Onko Sinulla hyviä säästövinkkejä muille öljylämmittäjille?

öljyksi on MOOTTORIPOLTTOÖLJY, sanoitte te "asiantuntijat" mitä tahansa. Puhtaampaa, pakkasenkestävämpää ja halvempaa kuin nämä kehumanne kasvirasvalla pilatut laadut.

Itse olen puolittanut öljyn kulutuksen eli noin 1000 litraan vuodessa näillä konsteilla.Talo 60-luvulta

1.Ilmalämpöpumppu
2.Ulko-ovet uusiksi
3.IVT kone uusiksi

Talo on kuluttanut ennen näitä muutoksia yli 2000 litraa vuodessa. Nyt pääse parhaimpina vuosina alle 1000 litran. Toki sähkölaskukin kasvaa mutta toi öljy on välillä ollut yli EURON litra...
Silloin kun talo on valmistunut niin talo on 60-luvulla kuluttanut jopa 6000 TUHATTA LITRAA VUODESSA!!!!

Ja siihen 2000 tuhanteen litraan on päästy vaihtamalla ikkunat ja lisäämällä yläpohjan eristystä ja 90 luvuvulla laitettu kattila vaihtoon.

Saisiko mitään järkeviä perusteita miksi yli kaksikymmentä vuotta toimiva kattila tai varsinkin 10-vuotta vanha poltin pitäisi automaattisesti uusia? Onko kattilatekniikka 20-vuodessa mennyt niin paljon eteenpäin että olisi merkittäviä eroja. Saatikka poltin 10 vuodessa? Siis jos ei oteta huomioon valtiolle investoinneista syntyviä verotuloja ja yleisestä kulutuksen lisääntymisestä ja sen mukanaan tuomasta talouskasvusta vaan näin yksittäisen käyttäjän näkökulmasta.... Varsinkin kuin on kuulunut pahoja puheita oilonin uudesta poltinmallista joka ei olisi ihan parhaimmasta päästä.
Pitääkö siis vaihtaa uusi poltin vai kannattaako mieluummin huolehtia että vanha on kunnossa.

http://www.taloyhtio.net/hoku/energia/vesi/default.html
Tiedätkö millä paineella asuntosi hanoista tulee vettä?
Tuo kertoo paljonko hanasta tulee vettä, esimerkiksi minuutissa. Sillä on melkoinen vaikutus; esimerkiksi suihkussa käytäessä.
10 L minuutti: on 100 litraa kymmenen minuutin suihkussa,
15 L minuutti on 150 litraa kymmenen minuutin suihkussa.
Asukkaan veden kulutus vaihtelu kerrostalossa on 90 - 270 l / asukas vrk.

Vedenkulutus
Asuinrakennuksen lämpimän käyttöveden valmistukseen käytetään noin kolmannes rakennuksen vuotuisesta _lämmitysenergiankulutuksesta_.
Veden kulutukseen vaikuttavat niin käyttövesijärjestelmän varusteet kuin veden painetaso, (paljonko vettä tulee minuutissa) mutta ratkaisevin osuus on asukkaiden käyttötottumuksilla.
Järkevillä kulutustottumuksilla ja oikein säädetyllä käyttövesijärjestelmällä päästään kymmenien prosenttien säästöön vedenkulutuksessa.
Vettä kerrostalon asukas käyttää keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa.

Tiedätkö:
- paljonko pyykkikoneesi käyttää vettä, pesukertaa kohden?
- paljonko astianpesukoneesi käyttää vettä pesukertaa kohden?
- paljonko käytät vettä käsien pesuun?
- paljonko käytät vettä keittäessäsi kahvit?
- paljonko kuluu päivittäin vettä siinä, että hana on auki
* hana valuu kun teet muuta > tiskaus ja keittiön siivous
* saippuoit/sampoon laitto suihkussa ollessasi
* kappale tiskaus juoksevan hanan alla
* ennen kuin otat lasillisen juodessasi
* nyrkki pyykki

Veden lämmitys kuluttaa öljyä ja sähköä, ei siis ole kyse vain vedestä. Vesi, ei ole loputon luonnonvara, sitä ei voi kierrättää ikuisesti.
Teollistuneet maat käyttävät kehitysmaiden pohjavesiä, juomina esim. Coca Cola, joten pohjavesivaroja siirretään pois omalta maaperältään.
http://www.eniro.fi/query?partnerid=s24&what=web_local&search_word=Vedenkulutus

Mittasin oman pyykkikoneeni veden käytön, ottamalla/keräämällä pesuveden, 60 ohjelma 1998 mallin pyykkikoneessa käyttää vettä 50 litraa.
Tuo oli helppoa koska omistan 65 l saavin.
Samalla huomasin, voin melko vaivatta käyttää veden uudelleen, WC käynneissä, lapon sitä saavista pönttöön tarvittaessa. (Suihkuhuoneeseen mahtuu hyvin saavi.)

Laskin viikon ajan WC vetojani, niitä kertyisi keskimäärin päivälle viisi. Minulla on vanha pönttö jonka vesisäiliö 10 l. Olen laittanut vesisäiliöön litran muovisen vesipullon, joten se säästää 1 l vetokertaa kohden, pöntön huuhtoutuvuuteen vähennyksellä ei ole vaikutusta. Käyttö kokemusta on jo 17 vuoden “säästössä”.

Pidin lavuaarissa vatia, totesin käsienpesu juoksevan hanan alla, kuluttaa vettä keskimäärin 4 litraa pesukertaa kohden. Totesin myös tämä pesuvesi riittää WC huuhteluun aivan hyvin pissin jälkeen. Hampaiden pesu vaikka käyttää mukia, kuluttaa vettä n. 1 l. = 2 l /vrk

Kahvin keitto.
Olen aina pessyt kahvinkeittimen pannun ja suodattimen juoksevan hanan / veden alla, laitoin lavuaariin vadin, tuotos on 7 litraa pesukertaa kohden.
Nyt uudella tavalla, alan joka toinen kerta kahvin keiton pesemällä pannun ja suodattimen, vesi saa mennä vatiin on 6-7 litraa. Heti kun olen juonnut kahvini, pesen vadissa vielä lämpimässä vedessä pannun ja suodattimen, sekä huuhtelen juoksevan veden alla, tuotto siis kahdesta pesukerrasta on 8-9 litraa vettä, jossa astiapesuainetta.
Tämän veden vien WC jossa on ämpäri, käytän veden WC ison asian päälle. Minulla on säännöllinen vatsa kerran päivässä.

Tarve vetää WC on enää olematon.

Suihkua olen käyttänyt kolme- neljä kertaa viikossa.
Aikaa kuluu kerrallaan n. 10 minuuttia. Suihkuni on aivan lavuaarin vieressä. Pidän lavuaarissa vatia, annan siihen mennä veden, kun lasken veden sopivaksi. Vativeden käytän pesusienen kasteluun, saippuoinnissa, jolloin laitan siis hanan kiinni.
Suljen hanan myös hiusten sampoo käsittelyn ajaksi. Suihku aikani on sama 10 min, mutta hana on auki enää 6 - 7 min. Vatiin jäävä vesi menee WC huuhteluun.

Pesen pyykkiä joka 10 päivä eli kk 3 x on 150 litraa vettä kuukaudessa.
Astianpesukone on päällä 2 x kk. 0n 26 litraa vettä kuukaudessa.

Kun juon vettä otan valutusveden, kukkien kastelua varten talteen astiaan, se riittää ihan ilman lisä tarvetta. Säästyy n. 15 litraa/kk.

Lattiat pyyhin kahvipannun pesuvedellä se on aivan puhdasta ja lopuksi käytän veden yhä WC kakkimisen jälkeen. Säästyy n. 12 litraa /kk.

Säästän vettä siis kuukaudessa:
WC vetoa 1350 litraa ( käyttämällä veden toiseen kertaan)
Kahvipannun pesua 105 litraa (sen joka toinen kerta)
Kukkien kastelussa n. 15- 20 litraa ( kokonaan)
Lattioidenpesussa n. 12 litraa (kokonaan)
Suihkussa 68 litraa (sulkemalla hanaa)
Yhteensä: 1550 litraa kuukaudessa, siis 18 600 litraa vuodessa.

Toiseen kertaan käytän; käsitiskiveden, käsienpesuveden ja pyykkikoneen veden. Asuntotiloissani tuo on melko vaivatta mahdollista ja nopeasti opittu tapa.
Tarkistamalla sähköni kulutuksen, sain sähkölaskun putoamaan 2/3 vuosi kulutukseen, ennen tarkkailua.

Kannattaa vaihdattaa vanhat huonetermostaatit ja venttiili rungot patteriverkostoon. Samoten jos kattilassaon epäkuntoinen "suntti", eli sekoitusventtiili. Automatiikaksi esim. ouman eh80 tms. Näin ollen pienetkin ulkoilman lämpötilat hyödyntää kun kuitenkin automatiikka "haistelee" ulkolämpötiloja. Patteriverkoston säätö tulisi olla seuraavaa, eli virtausnopeus verkostossa tulisi olla sellainen jotta radiaattori eli patteri "ehtii" luovuttaa mitoituksiltaan energiaa. Eli lämpötila patterin yläosassa suurempi kuin alaosassa. Asunnon tiiviys tms. ovat luonnollisesti "kulutusta" säästäviä, mutta tulee muistaa jotta kun talosta tehdään "pullo" on ilmanvaihdon toimittava. Mitkään "huipparit" tms. eivät ole tätäpäivää. Ilmanvaihtokone tulee olla riittävän tehokas ja oikein säädetty. Luonnollisesti iv-koneessa tulee olla lämmöntalteenotto. Nyky koneilla saadaan ulospuhalletusta ilmasta lämpöä talteen 50-70%, jos kaikki on tehty oikein. (Kanavien eristykset, kanavahäviöiden pienentämiseksi etc..etc)

Kaiken kaikkiaan oli laite mikä hyvänsä ei huoltoa kannata laiminlyödä. Parhaimpia esimerkkejä on kun asiakas ihmettelee "olemme asuneet talossa 3 vuotta ja ihmettelleet jotta mikäs tuo kiiltävä laatikko on tuolla vintillä"?? Asiakkaalle ilmoitin jotta se on IV-kone ja näin, jotta mahtaa suodattimetkin olla hyvässä kunnossa kun vaihtoväli on 3-6kk...

Nyt kun tuota lunta on "riesaksi" asti, niin kolatkaa seinustat puhtaaksi ja levittäkää ressut sokkelin juureen siten osa ressusta nousee seinustalle ja kolatkaa lumi pressujen päälle. ILMANVAIHTO auokkoja tai TUULETUS aukkoja ei saa peittää.. Kun kevät tulee lapioitte lumet hemmettiin ja kääritte ressut pois niin ei lumet sula rakenteisiin..