Otan tämän kopion vähän muokkausmuotona. Oli sitten viestissäni epäselvää tai ei, niin kuitenkin kerron asian!
Minkä ihmeen takia ihmisten täytyy tulla jokaiseen ketjuun mollaamaan toisia ihmisiä ja niiden kirjoituksia antamalla miinuksia tahallisesti? Mikä heitä oikeen vaivaa? Katkeruus, kateus, rakkaudettomuus?
En kiellä heitä kuitenkaan kommentoimasta, sillä onhan nämä palstat julkisia. Ihmisten pitäisi ajatella kuitenkin kaksi kertaa ennen kuin he tekevät tuollaisen asian. Joku uhri saattaa oikeasti olla aivan ahdistunut ja raunioina miinusten saamisen takia, koska heidän jo entisestään voimakas paha olo voimistuu.
Ihmisten pitäisi miettiä itse miten he haluaisivat, että heille vastattaisiin tai kommentoitaisiin heidän aloituksiinsa? Kiroilemista, haukkumista, mollaamistako ja 50 miinusta he haluaisivat lukea?
Jos me emme saa kostaa kenellekään, minkä takia on sitten tälläinen väite "miettikää itse miten haluaisitte, että teille vastattaisiin tai kommentoitaisiin teidän aloituksiinne". Se että koulusurmaajat hyökkäsivät ihmisten kimppuun, ei olisi alun perin ollut heidän vikansa. Ihmisten pitäsi olla enemmän vastuussa pahanteoistaan yhtä paljon kuin surmaajatkin!
Se on ehkä osittain ironiaa, mutta enemmän sääliä...
Minkä ihmeen takia ihmisten täytyy tulla jokaiseen ketjuun mollaamaan toisia ihmisiä ja niiden kirjoituksia antamalla miinuksia tahallisesti? Mikä heitä oikeen vaivaa? Katkeruus, kateus, rakkaudettomuus?
En kiellä heitä kuitenkaan kommentoimasta, sillä onhan nämä palstat julkisia. Ihmisten pitäisi ajatella kuitenkin kaksi kertaa ennen kuin he tekevät tuollaisen asian. Joku uhri saattaa oikeasti olla aivan ahdistunut ja raunioina miinusten saamisen takia, koska heidän jo entisestään voimakas paha olo voimistuu.
Ihmisten pitäisi miettiä itse miten he haluaisivat, että heille vastattaisiin tai kommentoitaisiin heidän aloituksiinsa? Kiroilemista, haukkumista, mollaamistako ja 50 miinusta he haluaisivat lukea?
Jos me emme saa kostaa kenellekään, minkä takia on sitten tälläinen väite "miettikää itse miten haluaisitte, että teille vastattaisiin tai kommentoitaisiin teidän aloituksiinne". Se että koulusurmaajat hyökkäsivät ihmisten kimppuun, ei olisi alun perin ollut heidän vikansa. Ihmisten pitäsi olla enemmän vastuussa pahanteoistaan yhtä paljon kuin surmaajatkin!
Se on ehkä osittain ironiaa, mutta enemmän sääliä...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Palstoilla on ihan kaikkea muuta kuin tulea ihmisen ahdistukseen. Ei ahdistunutta pidä millään tavoin yllyttää tekemään mitään mullistavaa.
Jokaisen tulee saada rauhassa käydä ahdistustaan läpi, eikä ulkopuoliset voi ottaa kantaa ei suuntaan eikä toiseen.
On ollu oikein vaikea ymmärtää, miten täällä on voimakasta vihaa ja loukataan oikein olan takaa.
Ketään ei pidä yllyttää vihaamaan, ei tekemään hätiköitykä päätöksi. Niistähän ahdistuu vaan entistä enemmän.
Eroavan esim. on syytä saada käydä asiaansa ihan rauhassa ja miettiä niitä moniaita asioita joita tilanteeseen liittyy. Täällä puhutaan vain vain aina näistä kahdesta, tietysti se on ydin, mutta sitten seuraa ns. nilakerroksia. lapset, vanhemmat, puoliosn vanhemmat ystävät ja tuttavat. Asia tulee selvittää itselleen ei näille muille, mutta se mitä nämä merkitsevät kun niihin tulee väistämättä muutoksia.
Sitten on kaikki muut asiat , asunto-asiat, omaisuusasiat ja ennenkaikkea lasten asiat.
On aivan mielettömästi asioita, joita ero koskettaa ja niihin joutuu ottmaan kantaa.
Voiko tätä tehdä puolueettomasti jos uusi kumppani jo määrittelee vierellä asioita, se mitä ehkä olet hakenut omaa tilaa ei tällöin toteudu.
Lisään vielä tähän viestin, että ihmisten on aivan turha kuvitella siitä, että muka pahanteon kohteet (tuntemattomatkin) julkisissa paikoissa he olisivat muka melko kärsivällisiä. Ei kuka tahansa ihmisistä ole sellaisia, miltä päältä päin näkee. Me emme ole mikään jonkun korvikkeita ollenkaan! (pahantekijöitten edeltäjät) Ei ihmisten pidä käyttäytyä noin vain, siten että mennään jonkin ajan päästä "ripeästi" pyytelemään anteeksi ja sitten taas petetään lupauksia jne! Siitä kärsii kaikki eri ikäisiä ihmisiä, aikuisetkin!
näistä henkilöistä, joiden viestit jostain syystä herättävät halun ilkeillä. Olen vasta parin kuukauden ajan ylipäänsä kirjoittanut näille palstoille, sillä tulin kohdelluksi erittäin törkeästi rakastamani miehen taholta. Olen ikävöinyt häntä ikävä-palstalla ja etsintäkuulutus-palstalla yrittänyt saada yhteyden. Minua on haukuttu ja miinustettu vaikka mihin malliin. Osittain ehkä siksi, että minut on sekoitettu erääseen toiseen palstoille kirjoittelevaan naiseen... Kuitenkin nekin viestit, mitä ei ole sekoitettu siihen toiseen, ovat saaneet aikaan ilkeilyä, vaikka suoraan olen osassa sanonut, että olen hirveän surullinen ja haluan kuolla. Ei todella tunnu mukavalta, kun sitten kyseenalaistetaan mielenterveys ja jopa rakkauden aitous. Kyllä kai silloinkin voi suuttua toiselle ihmiselle, jos häntä rakastaa, jos tulee kohdelluksi paskamaisesti?! Nyt käsitys tuntuu olevan se, että olisin "valloittanut" erään toisen palstan, vaikka ei siellä ole ollut kuin muutama viesti minulta. En ymmärrä, että jos minun tai jonkun toisen viestit niin häiritsevät, niin miksi niitä tarvii lukea tai ainakaan kommentoida millään tapaa... Itse olen tehnyt sen virheen, että vastaan lähes jokaiselle, joka minulle on jotain kirjoittanut. Niin ei kai kannattaisi tehdä, mutta jotenkin olen oppinut, että on kohteliasta vastata toiselle ihmiselle. Minulle itselleni on jätetty vastaamatta monessa eri yhteydessä, ja tiedän kuinka inhottavalta sellainen tuntuu. Minä en enää tiedä mihin sitten voin pahaa oloani purkaa, jos en näille palstoillekaan saa kirjoittaa... Kummasti sympatiaa aina löytyy kaikille muille paitsi minulle. Minä vihaan omaa elämääni, vihaan, vihaan, vihaan.
Tämän vuoksi kuulut Vihaan Naisia-ryhmään, jossa kaikki naiset ovat uhrina. Oletko nyt tyytyväinen tekoihisi/siihen asiaan?
Mitä tarkoitat? Oletko tuon toisen ketjun aloittaja, jossa vihataan naisia? No voin kertoa, että en ole koskaan ollut ns. suosittu. En minä ole sellainen nainen josta tuossa puhutaan. En ole ylpeä, enkä ole tehnyt yhtä ainoaa lasta, ja en ole etsimässä mitään ennen halveksittua, mutta nyt korkeasti koulutettua ja menestyvää miestä elättämään itseäni ja kakara laumaani. Minä olen yksinäinen ja lapseton ihminen, jota ne menestyjät -niin mies- kuin naispuoliset on aina halveksineet... Jos taas oli jostain muusta kyse, esim. siitä että tietäisit kuka olen ja mitä olen kirjoitellut tänne aiemmin, niin -ei, minä en ole tyytyväinen tekoihini. Minä kadun ja olen pahoillani. En ole onnellinen, ja mun on aivan hirveän paha olla. Mulla ei ole ketään jolle puhua, ja tuntuu että tulen hulluksi kaiken kanssa.
Se ei riitä, vaikka kuinka yrittäisit anella anteeksipyyntöä miljoonasti! Mieti, kuinka harvalla ihmisillä on elämässään merkityksiä? Tai olla syrjittynä? Ihmiset tykkäävät hörppiä erikoiskahveja ja ovat riippuvaisia Facebookin kanssa ihan kuin olisi merkityksiä, mutta kun ei ole! Ihmiset kuvittelevat olevansa suosittua, mutta sisimmässään he ovat itsekeskeisiä säälittäviä pikkupaskoja. Kuten sanoin ennenkin, ei ihmisten pidä käyttäytyä noin vain, siten että mennään jonkin ajan päästä "ripeästi" pyytelemään anteeksi ja sitten taas petetään lupauksia jne! Siitä kärsii kaikki eri ikäiset ihmiset, aikuisetkin! Kaikki 7 miljardia ihmiset eivät ole rehellisiä itselleen ollenkaan, kenties eivät edes aikuistu Peter Panin tavoin, kun he teeskentelevät "täydellisinä". Elämää ei ole täydellistä, mitä saduissa, TV-sarjoissa ja elokuvissa näytetään. Saduissa lapset pystyvät antamaan anteeksi kiusaajalle johtuen siitä ettei hänellä ole ystäviä ja sovinnon jälkeen heistä tulee ystäviä, mutta tosielämässään se ei toimi näin, sillä kynnyksemme ovat erittäin korkealla. Kenties kirvessurma metrossa sai ihmiset merkitsemään jotain...
En oikein tajua, mitä tahdot mulle sanoa. Onko sulla olevinaan joku käsitys siitä, kuka olen? Luulen, että ei... Taisit vain jostain syystä tarttua minun kommenttiini, ja luulet minua toisenlaiseksi ihmiseksi kuin oikeasti olen. En minä ole mikään kiusaaja, enkä teeskentele saati luule olevani täydellinen -tiedän olevani kaikkea muuta kuin täydellinen. Pahoittelen, jos olen jotenkin sinua(kin) onnistunut loukkaamaan.
Pyh.