ainakin noin puolitoista vuotta sitten, jos ei jo aiemmin syntyneet solmusi, alkavat olla auki.
Valitettavasti minun tappiokseni. En kehtaa enää täällä kirjoitella, en edes tiedä miten tänne joskus
jouduin. Nämä palstat veivät häntä kauemmaksi minusta ja niin vie yhä kauemmaksi kaiken aikaa.
Jatkan elämää. Joku voi kysyä miten jatkan. Vastaan: "Jotenkin jatkan".
Valitettavasti minun tappiokseni. En kehtaa enää täällä kirjoitella, en edes tiedä miten tänne joskus
jouduin. Nämä palstat veivät häntä kauemmaksi minusta ja niin vie yhä kauemmaksi kaiken aikaa.
Jatkan elämää. Joku voi kysyä miten jatkan. Vastaan: "Jotenkin jatkan".
Vastaukset 6
Vanhimmat
eivät vaikuttaneet siihen, mikä vei mut kauemmaksi sinusta, vaan ihan tosielämän tapahtumat.
En halua olla häiriöksi jos koen niin, että mun seuraa ei kaivata, eikä yhteydenottoja :/
Minun elämässä ei ollut mitään tapahtumia. Hänen elämässään ilmeisesti oli. Palstapelleilysi valitettavasti
on vaikuttanut paljon. Mutta en syyttele, seuraansa olen kaivannut monta vuotta.
Soutaminen ja huopaaminen oli vissiin syynä, minä sousin ja hän huopasi. Vai oliko toisinpäin.
Loppuun laitan, että on hirveää, kun kaunista naista ei kukaan uskalla rakastaa. Olenko kirottu,
sellaisen asian vuoksi, johon en ole voinut itse vaikuttaa.
Taidan tietää ehkä mistä puhut..hmmm
voimia sinne koita pärjäillä
noin itsekäs viesti , kauneus on aina katsoja silmissä.
ei ollut tippaakaan itsekkyyttä. Ja katsoJIEN ja kertojien silmissä, en itse pidä itseäni kuin tavallisena.
Ei varmaankaan ollut sulta joo. Tuo mitä mainitsin, olen valitettavana totuutena tuntenut 15-vuoti-
aasta lähtien. Minulla on avaamaton sielu, ja eräs mies sen näki, mutta ilmeisesti uskonpuute ja
varmasti osaksi kaikenlaiset paskapuheet lisäsivät epävarmuutta.
No, itku ja kärsimys lisää sielun kauneutta, se varmasti näkyy myös ulkoisena kauneutena.
Nämä lauseet ovat kaukana itsekkyydestä.
Ei ole multa, en ajattele noin. Oisko provo, eikai kukaan itsestään noin omahyväisesti kirjoita?