Harva sairaanhoitaja taitaa olla niin empaattinen ja ystävällinen, kuin mitä kuvittelisi. Tehynkin työtaistelussa suomalaiset saivat nähdä, millasta se joidenkin ammattietiikka todellisuudessa on.
Satoja suomalaisia kokee tulevansa kiusatuksi juuri hoitoalalla. Johto siellä on yleensä epäpätevää. Tympeimpiä ovat sairaanhoitaja-osastonhoitajat jotka vähäisellä koulutuksellaan suorastaan suuttuvat, kun joku työyhteisössä kertoo sairaanhoitajan kiusaavan. Osastonhoitajien näkemyksen mukaan sairaanhoitajat ovat sen verran korkeatasoisia ihmisiä, että kyllä se kiusaaja on aina alemmin koulutettu oh:n mielestä. Niillä kun tuppaa olemaan sellainen mielikuva, että perushoitajat ovat järjeltään köyhempiä kuin sairaanhoitajat.
Sairaanhoitajia pidetään fiksuina vain siksi kun ovat sairaanhoitajia, eivätkä ikinä sanoisi pahaa sanaa kenellekkään.
Oikeasti, lähtekää pois alalta joka ikinen jolla mahdollisuudet kouluttautua muuhun ammattiin. Ei kannata kenenkään jäädä kiusattavaksi naisryhmään, jossa ei tosiaan voi edes normaalisti selvittää ristiriitoja. Jos ei työnantajat ala seuraamaan tarkemmin hoitoalojen johtamisvajavaisuuksia ja puuttumaan niihin, on hoitajien parasta suunnata muualle työhön. Pelkkä lisä palkka ei korjaa lukuisia ristiriitoja hoitoalalla, koska ne ristiriidat johtuvat usein siitä että lähin esimies on epäreilu, mielivaltaisesti toimiva. Muita syitä on mm. että useissa paikoissa ei harjoiteta työpaikkakiusaajatyöntekijöiden siirtoa toiselle osastolle.
Hyvinkin toimivia työyhteisöjä kyllä löytyy, mutta niitäpä on harvassa. Niissä johtaminen toimii, eikä johtaja tee räikeitä virheitä jaotellen alaisiaan vuohiin ja lampaisiin. Jotkut sairaanhoitajat ovat mukavia, jotkut perushoitajat hirveitä. Kuitenkin työpaikkakiusaaja sairaanhoitajia on vaikeampi saada kuriin, koska ovat johdon suosiossa. Hoitotyötä ei voi vilpittömästi suositella kenellekkään.
Paha mieli siitä, että olet joutunut kestämään noin hirveää kiusantekoa. Toivottavasti voit vielä jonakin päivänä elää niin, että hirveimpien kiusantekijöiden naama ei ole ensimmäisenä mielessä kun aamulla heräät:) Et ole yksin, kohtalotovereita löytyy enemmän kuin uskoisikaan.
Satoja suomalaisia kokee tulevansa kiusatuksi juuri hoitoalalla. Johto siellä on yleensä epäpätevää. Tympeimpiä ovat sairaanhoitaja-osastonhoitajat jotka vähäisellä koulutuksellaan suorastaan suuttuvat, kun joku työyhteisössä kertoo sairaanhoitajan kiusaavan. Osastonhoitajien näkemyksen mukaan sairaanhoitajat ovat sen verran korkeatasoisia ihmisiä, että kyllä se kiusaaja on aina alemmin koulutettu oh:n mielestä. Niillä kun tuppaa olemaan sellainen mielikuva, että perushoitajat ovat järjeltään köyhempiä kuin sairaanhoitajat.
Sairaanhoitajia pidetään fiksuina vain siksi kun ovat sairaanhoitajia, eivätkä ikinä sanoisi pahaa sanaa kenellekkään.
Oikeasti, lähtekää pois alalta joka ikinen jolla mahdollisuudet kouluttautua muuhun ammattiin. Ei kannata kenenkään jäädä kiusattavaksi naisryhmään, jossa ei tosiaan voi edes normaalisti selvittää ristiriitoja. Jos ei työnantajat ala seuraamaan tarkemmin hoitoalojen johtamisvajavaisuuksia ja puuttumaan niihin, on hoitajien parasta suunnata muualle työhön. Pelkkä lisä palkka ei korjaa lukuisia ristiriitoja hoitoalalla, koska ne ristiriidat johtuvat usein siitä että lähin esimies on epäreilu, mielivaltaisesti toimiva. Muita syitä on mm. että useissa paikoissa ei harjoiteta työpaikkakiusaajatyöntekijöiden siirtoa toiselle osastolle.
Hyvinkin toimivia työyhteisöjä kyllä löytyy, mutta niitäpä on harvassa. Niissä johtaminen toimii, eikä johtaja tee räikeitä virheitä jaotellen alaisiaan vuohiin ja lampaisiin. Jotkut sairaanhoitajat ovat mukavia, jotkut perushoitajat hirveitä. Kuitenkin työpaikkakiusaaja sairaanhoitajia on vaikeampi saada kuriin, koska ovat johdon suosiossa. Hoitotyötä ei voi vilpittömästi suositella kenellekkään.
Paha mieli siitä, että olet joutunut kestämään noin hirveää kiusantekoa. Toivottavasti voit vielä jonakin päivänä elää niin, että hirveimpien kiusantekijöiden naama ei ole ensimmäisenä mielessä kun aamulla heräät:) Et ole yksin, kohtalotovereita löytyy enemmän kuin uskoisikaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Aivan samanlaisia kokemuksia minullakin. Hoitoalalla työskentelevät eivät todellakaan ole mitenkään hienotunteisia ja "helläkätisiä" ihmisiä.
Naisilla tuntuu olevan tarve etsiä työyhteisöstä joku kiusattava, jota saa sitten kohdella huonommin kuin koiraa, eikä kukaan puutu siihen mitenkään.
Kun sitten joutuu tähän kiusatun asemaan ei se yleensä lopu ollenkaan vaan pahenee, erityisesti jos kiusattu laittaa vastaan ja antaa takaisin.
Ihminen halutaan "nöyryyttää" aivan loppuun.
Jos yhtenä kiusaajana on esimies tietää se yleensä sitä, että urasi alalla on lopussa.
Uutta työpaikkaa on turha hakea, esimies pitää siitä huolen, ettei sinua valita muualle töihin. Hyvin ovat verkostoituneet hoitoalalla esimiesasemassa työskentelevät.
Voisinkos minä alkaa viestittää kiusaajan esimiehelle mitä hän puuhaa "vapaa-ajallaan" kun on eräässä yhdistyksess puuhailemassa ja kiusaamassa.
..hmm, mielenkiintoinen asia, pitääpä alkaa miettimään mitä tekisi, flaiereita työpaikalle aiheesta? Vai muuta mehukasta hmm....
Joskus nimittäin kiusaaja kiusannut väärää heppua...!
heikoilla jos sen pitää kiusata.Ja miksi moiseen pitää suostua jos kokee tulleen kiusatuksi?
Mihin ihmeeseen perustuu väittämä, että hoitajat olisivat sen empaattisempia tai muuten hoivavietillä varustetumpia? Tuskin se koulun penkille suuntaava nuori (?) on vakautunut siitä, että lopun elämääni ole "teresana". Ei tehdastyöläinenkään rakasta sitä hihnan pätkää edessään eikä poliisi pampun päässä olevaa henkilöä. Sitä empatiaa tahi sympatiaa ei voi syödä, eikä sillä maksaa laskujaan. Hoivavietti ei käy lainojen lyhennykseen. Työtä hoitajan työ on siinä, missä muukin. Tuossa lakkoilun aikana moni luuli hoitajien tekevän työtään pelkästään rakkaudesta potilaisiin. Melkoista joulupukki-ajattelua.
Asiasta kyllä kirjoitit tuossa jutussasi, mutta tähän halusin vain puuttua.