Hellurei. Nyt on pian eletty kymmenen vuotta veneetöntä elämää ja on tullut aika tehdä "comeback."
Olen tutkiskellut nettivenettä ja myös eri julkaisuita. Nyt haluaisin kysyä onko mitään nyrkkisääntöä miten voisi ilmoituksesta havaita onko veneessä perävetolaite vai akseliveto? Tahtoisin sivuuttaa nuo vetolaitteelliset ja tutkia akseli vaihtoehdot. Turhaa aikaa kuluu kun joutuu esim. nettiveneessä klikkaamaan auki vain havaitakseen että kyseessä olikin vetarilla varustettu vene. Kiusallisia tilanteita sattuu myös puhelimessa kun koittaa selittää miksei ko. yksilö kiinnostakkaan.
Olen tutkiskellut nettivenettä ja myös eri julkaisuita. Nyt haluaisin kysyä onko mitään nyrkkisääntöä miten voisi ilmoituksesta havaita onko veneessä perävetolaite vai akseliveto? Tahtoisin sivuuttaa nuo vetolaitteelliset ja tutkia akseli vaihtoehdot. Turhaa aikaa kuluu kun joutuu esim. nettiveneessä klikkaamaan auki vain havaitakseen että kyseessä olikin vetarilla varustettu vene. Kiusallisia tilanteita sattuu myös puhelimessa kun koittaa selittää miksei ko. yksilö kiinnostakkaan.
Vastaukset 51
Vanhimmat
MIKÄÄN ei puolla akselivetoa. Ostat perävetolaitteelisen veneen.
Jos nyt puhutaan yli 15 solmua kulkevista
jos nyt puhutaan matkaveneistä; pursista, moottoripursista tai alle 15kn modareista. Jos on niin kiire, että veneen pitää kulkea >15 kn, eikö silloin ole kysynys mökkiveneistä tai muista yhteysaluksista?
Aloittajan viestistä ei selvinnyt minkälaisesta paatista hän halusi keskustella. Yksi venetyyppi, missä varmasti ei ole perävetolaitetta, on pitkäkölinen purjevene!
On paljon matkaveneitä, joiden marssinopeus on yli 20 solmua. Niissä perävetolaite on ylivoimainen (hiljaisempi ja taloudellisempi).
Matkaveneelle ei sinänsä taida olla yleispätevää määritelmää olemassa; minä määrittelisin sen ensisijaisesti asuttavuuden/asumisen perusteella. Jos veneessä ei voi tai ei ole mukavaa yöpyä useita öitä, jopa viikkoja yhteen menoon, se ei ole matkavene (ja ääripäässäänhän matkaveneissä asutaan pysyvästi).
Matkavene on hakusessa, ei surffilauta. Olen veneillyt vuosia ja nyt tauon jälkeen tekee mieli palata kun lapset ovat isoja. Perävetolaite ei tule kyseeseen ja juuri siksi kysyin mitä kysyin. Jos joku osaisi kertoa vastauksen, niin hyvä, mutta aivan turhaa on ryhtyä viisastelemaan vetolaitteen hyvyydestä, koska olen asiastani täysin varma.
Jos haluat akselivedon niin haluat. Se on OK eikä siihen kellään pitäisi olla rutisemista. Matkaveneen määritelmän kytkeminen tähän jaotteluun on kuitenkin virhe. Ohessa Finnboatin määritelmä joka vastannee yleistä mielipidettä:
"Matkaveneet
Matkaveneiksi luokitellaan nykyisin yli 7-metriset, asuttavat tilat tarjoavat veneet. Niissä on useimmiten sekä avointa että katettua tilaa, makuupaikat 3-4 hengelle, keittomahdollisuus ja kiinteä vessa.
Matkavene voi olla uppoumarunkoinen tai liukuva, mutta nykyisin on tarjolla pääasiassa vain liukuvia matkaveneitä. Tarjonta on kuitenkin sangen monipuolista ja matkavenettä halajavan kannattaa ensin kartoittaa omat tarpeensa ja sen jälkeen lähteä etsimään ne täyttävää ratkaisua.
Matkaveneessä makuupaikkojen määrä on olennainen asia. Jos kaikille perheen jäsenille halutaan nukkumapaikat, vuoteet on oltava valmiina. Vieraille kelvannevat väliaikaiset, esimerkiksi katetun oleskelutilan sohvasta muodostettavat väliaikaiset nukkumapaikat. Toisistaan seinillä ja ovilla erotettavat nukkumakajuutat lisäävät asujien yksityisyyttä. Pienille lapsille sopivat hyvin esimerkiksi monissa matkaveneissä ohjaamon alle sijoitetut ns. minikajuutat, jotka ovat matalia, mutta riittävän leveitä ja pitkiä parille aikuisellekin.
Nykyaikaisessa matkaveneessä on myös oltava riittävästi säilytystilaa niin, että viikon tai parin kestävälle reissulle tarvittavat vaatteet, ruokatarpeet ja kaikki muu tarpeellinen saadaan mahtumaan mukavasti veneeseen. Matkaveneeltä tulee vaatia myös merikelpoisuutta, koska pidemmän matkan aikana sääolosuhteet saattavat vaihdella huomattavasti. Merikelpoisuutta on kuitenkin vaikea todeta muuta kuin kunnollisella koeajolla tai venealan lehtien testien perusteella."
Eli liukuva tai laahaava, akselilla tai vetolaitteella, olennaista on asuttavuus ja koko. Siis matkaveneen määritelmässä.
ja vähemmän herkkä vaurioitumaan. Raha ja luotettavuus PUOLTAVAT akselivetoa.
Finnboat on aivan turha kerho, eikä sieltä löydy mitään erinomaista tietoa, taitoa tai osaamista - kuten tuo "lainattu" määritelmäkin osoittaa. Venelehtien tupuloiden markkinatestit myös vähintään yhtä arveluttavia kuin Finnboatin osaaminen.
ihan huvin vuoksi yksikin varsinainen virhe tuossa Finnboatin määritelmässä? (Unohdetaan nyt se, että se jätti huomiotta purjeveneet, jotka sitäpaitsi alkuperäisen kysymyksenasettelun perusteella eivät asiaan kuulukaan.)
Finnboatin osaamisesta sinänsä en vänkää. Mutta jotenkin ärsyttää tuollaiset "ei ne mitään osaa" -heitot, joita ei mitenkään perustella, etenkin kun niillä yritetään dissata täysin asiallista tekstiä.
Niin, jos tuo jäi epäselväksi niin yritin kertoa että matkaveneen määritelmällä ei ole tekemistä nopeuden tai vetotavan kanssa.
Finnboat voi olla tai olla olematta turha kerho, kyseinen teksti mielestäni on kuitenkin asiallista.
"..Merikelpoisuutta on kuitenkin vaikea todeta muuta kuin kunnollisella koeajolla tai venealan lehtien testien perusteella."
En ole sattunut näkemään Finboatin mainostamia venealan merikelpoisuustestejä. Olen sen sijaan pannut merkille, että kotimaisten venelehtien venetestit ja koeajot tehdään saariston suojassa päiväsaikaan. Mitenkähän niiden perusteella voi sanoa merikelpoisuudesta oikein mitään? "Kunnollinen koeajo" voisi olla vaikkapa Suomenlahden tai Itämeren ylittäminen silloin, kun tuulee reippaasti. Esim. toissapäiväisessä itätuulessa olisi saanut jonkinlaisen kuvan testattavan matkaveneen merikelpoisuudesta. Matkavene ei ymmärtääkseni ole pelkkä satama-asunto.
Suuri osa matkapursista on CE/A-luokiteltuja (moottoriveneiden luokitusta en tunne), mutta silti niidenkin testit tehdään kevyissä kesäkeleissä ja yleensä varsin heikossa tuulessa. Runsas vuosi sitten sattui Vene-lehden koepurjehduksessa sentään olemaan navakan puoleinen tuuli (taisi olla peräti 10-12 m/s). Silloin erään "vuoden veneeksi" valitun testiveneen masto katkesi alakolmanneksen kohdalta. Testipurjehtijat kertoivat haverin johtuneen jostain pienestä huolimattomuusvirheestä rikauksessa, mutta senkään veneen merikelpoisuutta ei mitenkään kyseenalaistettu?! Mitä hyötyä tällaisista testeistä on veneen ostajalle, jolla ei ole senkään vertaa kokemusta kuin testipurjehtijoilla?
Jos itse haluaisi kunnolla testata haluamansa veneen, se todennäköisesti pitää ensin ostaa! Tuskinpa myyjä antaa venettä "kunnolliseen koeajoon". Mitä mahtaa Finnboatin "kunnollinen koeajo" tarkoittaa? Mitä merikelpoisuuus Finnboatin mielestä tarkoittaa?
Toisaalta olen kaksi kertaa elämässäni, silloin kun tein vene alantöitä, ollut uppoamisvaarassa. Ja molemmilla kerroilla kyseessä oli akselivetoinen vene. Sisäperämoottorilla varustettu vene ei uppoa vaikka koko vetolaite puuttuisi, akselivetoisissa on mm. näitä hauskoja kumiletkuja tiivistysboksin ja vannasputken välillä (esim vanhemmissa Nauticateissa). Kun tuo letku pettää vanhuuttaan, niin uppoamisaika on alimmillaan viisi minuuttia..
Ai niin, akselivetoisethan ovat huolettomia, ei tarvitse mietenkään huoltaa, ja ovat silti turvallisia. Voit ajaa vaikka 40 solmua karille, niin ei tapahdu mitään, JJ: hyvä kaverikin olisi elossa jos veneessä olisi ollut akseliveto.....
muukin kyseisen klubin "julkaisutoiminta".
Sopii siis täysin turhan klubin/kerhon nimikkeen alle.
jos et ymmärrä, niin miksi pitää kirjoitella idioottimaisuuksia, pohjaan ne menee kaikki veneet jotka huolimattomuuttaan ja tyhmyyttään upotetaan. Olipa vetotapa mikä tahansa, olet luultavasti muutenkin suuremmassa vaarassa joutua onnettomuuksiin.
Yli 30 vuotta noiden kanssa hääränneenä, on käsitys muodostunut kokemuksen pohjalta ja siksi oma valinta on ehdottomasti akselivetoinen.
kattia on uponnut tuosta syystä?
Nettiveneessä on tarkassa haussa kohta sanahaku. Siihen voi kirjoittaa hakusanaksi esim. "akselive", niin tuloksiin tulee vain ne, joissa sana esiintyy. Haku löytää ilmoitukset myös pelkän sanan osan perusteella, joten kannattaa käyttää sellaista hakusanaa, joka täsmää mahdollisimman moneen taivutusmuotoon (AKSELIVEto, AKSELIVEtoinen, AKSELIVEdon jne.)
Kovin harvassa nettiveneen ilmossa on minkäänlaista mainintaa vetotavasta.
Kun vene on pullea, kömpelön ja hitaan näköinen (kuin vanha akka) voi olla varma, että on akseliveto
No nyt löytyi se hilpeä sanaseppo jonka pitää vääntää vitsi joka asiasta vaikkei asiasta mitään ymmärräkkään.
Jut nii :-) kunhan kasvat vähän isommaksi niin ehkä sinulle selviää miksi akselivetoa käytetään edelleen.. tuossa on esim. yksi "hidas pullukka" http://www.youtube.com/watch?v=d6kvInEAtiA
Näinhän se asia on... itselläni on perävetolaitteellinen vene ja tiedän kyllä aika paljon veneistä. Pahoittelen, jos aiheutin pientä närää !
Alkup. kysyjälle ei paljon muuta vinkkiä voi antaa kuin, että hommaa divarista vanhoja vene-lehtien katsausnumeroita (helmikuun). Niissä on venetyypit, joissa useissa mainitaan vetotapa. Lisäksi moottorityypit on taulukoittain. Moottorin typpimerkinnästä näkee usein, onko se akseli- vai peräv.malli (esim. Volvon 41 ACAD / 41 TAMD)
Isommat matkaveneen ovat usein akselivetoisia siksikin ettei markkinoilta juuri ole löytynyt Z-vetareita jotka kestäisivät kovin paljon yli 400 hp dieseleitä, joita isoista matkaveneistä hyvinkin löytyy.
Isoissa nopeissa veneissä käytetään paljon pintavetolaitetta, ei juurikaan Z-vetareita, siksi ettei niitä ole tehty suurille tehoille ja nopeuksille.
Mihinkä tehoon saakka nykyisin löytyy Volvolta vetarit dieseleille? Ei taida löytyä 500 hp, 600hp ... ?
Niin, mikseiköhän niitä ole ? Samat vetarin edut kai tulisivat isommisakin aluksissa. Eihän laivoissakaan ole enää pitkään aikaan ollut suoraa akselivetoa, vaan tällainen vetolaite-tyyppinen ratkaisu (Azipod ym.)
Tämä nyt ei liity itse aiheeseen mutta altaosassa uudisrakenuksissa on edellee akseliveto. Azipod ym on vain erikoisaluksissa.
Azipodit on ihan eri vetolaitteita. Ei niistä mene minkäänlaisia rattaita dieseleille.
"Moottorin typpimerkinnästä näkee usein, onko se akseli- vai peräv.malli (esim. Volvon 41 ACAD / 41 TAMD) "
Olisiko mahdollista avata hieman. Minulla kun ei ole haisuakaan miten noita volvon kirjain yhdistelmiä pitäisi tulkita. Onko muilla valmistajilla vastaavia systeemeitä asian ilmoittamisessa?
Sitten muillekkin vaqstaajille tiedolsi, etten hae mitään nopeaa jahtia vaan ihan tavallista 10-12 metristä huvivenettä perheen oleskeluun, kun en mökillä jaksaisi aina aikaa kuluttaa.
Olisit jo ehtinyt kysymään vetotavasta monelta myyjältä. Leveä perä, moottori takana, suuri teho viittaa ainakin enemmän vetolaitteen suuntaan
mutta volvolla "MD" viittaa aina merivaihteeseen eli akselivetoon (olisikohan"marine drive"). AD taas on "aquadrive" eli perävetolaite. Mutta tähän liittyy pieni ansa: tiedän ainakin yhden veneen, jonka kone on TAMD mutta silti siinä on perävetolaite. Ilmeisesti siihen on viimeisimmän koneen asentanut muu kuin Volvon merkkiliike; veikkaisin, että merkkiliike olisi samalla myynyt "vaikka väkisin" siihen ne muutokset, joilla MD-käyttöön tarkoitettu kone olisi muuttunut AD-koneeksi.
(Siinä ei muistaakseni ole kuin kaksi eroa, MD-versiossa merivesisuodatin ei ole impellerin vieressä vaan se on tarkoitettu asennettavaksi jonnekin tuloletkun varrelle konehuoneen seinälle ja AD-versiossa on startin vieressä vetolaitetrimmin sulake, jota tietenkään MD-versiossa ei tarvita. Jälkimmäinen erokin tietysti koskee vain powertrim-vetolaitteella varustettuja.)
Älä opeta väärin ihmisille, jos et tiedä asioita oikein.
Minäkään en kaikkia Volvon kirjainyhdistelmiä tunne, mutta MD tarkoittaa Volvo-kielellä (eli ruotsi) Marin-diesel. T kirjain puolestaan viittaa turboon. En ole varma, mutta A kirjain liittyy välijäähdyttimeen. Ja AD ei todellakaan ole mikään "aquadrive". Volvon oma nimitys perävetolaitteelle on Aquamatic, josta myös tulee kirjaimet AQ, jotka siis Volvo-Penta moottoreissa tarkoittaa perävetolaitetta.
Toisin sanoen: AQAD = perävetolaite sekä välijäähdytetty diesel ja TAMD = turboahdettu ja välijäähdytetty meridiesel (akseliveto).
Volvon lyhenteet olivat aikoinaan selkeitä:
AQ = sisäperävetolaite-asennus
T = turbo
A = välijäähdytin (aftercooler)
K = kompressoriahdin
MD = marine diesel engine = keskimoottori
BB = nykysin kuriositeetti, mutta bensiinikeskimoottori, käytettiin myös pelkkää B:tä
Ennen oli dieselmoottoreiden suhteen helppoa:
AQAD 41 = sisäperämoottori joka on ahdettu ja välijäähdytetty (Aquamatic aftercooler diesel engine)
TAMD 41 = keskimoottori (turbocharged aftercooler marine diesel engine)
Sitten VP jätti pois AQ-alun sisäperädieseleissä, ja lopputuloksena:
AD 41 = sisäperämoottori joka on ahdettu ja välijäähdytetty (aftercooler diesel engine)
TAMD 41 = keskimoottori (turbocharged aftercooler marine diesel engine)
KAD 44 = sisäperämoottori (kompressor aftercooler diesel engine)
KAMD 44 = keskimoottori (kompressor aftercooler marine diesel engine)
Näihin uusimpiinhan nämä eivät enää päde.
Kannattaa myös muistaa, ettei bensasisäperämoottorit anna mallimerkinnän mukaisia tehoja, eli esim.:
AQ 131 = 125 hv
AQ 151 = 146 hv
AQ 171 = 168 hv
AQ 145 = 138 hv
Tässä sitten ihan todellisia tietoja, ei minkään amatöörin itse "järkeilemiä" satuja..
Voi sokeutta ja tietämättömyyttä
Ei tosiaan ole mitään nyrkkisääntöä millä nuo erottelisi.
Todella isot veneethän ovat pääsääntöisesti akselivetoisia, mutta silloin puhutaan jotavallisen tallaajan ulottumattomissa olevasta veneluokasta.
Aika pian kun ilmoituksia selaa, alkaa tulla silmää asialle.
Hitaat veneethän ovat lähes kaikki akselivetoisia myös suuri osa vanhemmista puoliliukuvista on akselivetoisia. Yleensä sitten kaikki virtaviivaiset urheilullisen näköiset veneet ovat perävetolaitteella.
Poikkeuksiakin löytyy.
Off topic: Ihan omasta mielenkiinnosta kysyisin minkäikäinen perävetolaite on vanha? Eli missä vaiheessa on odotettavissa, että vedessä lionnut pv-laite on sen verran syöpynyt, että uusimista pitää ruveta miettimään tai ainakin korjaamista, entäpä sitten noiden sisuskalujen kuluminen. Onko merkkien välillä eroa. Hmm taidampa nostaa tämän erilliseksi topiciksi.
JOS ja KUN vaihdat sinkit ohjeiden mukaan myrkkymaalaat ja vaihdat öljyt, stefat ja haitarit ohjeiden mukaan, se on yhtä ikuinen kuin mikä tahansa vastaava mekaaninen laite.
Vetolaitehan on sisältä melko yksinkertainen ; 3 akselia, joita yhdistää kulmahammasrattaat vaihteiden rattaat. Kaikki on tosi järeää tekoa, olen katellut netistä esim. Bravo kakkosen räjäytyskuvia.
Kiville ajettaessa, JOS on tuuria niin vetolaite vain kippaa (hypähtää) ylös ja tulee vähän evän suoristamista ja maalausta... evällä suojaamaton akseliveto menee auttamattomasti korkkiruuville !
Volvossa on heikot pystyakselin laakerit, huoltokurssilla kerrottiin, että 500 ajotunninjälkeen alkaa rytisemään. Siis Volvon omat kouluttajat kertoivat, mutta SHH.....ei saa kertoa kenellekkään
"KUN vaihdat sinkit ohjeiden mukaan myrkkymaalaat ja vaihdat öljyt, stefat ja haitarit"
Eikä maksa paljon!
"evällä suojaamaton akseliveto menee auttamattomasti korkkiruuville"
Akselivetoisessa TÄYTYY olla kunnollinen kalarauta joka suojaa hyvin kiven yli ajossa.
Jos ei ole, on vene huonosti tehty.
On kytkinkartiot, mutta kyllähän nuo aataminaikaset Mercruiserin tekeleetkin toimivat, edellyttäen että mikrokytkin on oikein säädetty (ja että moottori jaksaa "käynnistyä" uudelleen "pakkosammutuksen" jälkeen).
Miksi huoltaa paskoja moottoreita ja vetolaitteita, kun voi huoltaa Volvoja? Mutta sen kun kateellisena katselet kilpailijan menestystä...
ja lopettaa tuollainen idioottimainen räkytys, Volvossa omat, aivan yhtä suuret ongelmat korjauksissa ja huolloissa kuin muissakin. Ainoana erona on, että Volvon osat ovat sikamaisen kalliita ja hankalia joissaina tapauksessa saada - edes rahalla.
Toivottavasti et tuossa alemmassa "älykkyydessäsi" tarkoita Volvon rouhintakartion olevan jotenkin "uudenaikaisempi", se vaan on kovaäänisempi ja karkeampi toiminnaltaan.
Väärin, ei nopeaulkuisissa akselivetoisissa käytetä mitään kalarautoja; ne on fiskareiden, ja muiden pullukkalullien juttuja.
Ei se perävetolaite sen paremmin kestä tälliä kiven kanssa kuin akselivetokaan, p a s k a k s i menee ; Akselivetoisessa tulee akselin kannatin pohjasta läpi sisään ja upottaa veneen, mutta itse vaihde voi säilyä ehjänäkin. Perävetolaitteesta tippuu koko vetarin alakerta ... se alumiini on sen verran haurasta materiaalia.
Vesisuihku on paras jos on tarkoituksena kolistella huvikseen kivikoissa.
Järjen käyttö pelastaa loput.
Liukuvien veneiden suojaamaton akseli ja potkuri ovat suorastaan vaarallisia karilleajossa. Vene saattaa todella upota, koska akselin kannatin, ehkä potkurikin, rikkoo pohjan.
Vetolaite kestää yllättävänkin hyvin pohjakosketuksia. Liukunopeuksilla tuho kyllä on aika totaalista, mutta uppoamisvaaraa ei ole. Hitaammin ajettaessa usein selviää pelkällä potkurin vaihdolla. Sekin onnistuu venettä nostamatta. Tämä perustuu kokemukseen.
Lisäksi luonnonsatamiin varovasti ajettaessa voi vetolaitetta nostaa niin, että potkurikaan ei vaurioidu pienessä raapaisussa. Akselivetoisessa vähäinenkin kosketus aiheuttaa ainakin potkurivaurion ja veneen telakoinnin. Tämä kaikki koskee siis akselivetoista, jossa köliä ja kalarautaa ei ole suojana. Sellaisella ei todella tee mieli mennä väyliltä pois.
Keskustelun aloituksesta en osannut oivaltaa, että jutut rajoitetaan tasapohjaisiin moottoriveneisiin. Kuvittelin, että keskustelu liittyisi yleisemmin aiheeseen akseliveto vs. vetolaite. Plastan nimihän on "yleistä veneilystä".
Itse veneilin akselivetoisilla "fiskareilla" Suomen saaristossa ja Ruotsin itärannikolla kymmenkunta vuotta ennenkuin halusin kauemmaksi (sekä eroon moottoririippuvuudesta) ja vaihdoin purkkariin. Ei akselivedoissa mitään ongelmia ollut, mutta paattini eivät olleet tasapohjaisia plaanareita. N. 30 purjehdusvuoteni aikana minulla on kerran ollut yksi vetolaitteella varustettu purkkari, muut akselivetoisia. Sanotte mitä sanotte, akselivetoinen on huomattavasti helppohoitoisempi ja mekaanisesti varmempi - kun ei puhuta noista tasapohjista. Niitä en tunne. Ymmärrän hyvin ketjun aloittajan mielipiteen. Luulisin, että jo venetyypin perusteella voi päätellä onko siinä akseliveto vai ei. Tasaperäisen paatin perävetolaite varmaankin näkyy kuvissakin. Voiko erottaminen olla oikea ongelma?
vähän huonosti, sillä aloittajahan puhui nimenomaan akselivedosta vs. perävetolaitteesta. Tietääkseni perävetolaitteita ei yksinkertaisesti ole muissa venetyypeissä kuin liukuvissa moottoriveneissä. Hitaissa moottoriveneissä on poikkeuksetta akseliveto ja purkkarin vetolaite taas ei ole perässä vaan aina peräsimen etupuolella.
En pidä akselivedosta itse sen enempää purjeveneessä kuin moottoriveneessäkään. Tämä on paljolti fiilisjuttu: se akselin läpivienti tai siis lähinnä sen tiivistäminen on jotenkin "henkimaailman hommien" tuntuinen. Vetolaitteen vastaava ratkaisu on jotenkin selväpiirteisempi.
perälaitevälineitä, joihin ei aika eikä osat riittää sesonkiaikana kun "turvallisesti" pohjakosketuksia otetaan perälaitteilla - todennäköisempää on perälaitteellisen veneen uppoaminen kuin akselivetoisen.
Ihan oikeasti, mistä näitä perävetotolloja oikein sikiää !!!!!!!!
uppoa sen helpommin kuin akselivetoinenkaan. Jotta pohjakosketus johtaisi uppoamiseen propulsiojärjestelmän kautta, pitää vetolaite repiä oikein kunnolla irti eli tarvitaan tosi raju osuma. Ihan yhtälailla sellainen ryttäys repii akselin kautta pohjaan reikää.
Mikä on sen yksinkertaisempi kuin suora akseli? Vannasputken ja akselin välisessä tiivistyslaakerissa ei todellakaan ole minkäänlaisia "henkimaailman hommia".
"Keep It Simple Stupid" on vanha hyvä merenkulkijoiden ohje!
Erona on lähinnä huollon puutteesta johtuva uppoamisriski, joka saattaa olla hieman suurempi akselivetoisessa kuin sisäperämoottorilla varustetussa veneessä, mutta sekin riippuu teknisestä toteutuksesta. Kunnollinen vannasputki ja sen päässä kierteillä kiinnitetty tiivistysboksi, meiluiten joko nauhaboksi, tai stefaboxi, on varsin turvallinen vanhanakin. Kumiboksin kumi varmaan haurastuu vanhetessaan, ja tuo ratkaisu johon viittasin aikaisemmassa viestissä, eli vannasputken ja boksin välissä on kumiletkun pätkä joka on kiinni parilla klemmarilla on oikeasti vaarallinen ellei kyseistä letkunpätkää vaihdeta tarpeeksi usein.
Sisäperävetolaitteen huollon puute voi kylläkin aiheuttaa matkan keskeytymisen, ja vähimmillään reippaasti korjauskuluja, mutta ainakaan vene ei sen takia voi upota, poikkeuksena ikivanhat OMC:n vetolaitteet joissa pinnalla pysyminen on kiinni siitä kilpeä kiertävästä kumimansetista (mutta näitä ei nykyisin näe kovinkaan usein, johtuen lähinnä varaosahankinnan vaikeudesta?).
Ja kannattaa muistaa, että oli vetotapa kumpi tahansa, niin veneen uppoamisriski on todella pieni. Jos karille karautetaan niin reippaasti että vetolaitteen kilpi irtoaa, tai vannasputki murtuu, niin rungossakin on 99,9 % todennäköisyydellä sen suuruisia vaurioita, että vene uppoaisi joka tapauksessa.
Viimekesänä kävi näin: Oltiin kaverin kanssa saaren rannassa vierekkäin, kun tuuli kääntyi yllättäen. Molemmilla lähti keulaköyden kiila samaan aikaan irti. Sain omani käyntiin ja ulos ennen kosketusta kallioon, kaveri sai koneen käyntiin samaan aikaan, vaihde päälle ja yksi kolaus ja se vene jäi siihen. Eiveneää ollut vetoa mohinkän suuntaan...
Vene on siis Nordic, puoliliukuva matkavene perävetolaitteella. Se perävetolaite vaan hajosi siihen yhteen ainoaan pohjakosketukseen...
Saatiin se vene hinattua pois siitä ja hinattuan myös telakalle Velkualle, noistettin ylös ja purettiin koko vetolaite. Pystyakselista oli mennyt spoorit. Pieni vika, mutta esti matkan jatkumisen. Ja vian aiheutti pieni pohjakosketus... niin pieni, että edes potkurii ei tullut näkyviä vaurioita...
puhutko manecraftistä?
sitten päästitte kissan ulos ja menitte nukkumaann
että kyseessä on paljolti fiiliskysymys. Ne akselivedon tiivistysjutut ovat jotenkin "epämääräisen" tuntuisia verrattuna vetolaitteen palkeisiin ja letkuläpivienteihin, jotka hyvin kouraantuntuvasti kiristetään klemmareilla. Kun ne laittaa itse kiinni, tietää, että pitää. Kaikenmaailman tiivistysboxeissa pitää vain luottaa, että kummallinen systeemi toimii.
Omaa kokemusta akselivedosta on n. 50 vuotta eikä koskaan missään veneessäni ole ollut moista ongelmaa. 1960-80 -luvulla veneissäni oli perinteinen huopanauha+vaseliinikuppi. Myöhemmissä veneissäni akselitiiviste on ollut Manecraft, PPS ja yhdessä veneessä Volvon "kumitutti". Kaikki ovat olleet tiiviitä ja huolettomia. Akselitiivisteiden valmistaja suosittelee kumiosan vaihtamista 7 vuoden välein (sama vaihtosuositus koskee vetolaitteiden kumikalvoja), mutta en ole vaihtanut Manecraftini kumihaitaria niin usein. Manecraftissa on hätäkiristin, jolla mahdollinen vuoto tukitaan. Mikä on "oikeasti vaarallinen"? "..kumiletkun pätkä joka on kiinni parilla klemmarilla on oikeasti vaarallinen ellei kyseistä letkunpätkää vaihdeta tarpeeksi usein". Miten usein vannasputken ja tiivistyslaakerin välinen kumiputki+klemmarit pitäisi uusia? Kerran kymmenessä vuodessa? Kerran 20 vuodessa? Vuosittain??
Jokainen tunnollinen veneilijä varmaankin tarkastaa kaikkien läpivientien letkuklemmarit vuosittain (mukaanlukien vannasputken tai vetolaitteen ). Kumi- tai muoviletkuja on useimmissa moottoreissa ja niiden pettäminen voi aiheuttaa vuotoja, pahojakin.
Minun kokemukseni mukaan nimimerkki Välittäjä_LKV liioittelee akselivedon huollontarvetta vahvasti ja värittää akselivetoon liittyviä riskejä. Jos ko nimimerkillä on asiasta jotakin faktatietoa, olisi tosi kiva saada linkkejä. Esitettyä prosenttilukua "99,9%" en voi pitää uskottavana ennen kuin saan sen tilaston, josta prosenttiluku on laskettu. Itse muistan muutamia tapauksia, joissa voimansiirto oli haurastunut korroosion takia ja vaurioitunut pohjakosketuksessa ilman runkovaurioita. Eräällä ulkolaisella telakalla näin purkkarin, jossa vetolaitteen kumikalvo repesi pohjakosketuksessa (ilmeisesti moottori oli retkahtanut ja rikkonut kumikalvon, joka alkoi vuotaa). Senkään rungossa ei ollut vaurioita. Mielikuvan perusteella voisin esittää, että akselivedossa on vähemmän riskejä ja paljon vähemmän huollon tarvetta kuin vetolaitteissa. Prosentteja, puhumattakaan niiden desimaaleista, en tietenkään voi esittää ilman tilastoja.
Ilman kuudetta aistia aikaa todellakin kuluu hukkaan jos ei ole kuolematon!
Tähän kysymykseen ja vastauksiin sitä aikaa kuluukin! Ja varsinkin puhelimessa sitä aikaa kuluu kun haluaa olla oikeassa eikä osaa sanoa; kiitos tiedosta!