Minua on kummastuttanut, että osa saksanpaimenkoiraharrastajista on suojeluvastaisia. Tälläkin palstalla tämmöisiä mielipiteitä säännöllisesti esiintyy. Suojelukoe on kuitenkin ollut Saksassa mukana jo sieltä 1900-luvun alusta saakka, ja Saksassa suojelukoe on pakollinen jalostukseen käytettäville koirille, koko rotua ei nykymuodossa olisi ilman suojelukoetta. Voitteko suojeluvastaiset saksanpaimenkoiraharrastajat kertoa, miksi harrastatte rotua, jonka rodunomaista koemuotoa ette hyväksy? Minulle olisi aivan mahdoton ajatus hankkia koira rodusta, jonka rodunomaista koetta tai käyttötarkoitusta en hyväksyisi.
Suojeluvastaisuus
ihmet telijä
10592
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Suojelu tekee koirista hyvin vihaisia ja purevia. Tappokoneita.
JustusJäntti, minkähän alaosaston porukassa olet tämän asian todennut? Taitaa kirjoituksesi olla pelkkä provo, ei kukaan voi vakavalla naamalla väittää tuollaista;) Tutustuhan lajiin edes.
Mulla on kotonani kaksikin "tappokonetta" ja kuljetan niitä vielä ihmisten ilmoilla vapaa-ajalla. BTW, epäluotettavimmat (saksanpaimen)koirat jotka olen tavannut, ovat kotikoiria, eivät niitä joilla suojelua harrastetaan.
Nimimerkki Ihmettelijä, olen samoilla linjoilla kanssasi. Kysehän on nimenomaan saksanpaimenkoirien rodunomaisesta kokeesta..
Tunnen paljon suojelukoiria, sakuja ja maleja. Monet mitä parhampia kotinallukoita. Ei suojelu tee koirasta vihaista, vaan oikea kotikasvatuksen puute. Nehän lekkivät ohjatusti tumpulla. Eihän ne edes pure ellei tumppua eli leikkikalua ole handussa. Suojelu on koiran hallintaa eli laajennettua tokoa.
Saksan paimenkoirilla on lukemattomia muitakin käyttötarkoituksia kuin suojelukoe.
Jos olet seurannut muutamankin vuosikymmenen sakemannien työ käyttöä. Niin ymmärrät,että suojelukoe on vain pienen harrastaja porukan juttu.
Lue palveluskoirat lehdesta n:ro7 P Rapilan kirjoittama artikkeli kansallisten lajien merkityksestä jalostus työssä.
harrastan myössuojelua
Saksanpaimenkoira (kirjoitetaan muuten yhteen), on monipuolinen käyttö- ja harrastuskoira. Ei kai tässä kukaan suojelua nyt ainoaksi lajiksi ole sanonutkaan. Enkä itse ole em.Rapilan kirjotusta lukenut, mutta uskoisin ymmärtäväni asian ilmankin.
MUTTA "Saksanpaimenkoirien rodunomainen koemuoto suojelukoe on kehitetty mittaamaan saksanpaimenkoirien rodunomaisia luonteenpiirteitä"- lainattu liiton sivuilta. Eli minusta on aika selkeää, että esimerkiksi agility ei mittaa suoraan saksanpaimenkoiralle ominaisia piirteitä. Siksipä minuaki ihmetyttää, että ko.rodun keskusteluissa vilahtaa SILTI vastustusta juuri rodunomaista kilpailu/harrastusmuotoa kohtaan.
Ja ennen kuin kukaan alkaa länkyttää tuloksista ja pistämään ip:t hakuun, niin EN todella aio kirjoitella nyt mitenkään alatyyliin kenenkään kanssa. Mä myös toivosin _asiallisia_ mielipiteitä suojelun vastustajilta. Miksi ihminen päätyy ko.rotuun, jos ei edes ajattele avoimesti suojeluharrastamisesta tai kokeesta?
meillä ei harrasteta suojelua, eikä koirasta siihen olisikaan.. mutta tietyntyyppisen ajattelutavan ymmärrän. Eli monesti kuulen miksi täytyy normaali "kotikoirille" opettaa suojelu? tämä hyvä harrastus siinä mitkä muutkin. Mutta kaikille se ei todellakaan sovi. Eli törmätty näihin (pariin rotikkapuolella) pari nuorta naista haluaa pelkästään oman egon pönkittämiseksi tätä harrastaa. Koira oli ihan kiva ja koulutettu, tässä ei ongelmaa, mutta ihmisen oma ajatusmaailma "mun koira muute sitte pystyy tappaan jos mä niin käsken" tämä ei kuulu minkäänlaiseen harrastustoimintaan. Joten tämän tyyppisille ihmisille en suosittele tätä ollenkaan. Sitten kun siitä koirasta ei ole siihen ja reenataan vaan. Esim. edellämainittu ei vain purrut maalimiestä ja vihaisuutta (jota koiralla ei vain ole) yritetään väkisin tuoda esille.. tämä menee minulla yli ymmärryksen.
ja samaa mieltä, kyllä ne omakotitalojen pihoilla olevat pelkät kotikoirat ovat paljon vaarallisempia kuin suojelua harrastavat koulutetut koirat!
Yksi syy on ,että haluan säilyttää koirani selän mahdollisimman terveenä ja harrastaa sen kanssa kansallisia lajeja kuten tällähetkellä hakua ja jälkeä. Tiedän useita suojelukoiria joiden ura on loppunut selän vaivoihin
Metsäjälkikin on ihan kiva harrastus...))),mites tulevaisuudessa kun ei ole kuin yhdet säännöt suojelussa ( sch,ipo,vpgt.ymmm) on ipo kirjainten alla,onko sakuiille edelleen olemassa oma ominaisuuksia mittaava koe koska ipo ei sitä ole.
Kansallisten lajien harrastaminen ei poissulje sitä, että suojelukoe on saksanpaimenkoirien rodunomainen koe. Tuskin kukaan (vaikkapa) saksanpaimenkoiraharrastaja väheksyy kansallisia lajeja tai niiden merkitystä jalostustyössä? En myöskään usko, että suojelukoettakaan tulisi pitää olemattomana lajina VAIKKA kyse onkin "pienen harrastajaporukan jutusta".
Henkilö nimimerkillä teinari-einari olikin lainannut Saksanpaimenkoiraliiton sivuilta erään lauseen..:)
Aloittajahan vain hämmästeli suojeluvastaisuutta, ei kuuluttanut että suojelu olisi ainoa laji mitä saksanpaimenkoirilla tulisi harrastaa.
"Wiiw": huh, onneksi en itse ole törmännyt vastaavanlaisiin "egonpönkittäjäharrastajiin", tuntemani ihmiset jotka suojelua harrastavat omaavat terveen ajatusmaailman. Enkä usko oman maalimiehemme treenaavan väkisin koiraa josta ei siihen ole.
Jos koira ei "pure maalimiestä" (siis ei pure HIHAA), luulisi puutteen olevan saalisvietin puolella. Itsekritiikki tässäkin lajissa olisi enemmän kuin suotavaa ja kyky hyväksyä se, että jotkin koirat soveltuvat paljon paremmin johonkin toiseen lajiin kuten kirjoituksestasi ymmärsinkin :)
Nim. "terve koira", haluaa säilyttää koiransa selän mahdollisimman terveenä, joka tietysti on kiva ja HYVÄ asia. Kuitenkin jos haluamme säilyttää koko rodun mahdollisimman terveinä ja toimintakykyisinä, silloin kokeet joissa on vaatimuksia terveydelle, ovat vain parasta rodulle pitkässäjuoksussa.