Eli siis olen nyt lukiossa tokalla vuodella. Matematiikan ensimmäisestä kurssista tuli 9, mutt sen jälkeen sain pelkät kympit eli yks 9 ja 5 kymppi. Fysiikassa on vähän samanlainen tilanne, 4 kurssi on tähä saakka suoritettu ja numerot 9 10 10 9, molemmat aineet on mulle helppoja ja itseltään selviä. Kemiass olen vähä heikompi 8 keskiarvo. Oon kuitenkin iha tavallinen opiskelija, ett ei oo mikää super fiksu oppilas tääl, en itseasiass pärjä muis aineis yhtä hyvi ku nois, ei edes läheskää.
Eli mul on kaksi kysymyst:
1-Tiedän ett pitää kirjoittaa ruotsia ylppäreissä jos tahtoo lääkikseen mutt vaikuttaako paljon? Koska oon ihan surkea ruotsis(kuitenkin voin vähä parantuu ku kirjoituksii on yli vuoden aikaa).
2-Kannattaako hakea lääkikseen? Faija on kokenut lääkäri ja se haluu aika kovast ett mustki tulee lääkäri
, mutt mä en tie viel, kannattaako ottaa riskin
Eli mul on kaksi kysymyst:
1-Tiedän ett pitää kirjoittaa ruotsia ylppäreissä jos tahtoo lääkikseen mutt vaikuttaako paljon? Koska oon ihan surkea ruotsis(kuitenkin voin vähä parantuu ku kirjoituksii on yli vuoden aikaa).
2-Kannattaako hakea lääkikseen? Faija on kokenut lääkäri ja se haluu aika kovast ett mustki tulee lääkäri
, mutt mä en tie viel, kannattaako ottaa riskin
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ui sori, pikku kirjoitus virhe otsikos. Eli siis ''Kannattaako minun hakea lääkikseen ei mihinkää läähekseen xD :D
Moro! Elikkä siis kaiketi tiedät että lääkiksen pääsykoe pohjautuu Galenos-pääsykoekirjaan, jossa on fysiikan ja kemian, josta osa menee lukio-oppimäärän ulkopuolelle, myös paljon ihmisen fysiologiaa ja anatomiaa.
Tällöin sinulla on hyvät pohjat lääketieteellisen pääsykokeeseen, mutta pääsykoetta ajatelle täytyy myös opetella Galenoksen sisältämä biologia, matematiikkaa koe ei vaadi; työkaluna tosin siitä voi olla hyötyä. Treenailet vain fysiikan ja kemian vahvan laskurutiinin niin kyllä se siitä urkenee.
1.Ruotsia ei tarvitse kirjoittaa mikäli haluaa lääkikseen, en itse kirjoittanut.
2. Kyllä, ja ei. Mikäli sinulla on aitoa innostusta alalle, sinua kiinnostaa aidosti ihmisen fysiologia sekä ns. kovat luonnontieteen sekä myös ihmisten kanssa työskenteleminen (ja olisi tietysti mahtavaa jos löytyisi myös pikkuinen annos humanismia sekä tahtoa auttaa ihmisiä.) Hae silloin tälle alalle.
Mikäli taas suurin motivaationlähteesi on isäsi odotukset tai palkka, suosittelen vahvasti harkitsemaan tätä vaihtoehtoa. Lääketieteen opiskelu on melkolailla kokonaisvaltaista; vaatii paneutumista sekä puhelinluettelomaisesti välttämättömien tietojen opettelua.
Hei! Kiitti vastauksesta. Itse olen aina kiinnostunut alasta, mutta kuitenkin pitää olla vähä varovaine ku tulevaisuus on kysees. Mutt saanko kysyä ett, haittaako jos ei oo bilsaa suorittanu ku pakollisi? Ei vaa ollut tilaa mulla. Ja vielä mua hämmästytti ku luin, ett et ole kirjoittanu ruotsia, oon ainakin lukenut Helsingin Yliopiston sivulla ett pitää kirjoittaa ruotsia jos tahtoo lääkäriksi, mutt onkohan se sille, ett muissa yliopistoiss ei vaadita?
Ainakin täällä sanotaan ettei ruotsin kirjoittaminen ole pakollista,
http://www.med.helsinki.fi/peruskoulutus/opiskelijavalinta/default.htm
Luultavasti sekoitat tämän ns. virkamiesruotsiin, joka on lyhyehkö kurssi yliopistossa, jolla testataan sitten ruotsinkielentaitoa. Tämä kurssi on kaikilla yliopistojen koulutusaloilla.
Lukion biologiasta voi olla hyötyä, ainakin 2,4,5 kurssit ovat hyviä rakentamaan pohjaa Galenoksen tiedoille. Tosi kaikki tarvitsemasi fysiologia ja anatomia löytyy Galenoksesta, eikä siis mitään kysytä kyseisen opuksen ulkopuolelta. (Paitsi sitten poikkeuksena kokeessa jaettavaan aineistoon pohjautuvat tehtävät)
Galenosta pänttäämään siis ja älä huolehdi ruotsista, yliopistolla kyseisen kurssin voi suorittaa ja uusia moneen kertaan!
Oon aina kuullu, että ruotsia pitää kirjoittaa, ja juuri siinä sivussa, jota laitoit on hakuopas ja siinä lukee:
Suomalaisesta ylioppilastutkinnosta:
Lähtöpisteitä annetaan vuonna 2006 tai sen jälkeen ylioppilastutkinnon suorittaneille seuraavista aineista:
1. äidinkieli (suomi, ruotsi tai saame)
Myös suomi tai ruotsi toisena kielenä pisteytetään äidinkielen tapaan niiden hakijoiden osalta, jotka eivät ole ylioppilastutkinnossa suorittaneet äidinkieltä.
2. toinen kotimainen kieli (pitkä kieli tai keskipitkä kieli)
3. vieras kieli (pitkä kieli)
4. fysiikan, kemian tai biologian ainereaalikoe (paras näistä)
5. matematiikka (pitkä tai lyhyt) tai mikä tahansa ainereaalikoe poislukien kohdassa 4 käytetty (paras näistä
--
eiköhän toi 2. tarkoita ett pitää kirjoittaa ruotsia?? Toivottavasti ei
Katsos hakijoilla on kaksi kiintiötä:
Yhteispisteillä valitut (pääsykoe ylioppilastodistuksesta saadut lähtöpisteet)
Pääsykokeen perusteella valitut (vain pääsykoe)
Tällöin nämä lähtöpisteet tarkoittavat niitä pisteitä, jotka pohjaavat tuleviin YO-kirjoitustuloksiisi. Kuitenkin totean sen että hyvilläkään papereilla yksinään ei lääkikseen pääse, vaan pääsykokeesta se suurin määrä pisteitä ropisee. Tällöin voit siis hakea lääkikseen, vaikka ylioppilastodistuksessasi olisi upea aaaaa- rivi!
Ai näin se menee, mutta kuitenkin saada mahdollisemman paljon lähtöpisteitä on kyllä hyvä aloitus :).
Mutt hei, kiitoksia paljon!
Outo kysymys. Lääkikseen kannattaa hakea vain silloin, jos haluaa lääkäriksi.
Kysy itseltäsi, että haluatko lääkäriksi. Vastauksesta riippuu, kannattaako.