Runsaasti kuvitettu suomenkielinen betoniveneen rakentamisopas on valmiina.
Kirjassa kerrotaan betoniveneiden historiasta, rakentamisesta ja Suomeen vuonna 1970 Suomen Betoniyhdistyksen kautta rantautuneista nk. uusista suomalaisista betoniveneistä.
Kirjassa on mukana Suomessa kehitetyt uudet rakennusmenetelmät, kokemukset ja rakennusohjeet sekä vertailutaulukot muihin materiaaleihin. Kirjassa on betoniveneet 3 m:n jollasta 35 metriseen raceriin ja selostus maailman suurimmasta betonoidusta puisesta kuunarilaiva Koivistosta tarkkoinen laskelmineen, konstruktio- ja sisäkuvineen.
Myös Venepiirustusoppaasta vuodelta 1984 on otettu uusi painos. Siinä on 250 erilaista Suomeen suunniteltua venemallia kuvineen. Materiaalit ovat puulauta, vaneri, rima, lasikuitu, alumiini, teräs, teräslauta ja erilaiset komposiittirakenteet. Jopa laminoitujen perijollien kuvat ja rakennusohjeet.
Uuden betonivenekirjan hinta on 30,- euroa. Lisätietoa antaa laivuri Jouko Heikola, ins.DIS p. 0468912846 tai [email protected]
Betoniveeneen rakentamisesta kirja
11
736
Vastaukset
- Laituripurjehtija
Tällaista opasta olen aina kaivannut. Aikaisemmin olen jo tehnyt betonisen talon, sängyn, sohvan, polkupyörän ja rakkaat betoniset leikkikalut. Vihdoinkin voin rakentaa betonista myös ankk...eikun veneen!
- Betong
Minulla ei veneessä ole betonista kuin pelastusliivit. Mukavan kevyet ja pehmeät. Eikä jää kitumaan.
- Eks tiä et noin o.
Katselin Reposaaressa puolisen päivää Heikolan betoniveneitä silloin, kun Heikolan rytökärpän pesä vielä siellä oli. Täytyy sanoa että miljöö ja veneet ovat kaksi eri asiaa, betonivene on ihan kelpo ratkaisu paikassaan. Amerikkalaiset rakensivat toistasataa metriä pitkiä kuljetusaluksia betonista toisen maailmansodan aikana, ne olivat nopeatekoisia, halpoja ja käyttökelpoisia. Heikola varmaankin suostuisi kenen tahansa veneenomistajan kanssa testiin, jossa kumpikin vuorotellen lyö toisen paatin kylkeen 12 kilon lekalla. Suostuisitko sinä?
Ennen Räpsöössä vierailuani minullakin oli tietynlainen mielikuva betonista rakennetusta veneestä. Ferrobetoni veneenrakennusaineena on ihan jotakin muuta kuin navetan sokkeli. Pikkupaattien ainevahvuudet eivät poikenneet muista materiaaleista ja ne olivat ihan näppärän näköisiä. Oljesta ja turpeesta rakennetaan kestäviä,terveellisiä ja lämpimiä taloja. Olen nähnyt myös pellavakuidusta tehdyn veneen, sellaisen hankkisin souteluun ellei hinta hirvittäisi. Betoni ja vesi kuulostaa ensialkuun hurjalta yhdistelmältä mutta toisaalta pohjaanhan se painuu kympin perämoottorilla varustettu puuvenekin ellei siinä ole erikseen kellukkeita.
Heikolan innovaatio ei ole uusi mutta jostakin syystä se saa aina uuden innovaation vastustuksen keskustelleenpa siitä missä ja milloin tahansa. Erinäisten vaiheitten jälkeen Piimän Kuunari Koivisto upotettiin Porin edustalle. Minä olen niitä porilaisia, joiden mielestä laivoja pitäisi nostaa meren pohjasta, ei upottaa sinne. Porin vanhin talo oli puurakenteinen ja päältä rapattu. Tämä täysraato runko entisöitiin samalla tekniikalla kuin se oli tehtykin, käykääpä Porissa poiketessanne katsomassa hienoa perinne- ja kulttuurihistoriaa. Verratkaa sitä talon pihalta avautuvaa näkymään nykyrakentamisesta lidleineen, gigantteineen ja halpahalleineen. Kävelkää siitä vastapäätä Kirjunluotoa olevalle vanhan Porin jokirantatasanteelle, juuri siinä missä nyt on helevetin ruma kaljalautta, siinä olisi kunnostetun kuunari Koiviston paikka - ei meren pohjassa. - Eks tiä ...
Eks tiä et noin o. kirjoitti:
Katselin Reposaaressa puolisen päivää Heikolan betoniveneitä silloin, kun Heikolan rytökärpän pesä vielä siellä oli. Täytyy sanoa että miljöö ja veneet ovat kaksi eri asiaa, betonivene on ihan kelpo ratkaisu paikassaan. Amerikkalaiset rakensivat toistasataa metriä pitkiä kuljetusaluksia betonista toisen maailmansodan aikana, ne olivat nopeatekoisia, halpoja ja käyttökelpoisia. Heikola varmaankin suostuisi kenen tahansa veneenomistajan kanssa testiin, jossa kumpikin vuorotellen lyö toisen paatin kylkeen 12 kilon lekalla. Suostuisitko sinä?
Ennen Räpsöössä vierailuani minullakin oli tietynlainen mielikuva betonista rakennetusta veneestä. Ferrobetoni veneenrakennusaineena on ihan jotakin muuta kuin navetan sokkeli. Pikkupaattien ainevahvuudet eivät poikenneet muista materiaaleista ja ne olivat ihan näppärän näköisiä. Oljesta ja turpeesta rakennetaan kestäviä,terveellisiä ja lämpimiä taloja. Olen nähnyt myös pellavakuidusta tehdyn veneen, sellaisen hankkisin souteluun ellei hinta hirvittäisi. Betoni ja vesi kuulostaa ensialkuun hurjalta yhdistelmältä mutta toisaalta pohjaanhan se painuu kympin perämoottorilla varustettu puuvenekin ellei siinä ole erikseen kellukkeita.
Heikolan innovaatio ei ole uusi mutta jostakin syystä se saa aina uuden innovaation vastustuksen keskustelleenpa siitä missä ja milloin tahansa. Erinäisten vaiheitten jälkeen Piimän Kuunari Koivisto upotettiin Porin edustalle. Minä olen niitä porilaisia, joiden mielestä laivoja pitäisi nostaa meren pohjasta, ei upottaa sinne. Porin vanhin talo oli puurakenteinen ja päältä rapattu. Tämä täysraato runko entisöitiin samalla tekniikalla kuin se oli tehtykin, käykääpä Porissa poiketessanne katsomassa hienoa perinne- ja kulttuurihistoriaa. Verratkaa sitä talon pihalta avautuvaa näkymään nykyrakentamisesta lidleineen, gigantteineen ja halpahalleineen. Kävelkää siitä vastapäätä Kirjunluotoa olevalle vanhan Porin jokirantatasanteelle, juuri siinä missä nyt on helevetin ruma kaljalautta, siinä olisi kunnostetun kuunari Koiviston paikka - ei meren pohjassa.Kappas kun unohtui. Reposaarelaiset ja kaupungin virkamiehet pitivät Koivistoa rumana virityksenä. Harvapa huomasi valikoivalla silmällään miten tosiruma oli viidenkymmenen metrin päässä Koivistosta vuosikausia laiturissa maannut kaupungin lastiproomu PKR 4. Ja on niitä raatoja ympäri rantoja vieläkin.
Nyt Heikolan telakan paikalla on vapaa-ajan asuntomessuille rakennetut lomahuvilat, vapaitakin taitaa olla, ei muuta kuin 465 000 euroa taskuun ja ostamaan tönö. Nyt raatojen sijaan rannalla on siistit,pitkät ja tyhjät laiturit. Näet eihän Reposaaressa veneitä voi pitää kuin aallonmurtajien takana - ellei sitten ole sattunut hommaamaan betonivenettä. - silmäsilmäst
Eks tiä et noin o. kirjoitti:
Katselin Reposaaressa puolisen päivää Heikolan betoniveneitä silloin, kun Heikolan rytökärpän pesä vielä siellä oli. Täytyy sanoa että miljöö ja veneet ovat kaksi eri asiaa, betonivene on ihan kelpo ratkaisu paikassaan. Amerikkalaiset rakensivat toistasataa metriä pitkiä kuljetusaluksia betonista toisen maailmansodan aikana, ne olivat nopeatekoisia, halpoja ja käyttökelpoisia. Heikola varmaankin suostuisi kenen tahansa veneenomistajan kanssa testiin, jossa kumpikin vuorotellen lyö toisen paatin kylkeen 12 kilon lekalla. Suostuisitko sinä?
Ennen Räpsöössä vierailuani minullakin oli tietynlainen mielikuva betonista rakennetusta veneestä. Ferrobetoni veneenrakennusaineena on ihan jotakin muuta kuin navetan sokkeli. Pikkupaattien ainevahvuudet eivät poikenneet muista materiaaleista ja ne olivat ihan näppärän näköisiä. Oljesta ja turpeesta rakennetaan kestäviä,terveellisiä ja lämpimiä taloja. Olen nähnyt myös pellavakuidusta tehdyn veneen, sellaisen hankkisin souteluun ellei hinta hirvittäisi. Betoni ja vesi kuulostaa ensialkuun hurjalta yhdistelmältä mutta toisaalta pohjaanhan se painuu kympin perämoottorilla varustettu puuvenekin ellei siinä ole erikseen kellukkeita.
Heikolan innovaatio ei ole uusi mutta jostakin syystä se saa aina uuden innovaation vastustuksen keskustelleenpa siitä missä ja milloin tahansa. Erinäisten vaiheitten jälkeen Piimän Kuunari Koivisto upotettiin Porin edustalle. Minä olen niitä porilaisia, joiden mielestä laivoja pitäisi nostaa meren pohjasta, ei upottaa sinne. Porin vanhin talo oli puurakenteinen ja päältä rapattu. Tämä täysraato runko entisöitiin samalla tekniikalla kuin se oli tehtykin, käykääpä Porissa poiketessanne katsomassa hienoa perinne- ja kulttuurihistoriaa. Verratkaa sitä talon pihalta avautuvaa näkymään nykyrakentamisesta lidleineen, gigantteineen ja halpahalleineen. Kävelkää siitä vastapäätä Kirjunluotoa olevalle vanhan Porin jokirantatasanteelle, juuri siinä missä nyt on helevetin ruma kaljalautta, siinä olisi kunnostetun kuunari Koiviston paikka - ei meren pohjassa.Onks kysees sama äijä joka on ainoo suomen betoniveneammattilaine? näyttää siltä et joillaki on tarve haukkuu yhtä ammattilaista vaik suomes on haukuttaviiki. Heikola on minu käsitykse mukaa parhast pääst ammattilaine ja kehitti reposaares työpaikkoi ja upean tkorjaustelakan laivoil ja puuveneil.
Koivisto oli äijän kokeilulaiva ettei tarvinnu ihmisten beoniveneisii kokeilla. Sääli ettei porissa asiaa ymmärretty.
Heikola on vissiin rakentanu ja korjannu veneit ja laivoi pikkunaskalist asti ja osaa homman. Poris ei taida paljo olla laivanrakentajii tai venetekijöit ainaskaa jutuis päätelle.Haukkujii vaa kun ovat ite nii onnettomii.
Eikä ne reposaare lomamessut ollu kovi viisa juttu kun paikapää käy. Tyhjii tuulisii ja kauheit rötisköi hienos kyläs eikä muuta voi sannoo kuin semmost joku kehuu? - ferrocement
Eks tiä et noin o. kirjoitti:
Katselin Reposaaressa puolisen päivää Heikolan betoniveneitä silloin, kun Heikolan rytökärpän pesä vielä siellä oli. Täytyy sanoa että miljöö ja veneet ovat kaksi eri asiaa, betonivene on ihan kelpo ratkaisu paikassaan. Amerikkalaiset rakensivat toistasataa metriä pitkiä kuljetusaluksia betonista toisen maailmansodan aikana, ne olivat nopeatekoisia, halpoja ja käyttökelpoisia. Heikola varmaankin suostuisi kenen tahansa veneenomistajan kanssa testiin, jossa kumpikin vuorotellen lyö toisen paatin kylkeen 12 kilon lekalla. Suostuisitko sinä?
Ennen Räpsöössä vierailuani minullakin oli tietynlainen mielikuva betonista rakennetusta veneestä. Ferrobetoni veneenrakennusaineena on ihan jotakin muuta kuin navetan sokkeli. Pikkupaattien ainevahvuudet eivät poikenneet muista materiaaleista ja ne olivat ihan näppärän näköisiä. Oljesta ja turpeesta rakennetaan kestäviä,terveellisiä ja lämpimiä taloja. Olen nähnyt myös pellavakuidusta tehdyn veneen, sellaisen hankkisin souteluun ellei hinta hirvittäisi. Betoni ja vesi kuulostaa ensialkuun hurjalta yhdistelmältä mutta toisaalta pohjaanhan se painuu kympin perämoottorilla varustettu puuvenekin ellei siinä ole erikseen kellukkeita.
Heikolan innovaatio ei ole uusi mutta jostakin syystä se saa aina uuden innovaation vastustuksen keskustelleenpa siitä missä ja milloin tahansa. Erinäisten vaiheitten jälkeen Piimän Kuunari Koivisto upotettiin Porin edustalle. Minä olen niitä porilaisia, joiden mielestä laivoja pitäisi nostaa meren pohjasta, ei upottaa sinne. Porin vanhin talo oli puurakenteinen ja päältä rapattu. Tämä täysraato runko entisöitiin samalla tekniikalla kuin se oli tehtykin, käykääpä Porissa poiketessanne katsomassa hienoa perinne- ja kulttuurihistoriaa. Verratkaa sitä talon pihalta avautuvaa näkymään nykyrakentamisesta lidleineen, gigantteineen ja halpahalleineen. Kävelkää siitä vastapäätä Kirjunluotoa olevalle vanhan Porin jokirantatasanteelle, juuri siinä missä nyt on helevetin ruma kaljalautta, siinä olisi kunnostetun kuunari Koiviston paikka - ei meren pohjassa.Jo vuodesta 1855:
http://www.ferrocement.org/ - betoniprojektit helv
Tee itsellesi betonikengät ja hyppää laiturilta.
Pistä vielä betoniliivit ja betonikalsarit päälle.
Muista laittaa vaimollekin betoniliivit päälle. - betonirakentaja
betoniprojektit helv kirjoitti:
Tee itsellesi betonikengät ja hyppää laiturilta.
Pistä vielä betoniliivit ja betonikalsarit päälle.
Muista laittaa vaimollekin betoniliivit päälle.Hienoa, että olemme lopulta saaneet suomalaista kirjallisuutta betoniveneistä. On sitä ehditty jo odottaa kun ei oikein mistään ole saanut tietoa. Hyvä! Mitä maksaa ja mistä voi tilata tai käydä tutustumassa?
- 30€
Oletko se sama Heikola joka on suunnitellut Siltalan tekemät GT-kryssaret kuten tuolla toisaalla ehdotettiin?
- GT-kryssari
Olin samassa 6 kaverin laminointiporukassa Heikolan kanssa. Laminoimme Siltalalle ekat 6 GT-kryssaria 1966. Heikolalle taisi tulla numero 1. Vene oli folkkari, josta tehtiin purjehtiliitosta ostetuilla piirustuksilla tasasaumainen lesti. Lestistä saimme Siltalan vajassa laminoida omat rungot. "Mallioikeudet" jäivät Siltalalle eli folkkarin kopiovene. Heikola suunnitteli pyöreäkulmaisen kansirakenteen GT-kryssariin, mutta Siltalan mielestä oli halvempaa tehdä kulmikas. Siksi GT-kryssari on kolhon näköinen ja kulmikas ekä sillä ollukaan sen jälkeen enää kauan markkinoita.
Heikolan no 1 on ainoa pyöreäkulmainen, nimeltään Niiskuneiti II. Silloin kaveri oli rakentanut ja korjannut jo 10 vuotta puuveneitä.
Näin Heikolan GT-kryssarin numero ykkösen 1. viimeksi Merenkävijöitten poijussa Hesassa. Missä lie nykyään?
Tämä ei taida olla sama betonivenemies, jonka muutamat ovat ottaneet hampaisiinsa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Lindtman I vasemmistohallitus aloittaa viimein Suomen kuntoon laittamisen
Tässä nyt on 3 vuotta seurattu irvokasta kärsimysnäytelmää nimeltään "valtion budjetin tasapainotus by äärioikeisto", ja1552533Missä viipyy persujen lupaama euron bensa?
En edes muista milloin bensapumpussa olisi ollut ykkösellä alkava litrahinta. Missä siis viipyy persujen lupaama euron b1482367Kirje, PellePelottomalle.
Tärkeää olisi luoda ystävyys, että se, jota rakastaa, on samalla paras ystävä ja luotettavin, jolle voi ja uskaltaa luot1011059- 64891
- 65819
Persut jakavat tekoälyllä tehtyjä kuvia maahanmuuttajista somessa
Eivät mainitse, että ovat tekoälyllä tehtyjä. Eivät näe asiassa mitään ongelmaa. Valehtelijapuolue taas vauhdissa. Unka274707Voi teitä naisia
Suudeltiin ja nukuttiin toisissamme kiinni mutta pillua ei tullu, ei edes aamulla. t.38vmies85700Mistä löytyy naisseuraa sinkkumiehelle?
Kertokaapas kokeneemmat mistä löytyis naisseuraa sinkulle. Ihan ois eukko nyt tosissaan hakusessa. Tanssipaikat kun on a18697Martinan hevoset.
Tämä todella kaunis ja ketterä harmaa hevonen jolla monet kilpailut voitetaan ei ole Martinan.Tytär ratsastaa sillä tait203680Hyvä meininki
TTP:ssa väkeä tosi runsaasti paikalla. Hyvää ruokaa jälleen ja munkit ja sima erinomaista. Kiitos yrittäjälle! Hieno Vap22648