Aamulla satoi lumitähtiä.
Lueskelin sinua.
En ymmärrä.
Lienet taiteilija,
kuriiri tai friikki?
Muistin sadun.
Lapsuuteni vaikuttavimman.
Oli sisilisko.
Se osasi tehdä
peikkopojan haavi auki
keräämistä kastehelmistä
helminauhan -
tilauksesta.
Se kimalteli kaikissa
sateenkaaren väreissä
peikkotytön karvaisella rinnuksella
merkkinä rakkaudesta.
Satoi lumitähtiä,
routa puuttuu.
Lueskelin sinua.
En ymmärrä.
Lienet taiteilija,
kuriiri tai friikki?
Muistin sadun.
Lapsuuteni vaikuttavimman.
Oli sisilisko.
Se osasi tehdä
peikkopojan haavi auki
keräämistä kastehelmistä
helminauhan -
tilauksesta.
Se kimalteli kaikissa
sateenkaaren väreissä
peikkotytön karvaisella rinnuksella
merkkinä rakkaudesta.
Satoi lumitähtiä,
routa puuttuu.
Vastaukset 13
Vanhimmat
kertokoon enemmän
kuin tuhat kenen tahansa sanaa:)
http://www.taivaannaula.org/kuvat/bauer.jpg
oli taitavasti "kudottu" tähän runoosi joka
oli kuin proosan ja sadun mielenkiintoinen
kertomus, pidin.
Eroaa selvästi
tavanmukaisista runoista, miellyttävää
lukemista.
Kiipesipä peikkopoika
pesueineen laelle vaaran.
Molemmat karvaiset kätensä
leveän suunsa eteen
torveksi yhdisti ja
yli tannerten, omien sekä
vieraitten maitten
sekä mannerten se huusi:
- "Helmiä!!!"
(Nyt, harva lukija, sä muistathan,
me ollaan Sadun maassa?)
Niin ollen kaiku kiihkeä
vain vastas:
- "Sikoja, sikoja...sikoja!"
Ja peikkopoika hymys,
tukka silmillänsä
mäen harjalla se lymys:
- "Helmiä!!!!!"
Ja kaiku kiiriväinen vastas:
- "Nautoja, nautoja...nautojaaaa!!!!"
Jo peikkopojan alahuulta
nauru nyki.
(Syvällä omissa ajatuksissaan
se rymys...)
- Juu, ja varmaan haassa,
tässä maassa?
Vahvan takakenon otti.
Veti ilmaa keuhkoihinsa,
sanat hiipi huulillensa.
(Joko irtois täysi potti?)
Pontevasti paukahutti
halki ilman, läpi avaruuden:
- "Helmiäääää-äää-äää!!!!!!"
Ja kaiku vastas:
- "Kerää täältä luusi, luusiiii,
juusiii? Sii?"
(Kaikkihan täällä passaa kaupalliseen buumiin.)
Joten peikkopoika hiljaksensa
jäikin tuumiin:
- Katsopas säkin siinä kummaa!
Niinpäs näenkin!
Ja yhtä hyvin lähelle kuin kauas!
Yhtä laajasti kuin minne kaiku kiiri.
Tuon kukkuvan käenkin...
Sen ylä- sekä alamäenkin...
Ah, tuossa peikkolasteni on tuttu piiri.
Ja rakas muija helmoissa,
se on välillä pahalla tuulella -
se puolestaan leikkii kaikua.
(Näin vaaran laella.)
vilusta sinervä,
Onerva nimeltänsä,
runoilevan peikon
ympärillä, tanhuvilla liisi,
ajatuksensa niin kauniit
Sadun maailmassa kiisi:
- "Oon muusaks muuttunut mä
runollisen haureuden?"
Pohjoisen tuuli tarttui
siipiin läpikuultaviin.
Se tovin hätääntyneenä,
hauraana puhurin armoilla
peikkopojan eessä pyöri
niin kuin tuuliviiri,
kunnes siipiensä kultapöly laskeutui
ja hämy ylle tunturin.
Syttyi nuotio.
Arasti oikoi varttaan Onerva,
helmoissaan lapset maan
ja kanerva.
Tuulenpuuskat matkoillaan
ja tähdet.
Oi, keiju, koska päätät,
koska lähdet?
hämmentää soppoonsa,
kokkoon kerree tuas poppoonsa:
- "Peikkopaistija, keijunkinttuva,
siihen minttuva, johan passoo?
Sadut rassoo...
Tsoukkijournalismia olla pittää,
populatiivista kannibalismia,
burnoutia.
Ei maha mittää,
nam ja maiskis!
Layoutia, stay-uppia...
Mediaseksiä,
refleksiä -
padan allakin pallaa.
Niin söpö on pääkalloflanelleissaan,
pääkallolakanoistaan ulos keriytyy,
jättää lämpönsä pääkallotyynyyn.
Mikä on muodissa?
Äidiltä ja isiltä peritty?
Pääkalloverhot avaa,
vastapäisen talonseinän mainosta tavaa:
Gigantti!
Jättiläisenä hiipiikin jo
varpaisillaan keittiöön.
Nykäisee tieltään
äidin hipserit,
isän boxerit.
Keittiönpöydällä
aamupala:
Rakkautta kai heti
ensi silmäyksellä.
olla toisillemme miellyttäviä,
sanoo sanakauppias.
Me toimimme täällä
positiivisuuden lähtökohdista.
Se, jos mikä on nykyistä maailmanmenoa!
Positiivisuuteen ja miellyttävyyteen
tarvitaan miellyttämisenhalua.
Ymmärräthän,
että meistä on miellyttävämpää
lukea meitä miellyttävää.
Emme me halua nähdä itseämme,
haluamme nähdä Sinut,
hyvä kuluttaja!
Niinpä korkea koulutus
miellyttävyyteen on vaatimuksemme
sanakaupppiaillemme,
joten me korkeakoulutamme Sinut.
Ilman koulutusta ei osata näemmä
olla miellyttäviä;
se mitä me haemme on epärehellisyys -
valkoisten valheiden kertominen
on sivistystä.
Tosiasioiden kertomatta jättäminen
on sivistystä.
Kun kertoo meistä
miellyttäviä asioita,
jotka me kestämme,
me kestämme Sinua.
Kun kertoo meistä
epämiellyttäviä asioita,
joita me emme kestä,
emme kestä vain Sinua.
Mieluummin myymme itsemme
alennuksella ja kirjoitamme
Sinulle ale-sanoja. Rhea Silvia!
Miinuspuolena joudun kertomaan
Sinulle, hyvä asiakas,
että joudumme valehtelemaan,
jo koiranviran puolesta.
Jos sekään ei meille riitä,
miinustamme Sinut.
Jos sekään ei riitä,
miinustamme omia
risiteilyhintojamme.
Perustelemme sitä
tuotantoon liittyvällä valuvialla -
maanantaikappale suoraan juutuupista,
tai sillä, että susi on aalloilla.
Mutta sitähän emme Sinulle,
hyvä asiakas, kerro.
Kerromme Sadun kautta.
Sadulla on onnellinen loppu:
myyntivoitto.
Myyntivoitolla ostamme
uuden huulipuikon,
jolla piirrämme peiliimme
sydämen.
Niin se vain menee,
niin kuin Satu meni saunaan.:)
(Voisi mennä uusiksikin...)
kikkarat hiukset,
ei ollenkaan takkuiset.
Niillä oli molemmilla karvaiset rinnat,
isot, törröttävät alahuulet,
hymynkareet ja suuret silmät,
joilla katsoivat toisiinsa,
ujosti, onnesta säihkyen.
Hännänpäissään toisella
punainen, toisella sininen rusetti.
Peikkotytön kaulalla
taianomainen aamun kaste.
Heillä oli suuret sieraimet,
aistia toistensa ja satumetsän
tuoksut -
lumoavat kuiskaukset.
Ympäröivien puiden suhina
suojeli heitä,
jalkopohjien alla
alati joustava sammal,
ja satavarmasti
syvääkin syvemmällä
Sadun metsässä
niin puhdasta ja tyyntä,
että kuusenoksilla
oli säilynyt yhä naavaa,
Keijulla kullanhohtoiset
siivet.
Jos suljet silmäsi
ja uskot oikein kovasti
Saa keiju siivet selkäänsä
ja peikko rusetin häntäänsä
ja sillä sievällä rusetilla kelpaa
kietoa toinenkin häntä samaan rusettiin
ja tallustella yhdessä tuumin
metsiin, niihin sammaleen peittämiin
----------------)) EKMP on mykistynyt, jollain on näköjään lahjoja. Kiitos ilahduttavista saturunoistasi "Pisteitä ja pilkkuja".
Prinsessa tykkää saduista :)
..anteeksi, meinasin ihan unohtaa
-----------------))
http://www.youtube.com/watch?v=pnvyDyaVfro&feature=related
Ps. tuo katti on kaikkein ihanin :DD
Tänään hiukan lainasanoin:
Jos metsään haluat mennä nyt,
Sä takuulla yllätyt.
Jos metsään haluat mennä nyt,
Näät sammalet myllätyt.
Kas pienet karhut vekkulit on
Nyt käyneet suureen joukkiohon.
On päivä teddykarhujen villin retken.
Vain kiltit iloiset karhut saa
Noin retkellä temmeltää,
Saa herkut makeat maiskuttaa
Ja leikkiä ryöstäjää.
Nyt nää ei muut kuin metsien puut,
Käy kuurupiiloon hunajasuut.
On päivä teddykarhujen villin retken.
Retket pienten karhujen niin pörröturkkien
On hauskoja kerrassaan
Karhun hippaa kurkkien käyn alta oksain
Hiljaa katsomaan.
Hurjat nallet teutaroi niin että tanner soi,
On olo niin huoleton.
Vaan kello kuusi isät ja äidit vie nallet
Nukkumaan, ja uupuneet pikkukarhut on.
On teddykarhujen retki tää, (2x)
Jos metsään haluat mennä nyt,
Saat varoen tehdä sen.
On siellä kekkerit villityt,
Ja töminä tassujen.
Kas pienet karhut vekkulit on,
Nyt käyneet suureen joukkiohon.
On päivä teddykarhujen villin retken.
(Ja esittäjähän oli Kipparikvartetti.:)
http://lirama.net/song/68788
ihastuttava, hauska, hirtehinen, romanttinen, piikikäs rypäs sanoja pilkkujen ja pisteiden välissä.
Kuten kaikki tavalla tai toisella saamani palaute. Myös se, joka sattuneista syistä on jäänyt matkan varrella antamatta.
Palstaelämälle myös kiitos. Sain siltä paljon...