja on todella mielipiteitä jakava. Sen vuoksi on hyvä varmaan tässä asiassa mennä hiljaa eteenpäin. Askel kerrallaan rajoja venyttäen. Tottakai itsestä, uskovaisena lesbona, tuntuu pahalta kokea syrjintää seurakuntien ja kirkon taholta, mutta toisaalta ymmärrän sen, kun se opetus on sellaista mitä se on. Itse jaksan uskoa kuitenkin muutokseen, vaikka se ei kirkon suhteen tapahtuisikaan hetkessä. Näen kuitenkin ehkä nyt ennenkaikkea tärkeimpänä valtiotason syrjinnän tässä homojen avioliitto asiassa ja siihen kaipaan ennenkaikkea muutosta...
Liityt takaisin kirkkoon, kun muutos on tapahtunut, niin minäkin teen.Kyllä näillä kirkosta eroamisilla on ollut iso vaikutus kirkon haluun muuttua, että ei me turhaan erottu.