Hankin äskettäin ikivanhan (30 v) Meteor 17 F -
merkkisen pulpettiveneen (lasikuitua). Tuntuu
muutoin asialliselta, mutta sisäpohja hieman
painuu ja narahtelee kengän alla, tuntuu sis
väsyneeltä. Pitääkö vahvistaa ja miten? Vai
riittääkö puuritilä, joka jakaa rasituksen
tasaisemmin? Onko kokemuksia tästä veneestä?
merkkisen pulpettiveneen (lasikuitua). Tuntuu
muutoin asialliselta, mutta sisäpohja hieman
painuu ja narahtelee kengän alla, tuntuu sis
väsyneeltä. Pitääkö vahvistaa ja miten? Vai
riittääkö puuritilä, joka jakaa rasituksen
tasaisemmin? Onko kokemuksia tästä veneestä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Puuritilä halvin vaihtoehto.
Nimimerkki lähestyy ongelmaa, josta harvoin
puhutaan.
Ostettaessa käytettyä venettä ikivanhat raadot
hinnoitellaan lähelle uutta vastaavaa.
Todellisuudessa lasikuitu väsyy, kuten nimimerkki
epäileekin.
Lasikuidun ikä on rajallinen ilman vesirokkoa ja
jäävaurioitakin. Lasikuitu on sen jälkeen
merkittävä ongelmajäte. Puuveneestä saa sentään
juhannuskokon ja alumiinistä jopa maksetaan
romunakin.
Ikuista rakennetta ei ole. Rauta ruostuu, puu
lahoaa, lasikuitu pehmenee ja alumiini väsyy.
Pitkäikäisimpiä on metallirakenteet olettaen, että
huollot on tehty. Puuveneissä rakenteita
vaihdetaan vuosittain eikä sitä katsota
ongelmaksi. Lasikuitu kuitenkin hajoaa sisältä
käsin väsyessään ja jäätyessään. Mattojen irrottua
toisistaan kädessä on kasa jätettä. Rauta kestää
helposti miehen iän ja ylikin, mutta vaatii
huolenpitoa. Merialumiini ei käytännössä kulu
lainkaan ellei galvaaninen korroosio pääse
tekemään temppujaan. Raskaassa käytössä jotkut
saumat saattavat revetä, mutta ovat helposti
korjattavissa. Oman huollon siis kaipaa sekin.
Kevyessä käytössä (huviveneet) alumiini on lähes
ikuista, jos rakenne on tehty oikein.
Okei.Vanha lasikuituvene notkuu mut
kattokaas kesällä venerantaa.Siellä kelluu
valtava määrä 70 luvun alussa tehtyjä
kuitukippoja.
Jokainen materiaali vaatii huoltoa.Jos
puhutaan huviveneestä niin kunnossa pidetty
lasikuituvene näkyy olevan ikuinen.
Alumiiniveneet eivät asiallisesti ottaen ole sen
kestävämpiä.Niittejä pitää vaihtaa ja murtumia
hitsata.
Siitä notkumiseta sen verran että paniikkin ei
ole aihetta jos halkeamia ja auenneita
saumoja ei näy. Järkeä pitää kuitenkin käyttää
merellä aina ja vanhaa venettä ei koskaan
pidä verrata uusiin .Rakenteet kehittyvät ja
nykyiset koneet ovat selkeästi tehokkaampia
kuin vastaavat koneet 20-30 vuotta sitte.
"Niittejä pitää vaihtaa ja murtumia
hitsata."
Mitä niittejä? Kunnon veneessä ei ole niittejä...
Olen ammatikseni tehnyt puuveneitä ja korjaillut
myös lasikuituveneitä ja todettakoot että kun
kuituvene on yli 20 vuotta vanha niin
pehmenemisen jo havaitsee, riippuu kuinka pitkää
sesonkia vene on ollut vesillä ja onko pohja
ollut naarmuinen.
Itse lasikuitu ei nimittäin kestä vettä ja vesi
jäätyy ja turpoo rakenteissa mikäli pinta on
huono tai naarmuinen ja kosteus pääsee sisään.
Kosteuden pilaama kuitu pehmenee ja voi olla
vaarallinen vesillä.
Oikeastaan kuitu pitäisi päällystää
epoksiprimerillä jotta vedenkestävyys olisi
kunnollinen .
Pahin tapaus jonka näin oli kun 7 vuotta vanha
vene oli niin pahoin pehmennyt että oli
laminoitava monta kerrosta kuitua vanhan päälle,
tällöin veneestä tuli todella raskas ja kosteus
tulee siirtymään vanhasta osasta uuteen ja pilaa
senkin, enempää kerroksia ei voi sitten laittaa,
paino nousisi liikaa, joten romutus on edessä.
Sanoisinkin että huolettomasti ja vaivaa
näkemättä lasikuituveneen käyttöikä voi jäädä
yllättävän lyhyeksi ,paljon lyhyemmäksi kuin
puuveneen joka hoidettuna kestää30-40 vuotta.
Minulla on summassa tehty fiskari vuodelta 66,
eikä se osoita vielä mitään väsymisen/lahoamisen
oireita.
Vene on kyllä käsitelty lähes joka vuosi tervalla
sisältä ja ulkoa asiallisilla aineilla.
Toivon, että se kestää vielä 20 vuotta.
Niin että puuvene hoidettuna 30-40v?Helposti!
Hoidettu kuituvene tulee varmaan tekemään
vähintään samat.
Turha tässä onkaan kinata mikä materiaali kestää
parhaiten.Hoitamatta ei kestä kuin junan vessa!
Turha kai puhuakkaan lahovista puurakenteista,
moottoriöljyisestä pilssivedestä,jäätymisestä,
haristumisesta ,vernissaräteistä ja ovatrol
pulloista ym.ym. Puuveneen voi aina päällystää
kuidulla ja sitä tehdäänkin paljon,mut
toisinpäin ei onnistu ees Kotkan puuvenekurssin
priimukseltakaan.Paitsi laminoimalla epoksilla
puuviilua;)Olen minäkin nähnyt kerran
lasikuituruttoa vm -72 flipperin perärutkun
kiinnikkeen alla.Hui kauhistus. Mahtaiskohan se
jo olla levinnyt koko veneeseen tahi koko laituri
vitosen kuitukippoihin.Epäilen...No joo ,ny
kottiin ja hyvät viikonloput.
Sahaa vanerista sopivat pohjan muotoiset matalat
kaaret ja laminoi ne kiinni pohjaan. Helpommalla
pääset jos käytät vaikka halkaistua isompaa
sähköputkea jota ensin laitat kevyesti kiinni
sopivin välein vaikka heftaamalla lasikuidulla ja
sitten jäsäytät kiinni laminoimalla kokonaan
tuhdimmin. Hinkkaa ensin vaikka rälläkällä
gelcoat pois. Paras työkalu on
hiekkapaperiliuskoista tehty laikka.
Päivän homma, uskoisin. Kuivattele talvi ja tartu
toimeen lämpimänä kevätpäivänä.
Lasikuitu kestää ihmisen eliniän ainakin jos sitä
ei koko ajan taivutella.
Ei alumiinikaan kestä jatkuvaa nitkuttelua.
Terv Purjehtija/rakentelija
Olin viimekesänä "puukenkäbellan" kyydissä
merellä.
Vene oli kuin uusi.5 vuotta vanha ja hyvin
huollettu. MUTTA aallokko tuntui kyllä liian
elävältä jalkojen alla.
Vähän enemmän jäykisteitä ja kuitua pitäisi
kyseisessä paatissa olla.
Sisävesillehän se botski on kyllä tarkoitettu,
mutta paljon niitäkin merellä vastaan tulee.
Mulla on -67 mallinen Fjordling ja otin
sisäpohjan (vaahdotettu) auki viime talvena.
Vaahdot oli märkiä ja olleet ehkä 20 vuotta.
Rungossa pehmeää oli ainoastaan kiveen ajetuissa
kohdissa, jotka oli helppo sisäpuolelta korjata.
Uutta vaahtoa ja vaneeri pintaan. Kyllä se siitä.
Jos et hommaa puuritilää.
Oma on asiasi. Toivon että olet uimataitoinen.