Huumausainerikollisuus
Huumausaineiden tuotanto, salakuljetus ja kauppa on kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden hallussa ja siihen liittyy myös muita rikollisuuden muotoja, kuten rahanpesua, varastetun tavaran kauppaa ja väkivaltaa. Esimerkiksi Suomessa kannabiksen kotikasvatus on vain murto-osa koko huumemarkkinasta.[4]
Kehitysmaissa huumekasvien viljely yksipuolista tuotantoa ja hidastaa kehitystä. Monilla konfliktialueilla aseellista toimintaa ylläpidetään huumeiden kaupasta saatavilla tuloilla.[4]
[muokkaa] Huumeet Suomessa
Pääartikkeli: Huumausainerikos Suomessa
Huume on Suomessa huumausainelain tarkoittama päihde, jolla on lamauttavia, päihdyttäviä tai harhoja tuottavia keskushermostovaikutuksia.[5] Huumausaineeksi luokiteltavat aineet määritellään valtioneuvoston asetuksella.[6]
Uudet huumaavat aineet eivät automaattisesti ole laittomia, vaan ne tulevat laittomiksi vasta Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä. Uudet päihteet eivät kuitenkaan ilmesty suoraan laillisille markkinoilla, koska elintarvike-, tuotevastuu- ja kuluttajansuojalainsäädäntö estää terveydelle vaarallisten aineiden kaupan ja markkinoinnin. Euroopan unionin piirissä on järjestelmä, joka mahdollistaa uusien aineiden nopean arvioinnin ja antaa jäsenmaille suosituksia niiden luokittelusta huumausaineiksi.[3]
[muokkaa] Huumausaineita
Bentsodiatsepiinit
Opiaatit
Stimulantit
Psykedeelit
Kolmiolääkkeet (väärinkäytettyinä)
Depressantit
[muokkaa] Katso myös
Päihde
Raittius
Huumeiden historia Suomessa
[muokkaa] Lähteet
↑ Kielitoimiston sanakirja Kielikone, 2008
↑ huume Lääketieteen sanasto. Terveyskirjasto: Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 14.7.2009.
↑ 3,0 3,1 Markku Soikkeli,Erikoissuunnittelija, Stakes: Huumeet ja laki Päihdelinkki. 24.7. 2006. A-klinikkasäätiö, Tiimi -lehti ja Apua-info portaali. Viitattu 10.7.2009.
↑ 4,0 4,1 Tuija Hietaniemi Tutkija, Keskusrikospoliisi: Huumetalous Päihdelinkki. 24.7. 2006. A-klinikkasäätiö, Tiimi -lehti ja Apua-info portaali. Viitattu 10.7.2009.
↑ huume Lääketieteen sanasto. Terveyskirjasto: Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 10.7.2009.
↑ Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista Finlex. 28.8.2008/543. Edita oy. Viitattu 10.7.2009.
Sarvanti, Tapani 1997: Huumepolitiikka ja oikeudenmukaisuus. Stakes tutkimuksia 83. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
[muokkaa] Kirjallisuutta
Dahl, Päivi & Hirschovits, Tanja: Tästä on kyse: Tietoa päihteistä. Helsinki: YAD, Youth Against Drugs, 2002. ISBN 951-97615-2-7.
Ylikangas, Mikko: Unileipää, kuolonvettä, spiidiä: Huumeet Suomessa 1800-1950. Jyväskylä: Atena, 2009. ISBN 978-951-796-578-1.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Huume
Luokka: Päihteet
Piilotettu luokka: Puutteelliset lähdemerkinnät
Huumausaineiden tuotanto, salakuljetus ja kauppa on kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden hallussa ja siihen liittyy myös muita rikollisuuden muotoja, kuten rahanpesua, varastetun tavaran kauppaa ja väkivaltaa. Esimerkiksi Suomessa kannabiksen kotikasvatus on vain murto-osa koko huumemarkkinasta.[4]
Kehitysmaissa huumekasvien viljely yksipuolista tuotantoa ja hidastaa kehitystä. Monilla konfliktialueilla aseellista toimintaa ylläpidetään huumeiden kaupasta saatavilla tuloilla.[4]
[muokkaa] Huumeet Suomessa
Pääartikkeli: Huumausainerikos Suomessa
Huume on Suomessa huumausainelain tarkoittama päihde, jolla on lamauttavia, päihdyttäviä tai harhoja tuottavia keskushermostovaikutuksia.[5] Huumausaineeksi luokiteltavat aineet määritellään valtioneuvoston asetuksella.[6]
Uudet huumaavat aineet eivät automaattisesti ole laittomia, vaan ne tulevat laittomiksi vasta Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä. Uudet päihteet eivät kuitenkaan ilmesty suoraan laillisille markkinoilla, koska elintarvike-, tuotevastuu- ja kuluttajansuojalainsäädäntö estää terveydelle vaarallisten aineiden kaupan ja markkinoinnin. Euroopan unionin piirissä on järjestelmä, joka mahdollistaa uusien aineiden nopean arvioinnin ja antaa jäsenmaille suosituksia niiden luokittelusta huumausaineiksi.[3]
[muokkaa] Huumausaineita
Bentsodiatsepiinit
Opiaatit
Stimulantit
Psykedeelit
Kolmiolääkkeet (väärinkäytettyinä)
Depressantit
[muokkaa] Katso myös
Päihde
Raittius
Huumeiden historia Suomessa
[muokkaa] Lähteet
↑ Kielitoimiston sanakirja Kielikone, 2008
↑ huume Lääketieteen sanasto. Terveyskirjasto: Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 14.7.2009.
↑ 3,0 3,1 Markku Soikkeli,Erikoissuunnittelija, Stakes: Huumeet ja laki Päihdelinkki. 24.7. 2006. A-klinikkasäätiö, Tiimi -lehti ja Apua-info portaali. Viitattu 10.7.2009.
↑ 4,0 4,1 Tuija Hietaniemi Tutkija, Keskusrikospoliisi: Huumetalous Päihdelinkki. 24.7. 2006. A-klinikkasäätiö, Tiimi -lehti ja Apua-info portaali. Viitattu 10.7.2009.
↑ huume Lääketieteen sanasto. Terveyskirjasto: Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 10.7.2009.
↑ Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista Finlex. 28.8.2008/543. Edita oy. Viitattu 10.7.2009.
Sarvanti, Tapani 1997: Huumepolitiikka ja oikeudenmukaisuus. Stakes tutkimuksia 83. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
[muokkaa] Kirjallisuutta
Dahl, Päivi & Hirschovits, Tanja: Tästä on kyse: Tietoa päihteistä. Helsinki: YAD, Youth Against Drugs, 2002. ISBN 951-97615-2-7.
Ylikangas, Mikko: Unileipää, kuolonvettä, spiidiä: Huumeet Suomessa 1800-1950. Jyväskylä: Atena, 2009. ISBN 978-951-796-578-1.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Huume
Luokka: Päihteet
Piilotettu luokka: Puutteelliset lähdemerkinnät
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.