Venetesteissä moititaan joskus veneitä märiksi,
eli ne roiskivat vettä päällensä. Mm. vanhempia
Bustereita haukutaan "märiksi", kun taas uudet
Busterit ovat "kuivia". Mikä on se seikka pohjan
muotoilussa, joka aiheuttaa tämän eron?
eli ne roiskivat vettä päällensä. Mm. vanhempia
Bustereita haukutaan "märiksi", kun taas uudet
Busterit ovat "kuivia". Mikä on se seikka pohjan
muotoilussa, joka aiheuttaa tämän eron?
Vastaukset 2
Vanhimmat
eli yleensä mitä syvempi vee...sitä kuivempana
sitä voi pitää
Veneen märkyys on kiinni monesta seikasta, keulan
muodosta, nousulistojen muodosta ja sijoittelusta,
kulkuasennosta, syväyksestä jnd. Optimoimalla
rakenteita saadaan vaikutettua sekä kulku-että
roiskimistaipumuksiin. Syvällä v-pohjalla pyritään
saamaa kulku pehmeäksi, mitä myöhemmin keula ottaa
kiinni veteen sen vähemmän se kerkiää lennättää
vettä sivulle josta tuuli nostaa sen veneeseen.
Ylivoimaisesti kuivin avovene kokoluokassaan, mitä
minä olen ajanut on ollut 480 pitkä 185 leveä
mahonkinen limisaumainen vene, joka oli
u-pohjainen. Keulan muoto yhdessä limilaudoituksen
kansssa aiheutti ilmeisesti sen, että keula löi
vesipärskeen hyvin alas jolloin tuuli ei päässyt
sitä nostamaan. Silti vene ei ollut hyvä
merivene koska sillä oli taipumusta leikata
aaltoon ja vääntää venettä pahasti. U-pohjaisena,
ns pussipohjaisena se nousi liukuun pienellä
moottoriteholla mutta sen nopeusalue loppui noin
23 solmuun.
Vertailukohteina on ollut aikaisemmat puuveneet,
3kpl, Buster R, Finnark 450RK, Buster RS ja
muutaman tuttujen veneet, lujitemuovia sekä
peltiä.