x kuolee. Ollut naimisissa kolme kertaa ekasta liitosta yksi lapsi. toinen avioliiton puoliso kuollut. Liitosta kaksi lasta. Kolmas avioliitto lapseton. Ei avoehtoa , keskinäinen omistusoikeus testamentti. Toisen liiton lasta suositti kalliilla asunnolla. Muille kahdelle ei mitään etukäteen. Varallisuus kuolinhetkellä omakotitalo , kesämökki ja arvokas irtaimisto , reilusti käteistä. Leski saanee asua yhteisesti omistamassa omakotitalossa, ei osuutta kesämökkiin. Mitä lapset saavat ja miten suositun lapsen asema huomioidaan?
Oikeudenmukainen jako
rehellinen osakas
12714
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ilmeisesti testamentissa kaikki määrätty leskelle? Jos lapset haluavat nyt jotain, tulee heidän vaatia lakiosaansa. Olettaen, että x on varakkaampi kuin leski, niin x:n ja lesken yhteisestä varallisuudesta puolet kuuluu leskelle avio-oikeuden perusteella, ja toisesta puolikkaasta menee puolet perintönä leskelle ja toinen puolikas jakautuu tasaosin 3 lapselle lakiosana, mikäli tekevät lakiosavaatimuksen. Ennen jakoa ennakkoperintönä saatu asunto lisätään varoihin sillä arvolla kuin lahjoitushetkellä oli (ilman mitään inflaatiokorjauksia).
Kuollut luopunut asunnosta kahden lapsen hyväksi. Heidän välillä yhteisomistussuhde. Muka toisen liiton äidin osuus, joka oli kuitenkin varaton. Saako ensimmäisen liiton lapsi asunnosta silti laillisen osuuden? Entäpä verokuviot, kuka maksaa?
Kertomasi perusteella kuulostaa siltä, että ensimmäisen liiton lapsen lakiosaan riittää vainajan kuolinhetkellä ollut omaisuus, ts. vainajan kuolinhetkellä ollut omaisuus on enemmän kuin 1/6 vainajan kuolinhetken omaisuuden ja ennakkoperinnön yhteismäärästä.
Mikäli asunnosta on siis laillisesti luovuttu, ei se asia, että se lasketaan ennakkoperinnöksi, muuta mitenkään asunnon omistussuhteita.
pesänjakajan vaihtamista esim. jättämällä allekirjoittamatta. Puolueettomuus ei mielestäni todennettavissa. Voinko toivoa käräjäoikeuden määräämää pesänjakajaa? Vaikka muut vastuisivat?
Ensimmäinen avioliitto siis päättynyt eroon ja ositus ehkä kunnossa, eikä x ole kuviossa mukana.
Sanot: "Kuollut luopunut asunnosta kahden lapsen hyväksi. Muka toisen liiton äidin osuus, joka oli kuitenkin varaton".
Ei mitään "muka", vaan lesken luopuminen lastensa hyväksi tarkoittanee sitä, että hän ei ole osituksessa kieltäytynyt antamasta puolet talosta tasinkona lapsilleen. Tämä yhteisomistus merkitsee sitä, että 3. avioliiton leskellä ei olisikaan lain mukaista lesken elinikäistä hallintaoikeutta vainajan/lastensa yhteisomistuksessa olevaan kotiin. Ellet tarkoittanut yhteisomistuksella sitä toista luovutettua asuntoa.
Lasten omistamaa talon puolikasta ei voi testamentata leskelle, eikä tämä puolikas kuulu kuolinpesän varallisuuteen lasten ehkä vaatimia lakiosia määrättäessä.
""Toisen liiton lasta suositti kalliilla asunnolla""
Minulle jäi epäselväksi onko tämä toinen asunto siirtynyt 2. liiton toiselle lapselle paljonkin aiemmin selvästi aikansa alihintaisella kaupalla vai lahjana ja onko lahjakirjassa määrätty, että se ei ole ennakkoperintöä. Jos lahjakirjassa on em. määräys ennakkoperinnöstä, niin asuntoa ei huomioida perinnönjaossa.
""Saako ensimmäisen liiton lapsi asunnosta silti laillisen osuuden? Entäpä verokuviot, kuka maksaa?""
Saa tietysti laillisen tasavertaisen osuutensa, mutta se on lakiosaneljänneksestä kolmannes, eli koko talosta 1/12. Asunnon osuuksista vain 2. liiton lasten yhteinen 1/2 on selvä ja se on jo pesän ulkopuoleista. Muiden osuuksien ilmaisu murto-osuuksina on vain laskennallista, koska leski voi osituksessa vaatia talon osaltakin lakiosat maksettavaksi rahana ja muutenkin voitte osituksella sopia järkevästi omistuksenne.
Verot maksaa kukin henkilökohtaisesti saamansa perinnön mukaisesti, vaatimistaan lakiosista lapset maksavat perintöveron normaalisti.
Siis nyt jakoa tekemässä jonkun tai yhteisesti palkkaama henkilö. Jakoa ei mitenkään synny, kunhan et allekirjoituksellasi hyväksy jakokirjaa.
Yhteisomistussuhde perustettu asuntoon, jossa kolmannen nliiton leski ei mukana. Eli yhteisomistuskuvio kuoleen puolison x ja kahden lapsen välillä. Ekan liiton lapsi jätetty ulkopuolelle. Yksi lapsista asunut ko. asunnossa vuosikymmeniä ilmaiseksi, mutta ei omista asuntoa paperilla. Ekan liiton ositus kuviot selvitetty loppuun. Leski ja x omistivat talon puoliksi ei avioehtoa ja keskinäinen testamentti. Kesämökki oli x omaisuutta kun solmi avioliiton kolmannen kannsa:) Eli jos vaatii laillista jakoa miten sitten lasten osalta menee? Muuttuuko kolmannen puolison kuollessa?
Aluksi kerrot: "Toisen liiton lasta suositti kalliilla asunnolla. Muille kahdelle ei mitään etukäteen".
Seuraavaksi: "Kuollut luopunut asunnosta kahden lapsen hyväksi. Heidän välillä yhteisomistussuhde. Muka toisen liiton äidin osuus, joka oli kuitenkin varaton".
Ja arvailuni oikaisuksi vielä: "Yhteisomistussuhde perustettu asuntoon, jossa kolmannen nliiton leski ei mukana. Eli yhteisomistuskuvio kuoleen puolison x ja kahden lapsen välillä. Ekan liiton lapsi jätetty ulkopuolelle. Yksi lapsista asunut ko. asunnossa vuosikymmeniä ilmaiseksi, mutta ei omista asuntoa paperilla".
Ensimmäisenä 12.11. saamasi nim. 17 11 vastaus on hyvä ja pelkistettynä yleispätevä tilanteeseenne.
Testamentti 3. avioliiton lesken hyväksi tarkoittaa perillisten osalta sitä, että he saavat vain lakiosansa.
Isältä saadun omaisuuden kuuluminen laskennallisesti pesän varoihin lakiosien arvon määräämiseksi riippuu yhteisomistussuhteeksi mainitsemasi tilanteen syntymisestä. Ettei vaan olisi 2. avioliiton äidin perintö kyseessä. Rintaperillisen saama lahja on oletuksena ennakkoperintöä, mutta lahjakirjassa voi olla määräys, että lahjaa ei huomioida ennakkoperintönä. Ongelmaksi tulee ehkä omaisuuden arvostus lakiosien laskennassa, etenkin mahdollisten vanhojen lahjojen osalta antoajan arvoonsa. Kunhan lakiosa täyttyy, niin sillä ei ole lain kannalta merkitystä saavatko kaikki lapset saman verran perintöä, eikä yhden lapsen ilmainen asuminen isän elinaikana kuulu perinnönjakoon.
Ellet ole varma perinnönjaostanne, niin käväise asiakirjojen kanssa lakimiehen puheilla, koska kyseessä on sentään merkittävä omaisuus ja ehkä vielä 2. avioliiton jälkipyykkiäkin.
Toimin näin. Kiitos neuvoistanne.
lesken kuoltua vasta? Eli jos lakiosaa ei voida maksaa joutuuko asunnon saaja vastuuseen rajana oma lakiosa?
Lakiosa purisi testamentattuun asuntoon, mutta avioleskellä onkin lakiin perustuva elinikäinen hallintaoikeus yhteisenä kotina olleeseen asuntoon ja sen koti-irtaimistoon, ellei leskelle ole muuta vastaavaa asuntoa. Vaikka talosta tulisi omistukseen osa lakiosaakin, niin sitä ei saa irti lesken eläessä. Jos kysymys asunnonsaajan vastuusta tarkoitti kuluja asunnosta, niin hallintaoikeuden haltija maksaa kaikki kulut. Perintöveron maksaa omistuksen saaja ja veroa alentaa hallintaoikeus melko tuntuvastikin haltijan iästä riippuen.
Mikään ei estä jakoa.
Esim sinä saat 1/4 talosta ja joku muu toisen 1/4 ja leski loput, näinhän se jako menee mutta hallintaan et saa jos leskellä yhteisenä kotina.
Eli jaon voi aina tehdä ja aika monesti kannattaakin tehdä.