Eli kerronpa lyhyesti; ikää 25, muutaman vuoden oireillut masennus joka kesällä puhkesi todella pahaksi. 2 kuukauden masennusjaksoja jotka todella pahoja, viikon ihan hyvä tasapaino ja syöksykierre alkaa taas. Käytän Venlafaxinia 150mg ja nukahtamiseen 45mg Mirtazapinia. Psykiatrilla olen käynyt nyt puoli vuotta.
Elämässä kaikki jotakuinkin ok. Parisuhde, läheinen perhe, vakituinen työ, harrastuksia jne.
Kaikkein suurimman ongelman tekee työpaikkani joka on osittain ollut laukaisemassa masennukseni. Asiakaspalvelutyötä ja todella pieni firma. Lisäkseni 3 työntekijää. Olen todella uupunut ja siivoan kaikkien muiden paskat päivästä toiseen. Tuntuu että hajoan työmäärän alle ja saan itkukohtauksia kesken työpäivien. Aamulla lähden töihin itkun kanssa ja illalla nukahdan ahdistuneena.
Pomoni on todellinen päällepäsmäri ja firmassa harrastetaan paljon paskan puhumista selän takana. Saikuilta joutuu tulemaan aina etukäteen töihin ja niistäkin vähäisistä (viimeisen vuoden aikana 2pv) saikuista puhutaan paskaa, haukutaan ja osoitetaan mieltä.
Olen ollut työpaikassa 5 vuotta ja olen firman tunnollisin ja "kunnollisin" työntekijä. Pomo ja toinen työkavereistani ovat todella alkoholisoituneita (Näiden jäkiä sitten korjailen ja siivoilen viikosta toiseen). Olen avoimesti puhunut masennuksestani ja rivien välistä lukenut että jos saikulle jään ei takaisin ole tulemista. Olen myös psykiatrilleni asian kertonut. Olen etsinyt uutta työtä 3 vuotta ja kesällä totaalinen paikalleen jämähtäminen laukaisi todella pahan masennuksen.
Mitenköhän sitä fiksusti sitten saisi sen saikun ja miten asian hoitaisi? En edes tiedä pystyisinkö saikulle jäämään vaikka sen saisinkin.. olen aivan liian tunnollinen koska tiedän että firmassa ei riitä työntekijät jos yksi kokoaikainen jää pois. :( En haluaisi jättää ketään pulaan mutta en jaksa enää näinkään.
Viimeksi yritin psykiatrilleni sanoa että olen todella uupunut enkä jaksa enää hoitaa kotiani ja hädintuskin koiriani kun olen niin uupunut. En jaksa käydä kaupassa, en siivota, en harrastaa.. Mikään ei kiinnosta ja käyn koko ajan ylikierroksilla kun stressaan tulevasta työpäivästä valmiiksi. Työmäärä stressaa ja päivät ovat todella raskaita. Psykiatri kuitenkin kieltäytyi saikun kirjoittamisesta koska on tärkeää että elämänrytmini säilyy säännöllisenä. On varmasti juu mutta jos työpaikka masennukseni aiheuttaa niin enpä tiedä. '
2 päivän vapaan aikana en ehdi enää palautua nimeksikään ja jo ensimmäisen työpäivän jälkeen olen aivan uupunut.
Olen aivan poikki ja olen yrittänyt kaikille tolkuttaa että voin aivan älyttömän huonosti. Olen miettinyt itsemurhaa ja itseni satuttamista jotta ei tarvitsisi mennä töihin. Olen aivan lopussa enkä enää tiedä mitä tehdä. Luonteeni on muuttunut todella paljon enkä enää tunnista itseäni. Ongelmani johtuvat muistakin asioista mutta tämä on se pahin. Yritän huutaa apua mutta kukaan ei kuuntele.
Elämässä kaikki jotakuinkin ok. Parisuhde, läheinen perhe, vakituinen työ, harrastuksia jne.
Kaikkein suurimman ongelman tekee työpaikkani joka on osittain ollut laukaisemassa masennukseni. Asiakaspalvelutyötä ja todella pieni firma. Lisäkseni 3 työntekijää. Olen todella uupunut ja siivoan kaikkien muiden paskat päivästä toiseen. Tuntuu että hajoan työmäärän alle ja saan itkukohtauksia kesken työpäivien. Aamulla lähden töihin itkun kanssa ja illalla nukahdan ahdistuneena.
Pomoni on todellinen päällepäsmäri ja firmassa harrastetaan paljon paskan puhumista selän takana. Saikuilta joutuu tulemaan aina etukäteen töihin ja niistäkin vähäisistä (viimeisen vuoden aikana 2pv) saikuista puhutaan paskaa, haukutaan ja osoitetaan mieltä.
Olen ollut työpaikassa 5 vuotta ja olen firman tunnollisin ja "kunnollisin" työntekijä. Pomo ja toinen työkavereistani ovat todella alkoholisoituneita (Näiden jäkiä sitten korjailen ja siivoilen viikosta toiseen). Olen avoimesti puhunut masennuksestani ja rivien välistä lukenut että jos saikulle jään ei takaisin ole tulemista. Olen myös psykiatrilleni asian kertonut. Olen etsinyt uutta työtä 3 vuotta ja kesällä totaalinen paikalleen jämähtäminen laukaisi todella pahan masennuksen.
Mitenköhän sitä fiksusti sitten saisi sen saikun ja miten asian hoitaisi? En edes tiedä pystyisinkö saikulle jäämään vaikka sen saisinkin.. olen aivan liian tunnollinen koska tiedän että firmassa ei riitä työntekijät jos yksi kokoaikainen jää pois. :( En haluaisi jättää ketään pulaan mutta en jaksa enää näinkään.
Viimeksi yritin psykiatrilleni sanoa että olen todella uupunut enkä jaksa enää hoitaa kotiani ja hädintuskin koiriani kun olen niin uupunut. En jaksa käydä kaupassa, en siivota, en harrastaa.. Mikään ei kiinnosta ja käyn koko ajan ylikierroksilla kun stressaan tulevasta työpäivästä valmiiksi. Työmäärä stressaa ja päivät ovat todella raskaita. Psykiatri kuitenkin kieltäytyi saikun kirjoittamisesta koska on tärkeää että elämänrytmini säilyy säännöllisenä. On varmasti juu mutta jos työpaikka masennukseni aiheuttaa niin enpä tiedä. '
2 päivän vapaan aikana en ehdi enää palautua nimeksikään ja jo ensimmäisen työpäivän jälkeen olen aivan uupunut.
Olen aivan poikki ja olen yrittänyt kaikille tolkuttaa että voin aivan älyttömän huonosti. Olen miettinyt itsemurhaa ja itseni satuttamista jotta ei tarvitsisi mennä töihin. Olen aivan lopussa enkä enää tiedä mitä tehdä. Luonteeni on muuttunut todella paljon enkä enää tunnista itseäni. Ongelmani johtuvat muistakin asioista mutta tämä on se pahin. Yritän huutaa apua mutta kukaan ei kuuntele.
Vastaukset 3
Vanhimmat
nostaa kissa pöydälle siellä työpaikassasi.
Eihän se tilanne muutu vaikka olisitkin sairauslomalla, sen päätyttyä ja palattuasi töihin tilanne olisi siellä ennallaan..
Voimia
Nyt heti ehdottomasti sairauslomalle! Jos psykiatri ei sellaista kirjoita, etsi joku muu lääkäri, joka kirjoittaa. Sairausloma ei ole työnantajalle pätevä irtisanomisperuste, joten tuollaiset "takaisin ei ole tulemista" ovat ihan pötyä! Saikun aikana ensin lepäät kunnolla ja sitten alat etsiä itsellesi sellaista työpaikkaa, jossa ei tule sairaaksi. Työn vuoksi ei kannata menettää terveyttään, ihan kokemuksesta sanon!
kirjoita saikkua??? toi nyt on ihan selvää että sun työs vaan pahentaa sun oloas. Mee toiselle lääkärille, vaikka ihan tk:hon. Mun terapeutti ei mua vaatinut olemaan töissä, sillä se pahensi mun olotilaa ja toi oireet takaisin. Sain heti 2 viikkoa saikkua ja sanos vielä et tuu uudestaan jos et senkään jälkeen jaksa.
Sä poltat ittes loppuun tolla tavalla kannattaa nyt ottaa se tauko ja aikaa itelle,koska muuten voi käydä sit tosi huonosti.(Vierestä kattonut yhen sairaseläkkeelle siitymistä mielenterveysongelmien takia kun ei ajoissa hakenu apua.) Ja muista et sun työpaikan asiat ei oo sun ongelmas jos oot sairas vaan sun pomos.