http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Asumisoikeus ei ole peliväline/1135261607984
Eduskunnassa on paraikaa valiokuntakäsittelyssä hallituksen esitys asumisoikeusasuntoja koskevan lain muuttamiseksi. Tarkoituksena on parantaa asumisoikeusasunnoissa asuvien ihmisten oikeusturvaa.
Asumisoikeusasunnot nousivat kuluneella viikolla julkisuuteen toisessakin yhteydessä: kaksi liikemiestä on ostanut itselleen tuhansia asumisoikeusasuntoja omistavan yhtiön osake-enemmistön. Yrityskauppa herätti pelon, että järjestelmä mahdollistaa kohtuuttoman rikastumisen julkisilla varoilla tuetun yleishyödyllisen asumisjärjestelmän avulla.
Asumisoikeusasuminen otettiin käyttöön vuonna 1990. Se on omistusasunnossa ja vuokralla asumisen välimuoto: murto-osalla asunnon hinnasta asukas saa pysyvän asumisoikeuden. Vastikkeen tai vuokran sijaan hän maksaa asunnon omistavalle asumisoikeusyhdistykselle tai -yhtiölle käyttövastiketta, jolla katetaan asuntojen rakentamisesta ja kunnostamisesta aiheutuneet pääomakulut sekä talojen hallinnointi- ja hoitokulut.
Alun perin asumisoikeusasunnot tarkoitettiin vakaaksi asumismuodoksi nuorille perheille ja muille, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia omistusasuntoa. Sosiaalinen kriteeri asukkaita valittaessa on se, että asumisoikeusasuntoon muuttava henkilö ei saa omistaa toista asuntoa. Asunnot jaetaan jonotusperiaatteella.
Uusi asumismuoto otettiin vastaan innokkaasti: sitä pidettiin oivana kompromissina epävarman vuokra-asumisen ja kalliin omistusasumisen välillä.
Kiireessä tehtyyn järjestelmään jäi kuitenkin porsaanreikiä. Useissa asumisoikeusasunnoissa havaittiin, että käyttövastikkeet saattoivat yllättäen kasvaa jopa kaksinumeroisilla prosenteilla. Asukkaiden oli lähes mahdotonta eritellä käyttövastikkeen koostumista: mikä osa on pääomakustannuksia, mikä osa hoitovastiketta, ja miten kustannukset saman omistajan eri talojen välillä jaetaan? Kaikki omistajat eivät myöskään palkinneet asukkaita kiinteistöjen hyvästä tai säästäväisestä käytöstä.
Asumisoikeustalojen asukkaat tuntevat ymmärrettävästi, ettei heillä ole kunnollista vaikutusvaltaa asuintalojensa hoitoon eikä asumisensa kustannustasoon.
Eduskunnassa oleva lakiesitys pyrkii parantamaan asukkaiden mahdollisuutta saada tietoa. Lisäksi esityksessä annetaan viranomaisille valtuudet valvoa asumisoikeustalojen kustannuskehitystä ja todetaan, että asumisoikeustalojen hoito ja hallinnointi tulee kilpailuttaa. Näin yritetään estää kohtuuton rahastus.
Asumisoikeusasukkaita edustava yhdistys pitää esitystä riittämättömänä. Järjestö vaatii, että käyttövastikkeet tulee sitoa tiukemmin muiden julkisesti tuettujen asumismuotojen vuokratasoon ja että asukkaiden mahdollisuutta valvoa talojen hoitoa ja osallistua asumisoikeusyhteisöjen päätöksentekoon tulee vahvistaa.
Lainsäätäjän on nyt syytä olla tarkkana, että kymmenientuhansien ihmisten perusturvasta – oikeudesta vakaaseen asuntoon ja ennustettaviin asumiskustannuksiin – pidetään huolta. Asumisoikeusjärjestelmä rakennettiin aikoinaan liialla kiireellä, ja siksi lakiin on jäänyt vikoja, jotka ovat tehneet hyvässä uskossa kodin hankkineiden ihmisten elämän epävarmaksi.
Järjestelmää kehitettäessä on varmistettava kolme asiaa: asumisoikeusyhteisöjen toiminnan tulee olla läpinäkyvää, asukkailla on oltava kunnollinen mahdollisuus osallistua yhteisöjen päätöksentekoon, ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksella Aralla pitää olla kunnolliset voimavarat valvoa, että yleishyödyllinen järjestelmä toimii tarkoitetulla tavalla.
Eduskunnassa on paraikaa valiokuntakäsittelyssä hallituksen esitys asumisoikeusasuntoja koskevan lain muuttamiseksi. Tarkoituksena on parantaa asumisoikeusasunnoissa asuvien ihmisten oikeusturvaa.
Asumisoikeusasunnot nousivat kuluneella viikolla julkisuuteen toisessakin yhteydessä: kaksi liikemiestä on ostanut itselleen tuhansia asumisoikeusasuntoja omistavan yhtiön osake-enemmistön. Yrityskauppa herätti pelon, että järjestelmä mahdollistaa kohtuuttoman rikastumisen julkisilla varoilla tuetun yleishyödyllisen asumisjärjestelmän avulla.
Asumisoikeusasuminen otettiin käyttöön vuonna 1990. Se on omistusasunnossa ja vuokralla asumisen välimuoto: murto-osalla asunnon hinnasta asukas saa pysyvän asumisoikeuden. Vastikkeen tai vuokran sijaan hän maksaa asunnon omistavalle asumisoikeusyhdistykselle tai -yhtiölle käyttövastiketta, jolla katetaan asuntojen rakentamisesta ja kunnostamisesta aiheutuneet pääomakulut sekä talojen hallinnointi- ja hoitokulut.
Alun perin asumisoikeusasunnot tarkoitettiin vakaaksi asumismuodoksi nuorille perheille ja muille, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia omistusasuntoa. Sosiaalinen kriteeri asukkaita valittaessa on se, että asumisoikeusasuntoon muuttava henkilö ei saa omistaa toista asuntoa. Asunnot jaetaan jonotusperiaatteella.
Uusi asumismuoto otettiin vastaan innokkaasti: sitä pidettiin oivana kompromissina epävarman vuokra-asumisen ja kalliin omistusasumisen välillä.
Kiireessä tehtyyn järjestelmään jäi kuitenkin porsaanreikiä. Useissa asumisoikeusasunnoissa havaittiin, että käyttövastikkeet saattoivat yllättäen kasvaa jopa kaksinumeroisilla prosenteilla. Asukkaiden oli lähes mahdotonta eritellä käyttövastikkeen koostumista: mikä osa on pääomakustannuksia, mikä osa hoitovastiketta, ja miten kustannukset saman omistajan eri talojen välillä jaetaan? Kaikki omistajat eivät myöskään palkinneet asukkaita kiinteistöjen hyvästä tai säästäväisestä käytöstä.
Asumisoikeustalojen asukkaat tuntevat ymmärrettävästi, ettei heillä ole kunnollista vaikutusvaltaa asuintalojensa hoitoon eikä asumisensa kustannustasoon.
Eduskunnassa oleva lakiesitys pyrkii parantamaan asukkaiden mahdollisuutta saada tietoa. Lisäksi esityksessä annetaan viranomaisille valtuudet valvoa asumisoikeustalojen kustannuskehitystä ja todetaan, että asumisoikeustalojen hoito ja hallinnointi tulee kilpailuttaa. Näin yritetään estää kohtuuton rahastus.
Asumisoikeusasukkaita edustava yhdistys pitää esitystä riittämättömänä. Järjestö vaatii, että käyttövastikkeet tulee sitoa tiukemmin muiden julkisesti tuettujen asumismuotojen vuokratasoon ja että asukkaiden mahdollisuutta valvoa talojen hoitoa ja osallistua asumisoikeusyhteisöjen päätöksentekoon tulee vahvistaa.
Lainsäätäjän on nyt syytä olla tarkkana, että kymmenientuhansien ihmisten perusturvasta – oikeudesta vakaaseen asuntoon ja ennustettaviin asumiskustannuksiin – pidetään huolta. Asumisoikeusjärjestelmä rakennettiin aikoinaan liialla kiireellä, ja siksi lakiin on jäänyt vikoja, jotka ovat tehneet hyvässä uskossa kodin hankkineiden ihmisten elämän epävarmaksi.
Järjestelmää kehitettäessä on varmistettava kolme asiaa: asumisoikeusyhteisöjen toiminnan tulee olla läpinäkyvää, asukkailla on oltava kunnollinen mahdollisuus osallistua yhteisöjen päätöksentekoon, ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksella Aralla pitää olla kunnolliset voimavarat valvoa, että yleishyödyllinen järjestelmä toimii tarkoitetulla tavalla.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nyt on toimittava eikä vain puhista kiukkua epäoikeudenmukaisuuksisata.
Vaalit ovat tulossa ja voimme vaikuttaa yhdessä toimimalla.
Käsittääkseni asiaa viedään eteenpäin ympäristövaliokunnassa ellen väärin muista. Minusta oiva kansalaisvaikuttamisen keino on soittaa suoraan valiokunnan jäsenille. Jossain viestissä tässä palstalla heidät oli listattukin. Kansanedustajat edustavat kansaa, siis meitä. Heidän on myös hoidettava meidän asioitamme siellä. Käytetään ääntämme ja soitetaan luurit kuumina eduskuntaan!
Kaikka vaan laittamaan viestiä Timo Soinille tästäkin vääryydestä! Hänen ääntään kuunnellaan nyt (ja jatkossa) erityisellä tarkkaavaisuudella!
Kannantan, persut eivät ole vielä ryvettyneet ja laiskistuneet politiikassa!