Heippa. Oon entinen anorektikko, painoin alimmillaan 44 kiloa. Sitten mun piti lopettaa ja lisätä painoa koska mun vanhemmat uhkas suunnilleen itsemurhalla jos jatkan. Siit on nyt muutama vuosi ja nyt mun paino on jotain 69 kiloa! Järkyttävä määrä. Siihen liittyy masentuminen mutta tää paino jo sinänsä masennututtaa niin paljon et aion palata vanhoihin tapoihin. Vanhemmat eros ja lähdin pois kotoa joten ei oo sitäkään murehdittavana.
Haluaisin äkkiä saada pois ainakin 10 kiloa ja jatkaa siitä. Nyt en vaan tiedä et miten parhaiten sen tekis.. Ollako syömättä, oon kokeillu sitä mutta koska oon masennuksen ja lääkkeiden takia jo niin väsyny ja se veis mun viimesetkin voimat. Just ja just jaksan käppäillä paikasta toiseen. Ihme miten pahaksi masennus voi mennä kun vie kaikki voimat.
Mun viime kokemus syömättömyydestä oli se etten saanu untakaan ja oksensin vaan koko ajan. Se oli niin paha et makasin vaan sängyssä. Mut vaikka oon vaan oksentanu enkä oo takuulla syöny ainakaan 1000 kaloria enempää päivässä (joskus vähempi) niin paino pysyy samana. Pelkään just sitä paljon puhuttua aineen vaihdunnan hidastumista.
Et mun tapauksessa pitäis pystyä liikkumaa tai ei laihdu vaikka vähntäis syömisen huomattavasti jonneki 300 kaloriin. Paha juttu on se et on niin huono olla että liikkuminen on tosi vaikeeta. Heikottaa, pyörryttää, oksettaa. Aikasemmin olin ihan järkkyaktiivinen urheilija ja liikuin joka päivä vähintää 2 tuntia monta vuotta et en mä oo ollu mikään laardiperse sohvaperuna. Ainoo mikä mulle pistää nyttenkin rajat on vaan se oksetusolo ja järkyttävä masennus ja väsymys. Voi olla syömättä mut sit mä oksennan tyyliin mahahappoja eikä oo yhtään hyvä olo.
Jos mä kokeilen vielä kerran sitä syömättömyyttä ja meen vaikka kävelee enkä juokse nii ei tuu paha olo.
Niin se haaste sit ois tolla varmaa laihduttaa 2 kiloo viikossa ainakin. Kuukaudessa ois jo sit se 10 kiloo jos vähän viel kiristää kun pystyy.
Haluan oikeesti laihtua. Tekee mieli vedellä puukolla ne alueet rikki missä on ylimäärästä.
Haluaisin äkkiä saada pois ainakin 10 kiloa ja jatkaa siitä. Nyt en vaan tiedä et miten parhaiten sen tekis.. Ollako syömättä, oon kokeillu sitä mutta koska oon masennuksen ja lääkkeiden takia jo niin väsyny ja se veis mun viimesetkin voimat. Just ja just jaksan käppäillä paikasta toiseen. Ihme miten pahaksi masennus voi mennä kun vie kaikki voimat.
Mun viime kokemus syömättömyydestä oli se etten saanu untakaan ja oksensin vaan koko ajan. Se oli niin paha et makasin vaan sängyssä. Mut vaikka oon vaan oksentanu enkä oo takuulla syöny ainakaan 1000 kaloria enempää päivässä (joskus vähempi) niin paino pysyy samana. Pelkään just sitä paljon puhuttua aineen vaihdunnan hidastumista.
Et mun tapauksessa pitäis pystyä liikkumaa tai ei laihdu vaikka vähntäis syömisen huomattavasti jonneki 300 kaloriin. Paha juttu on se et on niin huono olla että liikkuminen on tosi vaikeeta. Heikottaa, pyörryttää, oksettaa. Aikasemmin olin ihan järkkyaktiivinen urheilija ja liikuin joka päivä vähintää 2 tuntia monta vuotta et en mä oo ollu mikään laardiperse sohvaperuna. Ainoo mikä mulle pistää nyttenkin rajat on vaan se oksetusolo ja järkyttävä masennus ja väsymys. Voi olla syömättä mut sit mä oksennan tyyliin mahahappoja eikä oo yhtään hyvä olo.
Jos mä kokeilen vielä kerran sitä syömättömyyttä ja meen vaikka kävelee enkä juokse nii ei tuu paha olo.
Niin se haaste sit ois tolla varmaa laihduttaa 2 kiloo viikossa ainakin. Kuukaudessa ois jo sit se 10 kiloo jos vähän viel kiristää kun pystyy.
Haluan oikeesti laihtua. Tekee mieli vedellä puukolla ne alueet rikki missä on ylimäärästä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nopein mahdollinen laihtuminen on kilo viikossa.
Aloita sillä, että ensin poistat asteittain kaikki makeat ( karkit, naposteltavat) ja syöt asteittain myös vähemmän ruokaa. Ensimmäiset 2 viikkoa voi olla vaikeaa, sitten alkaa tottumaan siihen.
Liikkua ei oikeastaan tarvitse, kun syö päivässä yhteensä kolme kahvikupillista ruokaa. 1 päivä viikossa on karkkipäivä, jolloin saa myös syödä vapaasti ruokaa ( aineenvaihdunnan liikkeellelaitto, laihduttaa).
Aitoa vihreää teetä päivittäin 1-3kuppia.
Hyvin tippuu kilot.
En laske syömisiäni enkä kaloreita, en pakkoliiku ja paino karisee jo vauhdilla.
Siis 3 kahvikupillista ruokaa? Siis mitä? Yleensä ruokaa vaiko jotain valmista ruokaa, esim. lasange? keitto? mitä toi nyt tarkottaa. Siis 3 kahvikupillistahan ei oo mitään? :o
Miten pitkä olet? Nimittäin 69 kiloa ei ole mikään suuri määrä painoa, jos et ole kovin lyhyt. Kaikesta päätellen olet pitkä, koska 44 kg anorektikkona ei ole vielä pohjalukemia, mutta sopiva paino vain lyhyelle ja sirolle ihmiselle. Minulle 68 - 69 kg on ihannepaino, oli sitä muuten jo 20-vuotiaanakin.
Suosittelen, että luepa vaikka VHH (vähähiilihydraattinen ruokavalio). Siinä jätetään makeiset vähälle, samoin vaaleat jauhot, sokerit, mutta syödään muuten hyvin, paljon vihanneksia, hedelmiä, kalaa, lihaa, voita, kananmunia. Elimistö tarvitsee säännöllisesti terveellistä polttoainetta, jotta voit toimia ihmisenä ja nauttia elämästä. Mitä paremmin kehosi voi, sitä parempi edellytys on myös mielesi hyvinvoinnille.
Masennus voi olla osa pahoinvointia, koska kaikesta päätellen syöt terveellistä ravintoa niukasti.
Moni nuori, ehkä sinäkin koet elämän epävarmana, kun aikuisuus on edessä. Oletko yrittänyt tiedostaa itsellesi, mistä johtuu, että olet masentunut? Onko syynä mahdollisesti vanhempiesi välinen kitka, koska myös erosivat. Olet ilmeisesti täysi-ikäinen. Yritä ulkoistaa vanhempiesi ero ja mahdolliset syyt siihen. Sinä et ole ollut kuitenkaan siihen syyllinen. Vanhemmat eroavat keskinäisistä syistä, ei lastensa takia.
Aika kovalla uhkauksella he saivat sinut syömään, mutta voin todeta, että lapsen sairaus, esim. anoreksia on erittäin raskas taakka myös vanhemmille. He kantavat syyllisyyttä ja samalla ovat voimattomia sairauden edessä. Jokainen äiti ja isä toivoo lapsensa parasta. He ovat sinun vanhempia, vaikka erosivatkin, joten sitä ei kannata murehtia.
Suosittelen, että lue Syli ry:n kotisivuilta tietoa, mistä voit saada apua ahdinkoosi. Syli ry on syömishäiriöihin erikoistunut liitto, joka tarjoaa erilaista tietoa, tukea ja toimintaa, myös vertaistukea.
Sinun olisi hyvä hakeutua myös lääkäriin, vai onko niin, että saat sieltä masennuslääkkeitä, mutta et mitään lähetettä esim. terapiaan, missä voisit purkaa ja käsitellä masennustasi ja sisäisiä ongelmiasi.
Sitten itse olen suositellut kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoishoitoja. Rosen-terapia on yksi hoitomuoto, josta on hyviä tuloksia esim. ahdistyksen ja katkeruuden purkamiseen. Nämä hoidot ei kaikkia paranna, mutta tiedän, että moni on parantunut, eli psyyke on vapautunut patoutumista, ja elämä on kirkastunut ja siitä on nautinto elämästä alkanut, masennus kaikonnut. Ilman konkreettista hoitoa masennuksen syiden purkamiseen mielialalääkkeet auttavat ahdistukseen, mutta eivät itsessään poista syytä tai syitä.
Toivon sinulle voimaa löytää syy-yhteys ahdistukseesi ja masennukseesi. Yritä sisäistää, että sinä itse olet itsellesi kaikista rakkain, joka voi hoitaa omaa minää ja sen parasta. Olet ainutkertainen ihminen, jolle on tarkoitus tässä elämässä. Toivon, että löydät sen elämän tarkoituksen ja nautinnon, se on saavutettavissa, kun jaksat uskoa siihen ja tehdä työtä sen elämän valon säteiden löytämiseen! Kaikkea hyvää sinulle!