Luomiskertomus ja evoluutio

"Tällä sivustolla on käyty jo paljon keskustelua tästä asiasta. Lyhyesti sanottuna Raamattu ja evoluutioteoria eivät ole ristiriidassa keskenään. Raamatussa kuvataan kertomuksena se, mikä todellisuudessa on tapahtunut vuosimiljoonien kuluessa. Uskomme, että Jumala on ollut evoluutiokehityksen alullepanija eli kaiken luoja. Mutta maailmaa ei siis kirkon mielestä luotu kuudessa 24h vuorokaudessa. Raamatussa ja tieteessä sama asia eri sanoilla. "
- Kiitos vastauksesta. raamattu ja tiede ei sovi samalle sivulle, sille ei todellakaan ole mitään perustetta! Tiede perustuu faktoihin ja raamattu fiktioon. Faktaa ja fiktiota ei voi keskenään sekoittaa rupeamatta uskovaiseksi... kaiketi...

evoluutio ja päämäärän suhteen tavoitteellinen luominen.

goddeloos kirjoitti:

"Tällä sivustolla on käyty jo paljon keskustelua tästä asiasta. Lyhyesti sanottuna Raamattu ja evoluutioteoria eivät ole ristiriidassa keskenään. Raamatussa kuvataan kertomuksena se, mikä todellisuudessa on tapahtunut vuosimiljoonien kuluessa. Uskomme, että Jumala on ollut evoluutiokehityksen alullepanija eli kaiken luoja. Mutta maailmaa ei siis kirkon mielestä luotu kuudessa 24h vuorokaudessa. Raamatussa ja tieteessä sama asia eri sanoilla. "
- Kiitos vastauksesta. raamattu ja tiede ei sovi samalle sivulle, sille ei todellakaan ole mitään perustetta! Tiede perustuu faktoihin ja raamattu fiktioon. Faktaa ja fiktiota ei voi keskenään sekoittaa rupeamatta uskovaiseksi... kaiketi...

Lue lisää

"raamattu ja tiede ei sovi samalle sivulle, sille ei todellakaan ole mitään perustetta! Tiede perustuu faktoihin ja raamattu fiktioon."

Mielestäni Raamattukin perustuu faktaan kuvatessaan sitä todellisuutta millä tavalla ihmiset ajattelevat, kun ottavat yliluonnolliset tarinat jumalallisista taikatempuista todesta.

"Faktaa ja fiktiota ei voi keskenään sekoittaa rupeamatta uskovaiseksi... kaiketi... "

Kyllä faktaa ja (uskonnollista) fiktiota voi sekoitella mielessään ilman että olisi uskovainen. Uskovaiseksi tulee vasta jos ottaa ajatukset uskonnollisesta mystiikasta todesta.

A10097 kirjoitti:

"raamattu ja tiede ei sovi samalle sivulle, sille ei todellakaan ole mitään perustetta! Tiede perustuu faktoihin ja raamattu fiktioon."

Mielestäni Raamattukin perustuu faktaan kuvatessaan sitä todellisuutta millä tavalla ihmiset ajattelevat, kun ottavat yliluonnolliset tarinat jumalallisista taikatempuista todesta.

"Faktaa ja fiktiota ei voi keskenään sekoittaa rupeamatta uskovaiseksi... kaiketi... "

Kyllä faktaa ja (uskonnollista) fiktiota voi sekoitella mielessään ilman että olisi uskovainen. Uskovaiseksi tulee vasta jos ottaa ajatukset uskonnollisesta mystiikasta todesta.

Lue lisää

"Mielestäni Raamattukin perustuu faktaan kuvatessaan sitä todellisuutta millä tavalla ihmiset ajattelevat, kun ottavat yliluonnolliset tarinat jumalallisista taikatempuista todesta. "
- Tuo on uskontotiedettä

"Kyllä faktaa ja (uskonnollista) fiktiota voi sekoitella mielessään ilman että olisi uskovainen"
- Miksi ja kuka sekoittelee?

"Uskovaiseksi tulee vasta jos ottaa ajatukset uskonnollisesta mystiikasta todesta. "
- niinpä tekee

Kysyin kuitenkin ecvoluutiosta ja evöluutiossa ei ole fiktiota.

goddeloos kirjoitti:

"Mielestäni Raamattukin perustuu faktaan kuvatessaan sitä todellisuutta millä tavalla ihmiset ajattelevat, kun ottavat yliluonnolliset tarinat jumalallisista taikatempuista todesta. "
- Tuo on uskontotiedettä

"Kyllä faktaa ja (uskonnollista) fiktiota voi sekoitella mielessään ilman että olisi uskovainen"
- Miksi ja kuka sekoittelee?

"Uskovaiseksi tulee vasta jos ottaa ajatukset uskonnollisesta mystiikasta todesta. "
- niinpä tekee

Kysyin kuitenkin ecvoluutiosta ja evöluutiossa ei ole fiktiota.

Lue lisää

"- Tuo on uskontotiedettä"

Eipä ole vaan se on sitä todellisuutta mitä uskontotieteen piirissä voi tutkia jos huvittaa.

"- Miksi ja kuka sekoittelee?"

Minä ainakin huvikseni. Voin ihan hyvin ajatella sellaista mahdollisuutta, että Ahti ajaa fisuja katiskaan tai Jeesus välittää tyttäreni rukouksen Jumalalle. Ei tee ollenkaan tiukkaa.

"Kysyin kuitenkin ecvoluutiosta ja evöluutiossa ei ole fiktiota. "

Mutta siihenkin voi sekoittaa hyvin paljon fiktiota. Monet ajattelevat jopa että hankitut ominaisuudet periytyvät ja että ihminen on korkeampi olento kuin muut elukat. Voi olla niinkin, että yleinen ajatus makroevoluution kieltämisestä on höpönlöpöä.

A10097 kirjoitti:

"- Tuo on uskontotiedettä"

Eipä ole vaan se on sitä todellisuutta mitä uskontotieteen piirissä voi tutkia jos huvittaa.

"- Miksi ja kuka sekoittelee?"

Minä ainakin huvikseni. Voin ihan hyvin ajatella sellaista mahdollisuutta, että Ahti ajaa fisuja katiskaan tai Jeesus välittää tyttäreni rukouksen Jumalalle. Ei tee ollenkaan tiukkaa.

"Kysyin kuitenkin ecvoluutiosta ja evöluutiossa ei ole fiktiota. "

Mutta siihenkin voi sekoittaa hyvin paljon fiktiota. Monet ajattelevat jopa että hankitut ominaisuudet periytyvät ja että ihminen on korkeampi olento kuin muut elukat. Voi olla niinkin, että yleinen ajatus makroevoluution kieltämisestä on höpönlöpöä.

Lue lisää

"Eipä ole vaan se on sitä todellisuutta mitä uskontotieteen piirissä voi tutkia jos huvittaa. "
- En minä siitä ala kinastelemaan, se ei niin edes kiinnosta ja en sitä kysynyt.

"Mutta siihenkin voi sekoittaa hyvin paljon fiktiota. Monet ajattelevat jopa että hankitut ominaisuudet periytyvät ja että ihminen on korkeampi olento kuin muut elukat. Voi olla niinkin, että yleinen ajatus makroevoluution kieltämisestä on höpönlöpöä. "
- Voi sekoitella. Kyse ei vain enään sitten ole evoluutiosta...

"Lyhyesti sanottuna Raamattu ja evoluutioteoria eivät ole ristiriidassa keskenään."

Nythän sinä vasta vitsin murjasit! ;)

Myöskään tämä ei ole tieteen kanssa ristiriidassa, vaan siinä ilmaistaan sama asia eri sanoilla:

Aikojen alussa oli vain vettä ja ilmaa. Maailma ei ollut vielä muotoutunut. Ainoa elävä olento oli Ilmatar, ilman impi. Hän ikävystyi yksinäiseen elämäänsä ja laskeutui alkumereen uiskentelemaan. Ilmatar tuli raskaaksi meren tuulesta, mutta kun lapsi ei vielä yhdeksän vuoden jälkeenkään ottanut syntyäkseen, Ilmatar tuli surulliseksi ja nousi itkemään. Silloin sotka lensi hänen polvelleen ja teki siihen pesänsä. Sitten lintu muni siihen kuusi kulta- ja yhden rautamunan. Ilmatar liikautti polveaan ja munat vierähtivät veteen ja rikkoutuivat. Palasista syntyi maa, taivas, aurinko, kuu, tähdet ja pilvet. Aika kului, ja vieläkin lapsi pysyi Ilmataren mahassa. Lopulta lapsi päätti tulla sieltä omin avuin ulos. Näin oli vihdoin syntynyt Väinämöinen, tietäjä ja mahtimies. Hän osasi jo syntyessään loitsia ja laulaa. Väinämöinen nousi merestä puuttomalle saarelle, jolle hän asettui asumaan.

goddeloos kirjoitti:

"Eipä ole vaan se on sitä todellisuutta mitä uskontotieteen piirissä voi tutkia jos huvittaa. "
- En minä siitä ala kinastelemaan, se ei niin edes kiinnosta ja en sitä kysynyt.

"Mutta siihenkin voi sekoittaa hyvin paljon fiktiota. Monet ajattelevat jopa että hankitut ominaisuudet periytyvät ja että ihminen on korkeampi olento kuin muut elukat. Voi olla niinkin, että yleinen ajatus makroevoluution kieltämisestä on höpönlöpöä. "
- Voi sekoitella. Kyse ei vain enään sitten ole evoluutiosta...

Lue lisää

"- En minä siitä ala kinastelemaan, se ei niin edes kiinnosta ja en sitä kysynyt."

No onpa harmi. Minusta olisi ollut niin kiva kinata viikon verran siitä onko todellisuus sama kuin tiede. :-)

"- Voi sekoitella. Kyse ei vain enään sitten ole evoluutiosta... "

No tästähän me voitais kinata. Minusta evoluution ominaisuuteen ei vaikuta se jos jotkut liittävät siihen virheellisiä mielikuvia. Ei vaiskaan. Kyllä minä pointin ymmärrän: evoluutioon liitetyt ylimääräiset höpöhöpö-hypoteesit eivät ole osa evoluution todellisuutta ja joitakuita (minua ainakin) harmittaa, että sellaista tieteellisyyden kaapuun puettua roskaa saa lukea esim. satunnaisilta webbisaiteilta, joiden jutut monet ottavat aivan todesta.

Minä olen siis sitä mieltä, että ihmisillä on ilmiömäinen vimma sekoittaa henkimaailman kuvitelmia tieteellisyyteen. Tämän voi pragmaattisesti kieltää sanomalla ettei tiede ja humpuuki sovi samalle sivulle, mutta se ei poista ongelmaa.

A10097 kirjoitti:

"- En minä siitä ala kinastelemaan, se ei niin edes kiinnosta ja en sitä kysynyt."

No onpa harmi. Minusta olisi ollut niin kiva kinata viikon verran siitä onko todellisuus sama kuin tiede. :-)

"- Voi sekoitella. Kyse ei vain enään sitten ole evoluutiosta... "

No tästähän me voitais kinata. Minusta evoluution ominaisuuteen ei vaikuta se jos jotkut liittävät siihen virheellisiä mielikuvia. Ei vaiskaan. Kyllä minä pointin ymmärrän: evoluutioon liitetyt ylimääräiset höpöhöpö-hypoteesit eivät ole osa evoluution todellisuutta ja joitakuita (minua ainakin) harmittaa, että sellaista tieteellisyyden kaapuun puettua roskaa saa lukea esim. satunnaisilta webbisaiteilta, joiden jutut monet ottavat aivan todesta.

Minä olen siis sitä mieltä, että ihmisillä on ilmiömäinen vimma sekoittaa henkimaailman kuvitelmia tieteellisyyteen. Tämän voi pragmaattisesti kieltää sanomalla ettei tiede ja humpuuki sovi samalle sivulle, mutta se ei poista ongelmaa.

Lue lisää

"Minä olen siis sitä mieltä, että ihmisillä on ilmiömäinen vimma sekoittaa henkimaailman kuvitelmia tieteellisyyteen. "
- Se sallittakoon ihmisille jos se tuottaa turvaa :)

"Tämän voi pragmaattisesti kieltää sanomalla ettei tiede ja humpuuki sovi samalle sivulle, mutta se ei poista ongelmaa. "
- Juu. Kirkon kantaa tässä lähinnä metsästinkin.

Minua oikeasti sylettää krstillisen maailmankuvan ja tieteellisen maailmankuvan kuvitteellinen rinnakkaisuus ja yhdenmukaisuus. On sairasta koittaa liittää nuo kaksi toisiinsa. Kuin makea onkin suolaista...

pölöpölö..riparileirille vaan kakarat kuuntelemaan pappien saarnaa ja VALHEITA.

"Tiede vastaa miten-kysymyksiin ja usko miksi-kysymyksiin. Molempia on hyvä kysyä."

Miksi mitään on olemassa?
Miksi Jumala on olemassa?
Miksi Jumala loi maailman?
Miksi Jumala rankaisee kaikkia ihmisiä - ja eräiden mukaan jopa eläimiä - siitä mitä joku muu on tehnyt aikojen alussa?
Miksi Jumalan piti uhrata itsensä itselleen voidakseen muuttaa itse keksimiään sääntöjä itse luomassaan maailmassa?
Miksi ihmisiä ei luotu suoraan taivaaseen?
Miksi ainoaa tietolähdettä Jumalasta on tulkittava ja valikoitava inhimillisen ymmärryksen avulla?
Miksi inhimillinen ymmärrys ei riitä sellaisenaan kun se kuitenkin riittää erottamaan jyvät akanoista Jumalan ilmoituksessa?
Miksi kukaan ei koe Jumalan läsnäoloa ellei hänelle ole ensin kerrottu Jumalasta?

Thronos kirjoitti:

"Tiede vastaa miten-kysymyksiin ja usko miksi-kysymyksiin. Molempia on hyvä kysyä."

Miksi mitään on olemassa?
Miksi Jumala on olemassa?
Miksi Jumala loi maailman?
Miksi Jumala rankaisee kaikkia ihmisiä - ja eräiden mukaan jopa eläimiä - siitä mitä joku muu on tehnyt aikojen alussa?
Miksi Jumalan piti uhrata itsensä itselleen voidakseen muuttaa itse keksimiään sääntöjä itse luomassaan maailmassa?
Miksi ihmisiä ei luotu suoraan taivaaseen?
Miksi ainoaa tietolähdettä Jumalasta on tulkittava ja valikoitava inhimillisen ymmärryksen avulla?
Miksi inhimillinen ymmärrys ei riitä sellaisenaan kun se kuitenkin riittää erottamaan jyvät akanoista Jumalan ilmoituksessa?
Miksi kukaan ei koe Jumalan läsnäoloa ellei hänelle ole ensin kerrottu Jumalasta?

Lue lisää

Ero on siinä että tiede ei arvaile...

Otsikon perusteella voisi kuvitella, että halusit kirjoittaa Hesarissa siitä, että biologian ja uskonnon välillä pitäisi käydä vuoropuhelua.

Kävit kuitenkin kirjoittamaan jonkinlaisen ihmettelyn siitä, miksi niin useat suomalaiset ovat biologiasta pihalla vaikka kreatonismia on Suomessa main marginaalisesti, eikä biologiaa vastusteta edes rippikoulussa.

Sen vuoropuhelun kannustaminen jäikin sitten otsikon tasolle. Mitään ehdotuksia asian korjaamiseksi - kuten esimerkiksi että lapsille kouluissa reilusti kerrottaisiin kristinuskon tarjoavan vain myyttejä, joiden tarkoitusperät ovat uskonnon pönkittämisessä, eikä oikeasti haluta kieltää todellisuutta - et tule antaneeksi.

Minua kummastuttaa myös tapa, jolla käsittelet ehdotuksia uskonnon opettamisen lopettamiseksi. Mainitset vain, että sellainen argumentointi edustaa logiikkaa ja rippikolu nähdään uskonnollisena foorumina. Oma kantasi uskonnonopetuksen lopettamiseen jää täysin ilmaisematta.

Lopussa kuittaat, että "Tieteen oma itsevarmuus johtaa helposti sellaiseen dogmaattisuuteen, jota kansalaiset vierastavat.", mistä tulee sellainen olo, ettet mitenkään innostunut olisikaan siitä otsikkosi ajatuksesta.

Ehkäpä tavoitteenasi olikin vain olla näkyvillä ilman, että sattuisit millään kannaotolla loukkaamaan ketään.

Tällä foorumilla kun janotaan selvempiä kannaottoja ja eri näkemysten välistä vuoropuhelua, niin voisithan nyt tänne rykäistä ihan selvät teesit kehiin - eiks je?

"Kristillisen ja tieteellisen maailmankuvan rinnakkaisuus voi olla nuorelle vaativa ajattelutapa."

Se on sitä kenelle tahansa, koska nämä kaksi maailmankuvaa ovat keskenään peruuttamattomassa ristiriidassa. Jotkut onnistuvat elämään jatkuvan kognitiivisen dissonanssin tilassa, mutta en ollenkaan ihmettele, että erityisesti nuoret, jotka ovat alkaneet asioita pohtia, pyrkivät koherenssiin. Mikään ei ole nuorelle tässä asiassa suurempi karhunpalvelus, kuin yrittää selittää ristiriitaa pois jollain epätieteellisellä löpinällä.

"Koulun uskonnonopetuksen, elämänkatsomustiedon ja biologian opetuksen keskusteluyhteys voisi tukea nuorta rakentamaan kokonaisvaltaista maailmankuvaa."

Koherentin ja kokonaisvaltaisen maailmankuvan muodostumisen tiellä on vain ja ainoastaan uskonto. Vain uskonto yrittää salakuljettaa luonnollisiin selityksiin yliluonnollisia agentteja. Vain uskonto on syypää suomalaisten hävettävän huonoon evoluution ymmärtämiseen.

"Kirkon kasvatustyössä on syytä tukea jo 7–12-vuotiaita heidän kasvussaan lapsuuden jumalakuvasta kohti omien elämänkokemusten koettelemaa sisäistettyä jumalakuvaa."

Jos tällä saavutetaan vähän parempaa tieteenlukutaitoa, niin hyvä. Mutta näin tehdessä kirkon kasvattajat kyllä valehtelevat lapsille ja nuorille. Koska se, että kristinuskon totuusväittämät eivät olisi ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan kanssa on vale.

Tiede tutkii ja te opetatte höpönlöpöä, käy siinä sitten vuoropuhelua.

Olen tästä eräästä uskovaisesta tytöstä jo monesti maininnut....anteeksi toistoni!

Uskonnonvapaus-keskustelussa oli eräs uskovainen tyttö (keskustelussa oli ruokarukouksista ja uskonnonopetuksesta kysymys), joka totesi osaavansa uskontoa paremmin kuin uskonnon opettaja ja ihmetteli myöskin sitä, kun on ihmisiä jotka eivät halua olla uskonnon oppitunnilla, mutta hänen pitää olla biologian oppitunnilla kuuntelemassa evoluutioteoriaa ja maantiedon tunnilla kuuntelemassa tulivuorenpurkauksista tai mannerlaatoista.

Kyllä tiede voittaa aina uskonnon mennen tullen...tieteestä saadaan aina suoraan joki tulos, kun uskonto taas jää yleensä arvailujen varaan! Olenkin hämmästellyt, miten jotkut kreationistit tai täysuskovaiset voivat suorittaa peruskoulun Suomessa koska peruskoulussa on eniten tiedeaineita kuin uskontoa eli heidän vakaumustaan vastaan. Minä en ainakaan olisi käynyt peruskoulua, jos siellä olisi opetettu esimerkiksi uskontoa päivittäin eli mun vakaumustani vastaan.

Tuntuu pikkaisen lapselliselta kreationistin mennä tosin opettajalta pyytämään biologiasta tai maantieteestä vapautusta, joka käsittelee jo 2 oppiainetta tai fysiikasta kun tulee Newtonin laki vastaan, että senkin suhteen on jokin vakaumus että "Jumalahan meitä vetää maahan puoleen"?! Kyllä pienempi ongelma on se, opettaako peruskoulu uskontoa vai ei? Koska kumminkin nämä kreationistit tai kristilliset prostestantit käyvät jo ihan kylliksi niissä hartauksissaan vapaa-ajallaan. Tuntuu siltä, ettei heidän vapaa-aikaansa paljon muuta enää mahtuisikaan.

Se minua vaivaa, mitä varten uskonnon opetusta täytyy olla peruskoulussa/lukiossa, mikäli nämä uskovaisten lapset osaavat paremmin kuin uskonnon opettaja ja korjaavat uskonnon oppitunnilla opettajan "käsityksiä" uskonnossa? Onko siis tulkittava (kuten uskontoa yleensä myöskin tulkitaan), että kun halutaan ylläpitää peruskouluissa uskonnon opetusta ja näitä muita hartauksia että sillä pyrittäisi siihen että varsin moni ei-uskovaisen lapsen kääntyisi uskoon? Muuta järjesllistä selitystä en voi ymmärtää.

Siksi sitä tulee ilmeisesti ylläpitää nykyisinkin kun uskonnon opetusta on aina ollut peruskouluissa, niin sitä tulisi olla edelleenkin???!! Vähän sama kun Suomessa on asevelvollisuus sen takia, kun sellainen on aina ollut!?

Olen harkinnut sitä vaihtoehtoa, että jos minulle tulee lapsia jonakin päivänä niin laitan tulevaisuudessa lapseni ns. "kotiopetukseen", mikäli siellä koulussa ei muutu kouluympäristö nykyistä paljon "uskontoneutraalisemmaksi", maksoi mitä maksoi. Siellä peruskoulussa ei tule olla aamunavauksia, ruokarukouksia, kevät- ja joulujuhlia tai kirkossa käynteja ja muita hartauksia ollenkaan. Mitä olen yhtään kuullut, niin kotiopetuksesta lapsista tulee yhtä sosiaalisia kuin normaaliakin peruskoulua käyvistä lapsista, koska heillä on harrastuksia jne. Lisäksi minusta peruskoulussa ne luokkakoot ovat liian suuria ajatellen lasta yksilönä ja suuri pelko on tietenkin se ettei voi koskaan tietää, onko lapsi lopulta koulukiusattu vai -kiusaaja? Niihin ei pahemmin opettajatkaan aina puutu, kuten sellaiseen pitäisi puuttua!

A10097 kirjoitti:

Otsikon perusteella voisi kuvitella, että halusit kirjoittaa Hesarissa siitä, että biologian ja uskonnon välillä pitäisi käydä vuoropuhelua.

Kävit kuitenkin kirjoittamaan jonkinlaisen ihmettelyn siitä, miksi niin useat suomalaiset ovat biologiasta pihalla vaikka kreatonismia on Suomessa main marginaalisesti, eikä biologiaa vastusteta edes rippikoulussa.

Sen vuoropuhelun kannustaminen jäikin sitten otsikon tasolle. Mitään ehdotuksia asian korjaamiseksi - kuten esimerkiksi että lapsille kouluissa reilusti kerrottaisiin kristinuskon tarjoavan vain myyttejä, joiden tarkoitusperät ovat uskonnon pönkittämisessä, eikä oikeasti haluta kieltää todellisuutta - et tule antaneeksi.

Minua kummastuttaa myös tapa, jolla käsittelet ehdotuksia uskonnon opettamisen lopettamiseksi. Mainitset vain, että sellainen argumentointi edustaa logiikkaa ja rippikolu nähdään uskonnollisena foorumina. Oma kantasi uskonnonopetuksen lopettamiseen jää täysin ilmaisematta.

Lopussa kuittaat, että "Tieteen oma itsevarmuus johtaa helposti sellaiseen dogmaattisuuteen, jota kansalaiset vierastavat.", mistä tulee sellainen olo, ettet mitenkään innostunut olisikaan siitä otsikkosi ajatuksesta.

Ehkäpä tavoitteenasi olikin vain olla näkyvillä ilman, että sattuisit millään kannaotolla loukkaamaan ketään.

Tällä foorumilla kun janotaan selvempiä kannaottoja ja eri näkemysten välistä vuoropuhelua, niin voisithan nyt tänne rykäistä ihan selvät teesit kehiin - eiks je?

Lue lisää

Tuossa Hesarin Vieraskynässä saattoi kyllä olla liiankin monia asioita turhan tiiviissä muodossa, merkkimäärä kun on varsin pieni.

Astetta henkilökohtaisemmin ajatellen: en ole koskaan oikein ymmärtänyt, mihin uskonnollisen uskon ja tieteen ajateltu ristiriita perustuu. Tiede on kiehtovaa, tärkeää, vapauttavaa ja ihmisyhteisöä rakentavaa. Hyödynnämme sen antimia joka päivä. Uskon näkökulmasta mikään tieteellinen edistysaskel ei ole uhka.

Uskonnon kieli on rukouksen, estetiikan, kaudeuden, taiteen ja haltioitumisen kieltä. Uskonnon "idea" on juuri sen mysteeriluonteessa, jos Jumala aukottomasti todistettaisiin, olisi inhimillisessä ja tieteellisessa mielessä "pakko" uskoa Jumala todeksi, koska todisteet näin osoittavat. Mitä silloin jäisi uskolle? Ei mitään. Uskon vapaahtoinen ja pakottamaton luonne katoaisivat. Nyt meillä on mahdollisuus uskoa tai olla uskomatta ja juuri se on mielestäni tärkeää. Taivaassa usko ja tietäminen yhdistyvät ja epäilykset poistuvat, siihen saakka epäily kuuluu uskoon ja Jumala pakenee ihmisen mikroskooppia. En halua Jumalan olemassaololle yhtään tieteellistä todistetta. Samalla kertaa jokainen uusi tieteellinen tieto maailmasta auttaa minua ymmärtämään, millaiseksi Jumala maailman on halunnut (tosin ihmisen vaikutus luontoon alkaa saada pelottavan suuria mittasuhteita).

Onko rakkaus todistettavissa? Voinko tieteellisesti todistaa, että rakastan ihmisiä, jotka ovat minulle rakkaita? Aika vaikea, ellei mahdoton tehtävä. Voinko tieteellisesti todistaa, että minulle äärimmäisen kaunis ja puhutteleva taideteos on kauniimpi kuin joku toinen taideteos? Koko ajatus tuntuu turhalta ja järjettömältä. Samoin uskonnon todistaminen tieteellisin argumentein. Rakkaus kuitenkin näkyy ja tuntuu käytännön elämässä ja johtaa tekoihin ja toimintaan, samoin on uskon laita.

Juha Pihkala ja Esko Valtaoja ovat kahdessa yhteisessä kirjassaan loistavalla tavalla käyneet uskon ja tieteen välista vuoropuhelua, suosittelen heidän kirjojaan kaikille.

Myytit ovat tosiaan uskonnon kieltä, esim. Raamatun vedenpaisumuskertomus. Myyteillä voi olla historiallinen pohja, tai sitten ei. Uskonnon opetus koulussa osaltaan avaa myyttien merkitystä ja se yksi syy uskonnon opetuksen tarpeellisuudelle. Tieto uskonnon kentästä ei ole pahitteeksi. Usein myytti sanana kulttuurissamme viittaa epätoteen tai epäluotettavaan, mikä on harmi, myytin idea kun on muualla, Karen Armstrongin sanoin: "...mytologia on taidemuoto, joka viittaa historian yli siihen mikä ihmiselämässä on ajatonta, ja auttaa meitä näin ylittämään sattumanvaraisten tapahtumien kaoottisen virran ja näkemään vilaukselta todellisuuden ytimen"

jarmo kokkonen, pastori

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Tuossa Hesarin Vieraskynässä saattoi kyllä olla liiankin monia asioita turhan tiiviissä muodossa, merkkimäärä kun on varsin pieni.

Astetta henkilökohtaisemmin ajatellen: en ole koskaan oikein ymmärtänyt, mihin uskonnollisen uskon ja tieteen ajateltu ristiriita perustuu. Tiede on kiehtovaa, tärkeää, vapauttavaa ja ihmisyhteisöä rakentavaa. Hyödynnämme sen antimia joka päivä. Uskon näkökulmasta mikään tieteellinen edistysaskel ei ole uhka.

Uskonnon kieli on rukouksen, estetiikan, kaudeuden, taiteen ja haltioitumisen kieltä. Uskonnon "idea" on juuri sen mysteeriluonteessa, jos Jumala aukottomasti todistettaisiin, olisi inhimillisessä ja tieteellisessa mielessä "pakko" uskoa Jumala todeksi, koska todisteet näin osoittavat. Mitä silloin jäisi uskolle? Ei mitään. Uskon vapaahtoinen ja pakottamaton luonne katoaisivat. Nyt meillä on mahdollisuus uskoa tai olla uskomatta ja juuri se on mielestäni tärkeää. Taivaassa usko ja tietäminen yhdistyvät ja epäilykset poistuvat, siihen saakka epäily kuuluu uskoon ja Jumala pakenee ihmisen mikroskooppia. En halua Jumalan olemassaololle yhtään tieteellistä todistetta. Samalla kertaa jokainen uusi tieteellinen tieto maailmasta auttaa minua ymmärtämään, millaiseksi Jumala maailman on halunnut (tosin ihmisen vaikutus luontoon alkaa saada pelottavan suuria mittasuhteita).

Onko rakkaus todistettavissa? Voinko tieteellisesti todistaa, että rakastan ihmisiä, jotka ovat minulle rakkaita? Aika vaikea, ellei mahdoton tehtävä. Voinko tieteellisesti todistaa, että minulle äärimmäisen kaunis ja puhutteleva taideteos on kauniimpi kuin joku toinen taideteos? Koko ajatus tuntuu turhalta ja järjettömältä. Samoin uskonnon todistaminen tieteellisin argumentein. Rakkaus kuitenkin näkyy ja tuntuu käytännön elämässä ja johtaa tekoihin ja toimintaan, samoin on uskon laita.

Juha Pihkala ja Esko Valtaoja ovat kahdessa yhteisessä kirjassaan loistavalla tavalla käyneet uskon ja tieteen välista vuoropuhelua, suosittelen heidän kirjojaan kaikille.

Myytit ovat tosiaan uskonnon kieltä, esim. Raamatun vedenpaisumuskertomus. Myyteillä voi olla historiallinen pohja, tai sitten ei. Uskonnon opetus koulussa osaltaan avaa myyttien merkitystä ja se yksi syy uskonnon opetuksen tarpeellisuudelle. Tieto uskonnon kentästä ei ole pahitteeksi. Usein myytti sanana kulttuurissamme viittaa epätoteen tai epäluotettavaan, mikä on harmi, myytin idea kun on muualla, Karen Armstrongin sanoin: "...mytologia on taidemuoto, joka viittaa historian yli siihen mikä ihmiselämässä on ajatonta, ja auttaa meitä näin ylittämään sattumanvaraisten tapahtumien kaoottisen virran ja näkemään vilaukselta todellisuuden ytimen"

jarmo kokkonen, pastori

Lue lisää

ei huonosti, pastorilta,

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Tuossa Hesarin Vieraskynässä saattoi kyllä olla liiankin monia asioita turhan tiiviissä muodossa, merkkimäärä kun on varsin pieni.

Astetta henkilökohtaisemmin ajatellen: en ole koskaan oikein ymmärtänyt, mihin uskonnollisen uskon ja tieteen ajateltu ristiriita perustuu. Tiede on kiehtovaa, tärkeää, vapauttavaa ja ihmisyhteisöä rakentavaa. Hyödynnämme sen antimia joka päivä. Uskon näkökulmasta mikään tieteellinen edistysaskel ei ole uhka.

Uskonnon kieli on rukouksen, estetiikan, kaudeuden, taiteen ja haltioitumisen kieltä. Uskonnon "idea" on juuri sen mysteeriluonteessa, jos Jumala aukottomasti todistettaisiin, olisi inhimillisessä ja tieteellisessa mielessä "pakko" uskoa Jumala todeksi, koska todisteet näin osoittavat. Mitä silloin jäisi uskolle? Ei mitään. Uskon vapaahtoinen ja pakottamaton luonne katoaisivat. Nyt meillä on mahdollisuus uskoa tai olla uskomatta ja juuri se on mielestäni tärkeää. Taivaassa usko ja tietäminen yhdistyvät ja epäilykset poistuvat, siihen saakka epäily kuuluu uskoon ja Jumala pakenee ihmisen mikroskooppia. En halua Jumalan olemassaololle yhtään tieteellistä todistetta. Samalla kertaa jokainen uusi tieteellinen tieto maailmasta auttaa minua ymmärtämään, millaiseksi Jumala maailman on halunnut (tosin ihmisen vaikutus luontoon alkaa saada pelottavan suuria mittasuhteita).

Onko rakkaus todistettavissa? Voinko tieteellisesti todistaa, että rakastan ihmisiä, jotka ovat minulle rakkaita? Aika vaikea, ellei mahdoton tehtävä. Voinko tieteellisesti todistaa, että minulle äärimmäisen kaunis ja puhutteleva taideteos on kauniimpi kuin joku toinen taideteos? Koko ajatus tuntuu turhalta ja järjettömältä. Samoin uskonnon todistaminen tieteellisin argumentein. Rakkaus kuitenkin näkyy ja tuntuu käytännön elämässä ja johtaa tekoihin ja toimintaan, samoin on uskon laita.

Juha Pihkala ja Esko Valtaoja ovat kahdessa yhteisessä kirjassaan loistavalla tavalla käyneet uskon ja tieteen välista vuoropuhelua, suosittelen heidän kirjojaan kaikille.

Myytit ovat tosiaan uskonnon kieltä, esim. Raamatun vedenpaisumuskertomus. Myyteillä voi olla historiallinen pohja, tai sitten ei. Uskonnon opetus koulussa osaltaan avaa myyttien merkitystä ja se yksi syy uskonnon opetuksen tarpeellisuudelle. Tieto uskonnon kentästä ei ole pahitteeksi. Usein myytti sanana kulttuurissamme viittaa epätoteen tai epäluotettavaan, mikä on harmi, myytin idea kun on muualla, Karen Armstrongin sanoin: "...mytologia on taidemuoto, joka viittaa historian yli siihen mikä ihmiselämässä on ajatonta, ja auttaa meitä näin ylittämään sattumanvaraisten tapahtumien kaoottisen virran ja näkemään vilaukselta todellisuuden ytimen"

jarmo kokkonen, pastori

Lue lisää

"Astetta henkilökohtaisemmin ajatellen: en ole koskaan oikein ymmärtänyt, mihin uskonnollisen uskon ja tieteen ajateltu ristiriita perustuu."

Tässäkin ketjussa on paljon ruokaa siihen pohdintaan. Kirkko on historian aikana ollut poikkiteloin tieteen kanssa ja mm. polttanut tieteentekijöitä kerettiläisinä. Tiede tutkii todellisuutta ja uskonto perustuu ihmisten uskomuksiin yliluonnollisesta. Rauhallinen rinnakkaiselo ja vuoropuhelu (kuten mainitsemasi Valtaojan ja Pihkalan keskustelut) on mahdollista, mutta edelleen useat uskovaiset antavat uskomusten ajaa ajattelussaan todellisuudesta opitun ylitse. Tästä esimerkkinä kanssasi samaa nimimerkkiä käyttänyt Rami.

Uskonnon epätieteellisyys (jumaluuden todistamatommuus) antaa epäilemättä uskonnollisille ihmisille mahtavaa mystisen salaperäisyyden tuntua, mikä voi olla koukuttavaa siinä kuin loogisempaan ajatteluun perustuva pelastuksen tavoittelu. Jumaluuden muuttuminen uskomuksesta faktaksi voisi tietenkin himmentää tuota mystiikkaa ja saattaa monen uskovan jumalsuhteen vakavaan kriisiin. Toisaalta jos mystiikan esirippu avautuisi ja sen takaaa paljastuisi ihmismielen käsitettävä jumala, niin kyllä siinäkin voisi olla porukoille hämmästeltävää ja jumaluuden kunnioitus saisi ehkä aivan uudet mittasuhteet. Se voisi olla myös kansoja yhdistävä tekijä.

Toki tiede voi tutkia rakkautta ja tekeekin sitä. Rakkaus aiheuttaa ihmisen käytöksessä ja elimistön kemiassa havaittavia ilmiöitä. Myös taiteen vaikutusta voidaan helposti tutkia tieteen keinoin. Aivan kyselyjen kautta voidaan mitata mitkä ilmiöt taiteessa herättävät minkäkinlaisia tunteita ihmisissä. Tietyt asetelmat ja mittasuhteet ovat erityisen viehättäviä. Kultainen leikkaus on ilmiö, joka vetoaa ihmisiin universaalisti ja josta voi kehitellä mitä ihmeellisimpiä mystisiä ajatuksia.

Nas.se kirjoitti:

ei huonosti, pastorilta,

Jeesus historiallisena henkilönä ei tietenkään ole myytti, mutta häneen liitetyt monet mielikuvat ovat myyttisiä. Raamattua pitääkin lukea - myös kertomuksia Jeesuksesta - kuin Väinö Linnan Tuntematonta sotilasta jossa myös fakta ja fiktio sekoittuvat keskenään.

evl-vapaaehtoinen kirjoitti:

Jeesus historiallisena henkilönä ei tietenkään ole myytti, mutta häneen liitetyt monet mielikuvat ovat myyttisiä. Raamattua pitääkin lukea - myös kertomuksia Jeesuksesta - kuin Väinö Linnan Tuntematonta sotilasta jossa myös fakta ja fiktio sekoittuvat keskenään.

Lue lisää

varmaan tuollainen kansankiihottaja on aikanaan elänytkin - tosin faktoja siitä ei juurikaan ole -

"Jeesus historiallisena henkilönä ei tietenkään ole myytti, mutta häneen liitetyt monet mielikuvat ovat myyttisiä. Raamattua pitääkin lukea - myös kertomuksia Jeesuksesta - kuin Väinö Linnan Tuntematonta sotilasta jossa myös fakta ja fiktio sekoittuvat keskenään. "

mutta kuten osuvasti annat ymmärtää, hänen nimiinsä laitetut ihmeteot, samoin kuin jumaluus, ovat luonnollisesti puhdasta fiktiota.

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Tuossa Hesarin Vieraskynässä saattoi kyllä olla liiankin monia asioita turhan tiiviissä muodossa, merkkimäärä kun on varsin pieni.

Astetta henkilökohtaisemmin ajatellen: en ole koskaan oikein ymmärtänyt, mihin uskonnollisen uskon ja tieteen ajateltu ristiriita perustuu. Tiede on kiehtovaa, tärkeää, vapauttavaa ja ihmisyhteisöä rakentavaa. Hyödynnämme sen antimia joka päivä. Uskon näkökulmasta mikään tieteellinen edistysaskel ei ole uhka.

Uskonnon kieli on rukouksen, estetiikan, kaudeuden, taiteen ja haltioitumisen kieltä. Uskonnon "idea" on juuri sen mysteeriluonteessa, jos Jumala aukottomasti todistettaisiin, olisi inhimillisessä ja tieteellisessa mielessä "pakko" uskoa Jumala todeksi, koska todisteet näin osoittavat. Mitä silloin jäisi uskolle? Ei mitään. Uskon vapaahtoinen ja pakottamaton luonne katoaisivat. Nyt meillä on mahdollisuus uskoa tai olla uskomatta ja juuri se on mielestäni tärkeää. Taivaassa usko ja tietäminen yhdistyvät ja epäilykset poistuvat, siihen saakka epäily kuuluu uskoon ja Jumala pakenee ihmisen mikroskooppia. En halua Jumalan olemassaololle yhtään tieteellistä todistetta. Samalla kertaa jokainen uusi tieteellinen tieto maailmasta auttaa minua ymmärtämään, millaiseksi Jumala maailman on halunnut (tosin ihmisen vaikutus luontoon alkaa saada pelottavan suuria mittasuhteita).

Onko rakkaus todistettavissa? Voinko tieteellisesti todistaa, että rakastan ihmisiä, jotka ovat minulle rakkaita? Aika vaikea, ellei mahdoton tehtävä. Voinko tieteellisesti todistaa, että minulle äärimmäisen kaunis ja puhutteleva taideteos on kauniimpi kuin joku toinen taideteos? Koko ajatus tuntuu turhalta ja järjettömältä. Samoin uskonnon todistaminen tieteellisin argumentein. Rakkaus kuitenkin näkyy ja tuntuu käytännön elämässä ja johtaa tekoihin ja toimintaan, samoin on uskon laita.

Juha Pihkala ja Esko Valtaoja ovat kahdessa yhteisessä kirjassaan loistavalla tavalla käyneet uskon ja tieteen välista vuoropuhelua, suosittelen heidän kirjojaan kaikille.

Myytit ovat tosiaan uskonnon kieltä, esim. Raamatun vedenpaisumuskertomus. Myyteillä voi olla historiallinen pohja, tai sitten ei. Uskonnon opetus koulussa osaltaan avaa myyttien merkitystä ja se yksi syy uskonnon opetuksen tarpeellisuudelle. Tieto uskonnon kentästä ei ole pahitteeksi. Usein myytti sanana kulttuurissamme viittaa epätoteen tai epäluotettavaan, mikä on harmi, myytin idea kun on muualla, Karen Armstrongin sanoin: "...mytologia on taidemuoto, joka viittaa historian yli siihen mikä ihmiselämässä on ajatonta, ja auttaa meitä näin ylittämään sattumanvaraisten tapahtumien kaoottisen virran ja näkemään vilaukselta todellisuuden ytimen"

jarmo kokkonen, pastori

Lue lisää

Uskonto on ristiriidassa tieteen kanssa kahdesta syystä:

1. Uskontojen metodit tiedon saavuttamiseksi ovat ilmestys ja traditio. Lisäksi se pitää uskoa ilman todisteita hyveenä.

2. Uskonnot tekevät totuusväittämiä maailmasta. Esimerkkejä:
- luojajumalan vaikutus maailmankaikkeuden ja elämän kehitykseen
- sielun olemassaolo
- vapaa tahto
- neitsellinen sikiäminen
- kuoleman jälkeinen elämä
- homoseksuaalisuus valintakysymyksenä
- kondomien tehokkuus
- ihmisen erikoislaatuisuus muihin eläimiin nähden

Nämä siis vain muutamia, olisin voinut laittaa muutaman älyttömämmänkin. Pointti on se, että uskonnon tekemät totuusväittämät eivät ole tieteellisen tutkimuksen ulkopuolella. Niitä voi ainakin periaatteessa käsitellä hypoteeseina, testata niitä ja todeta, onko niillä totuusarvoa. Myös niihin uskomisella on todellisia seurauksia, kuten itsekin mainitsit, eivätkä nämä seuraukset ole pelkästään lämmin tunne uskovaisen sisällä.

Kun katolisella kirkolla oli valta kontrolloida sitä, mitä ihmiset uskoivat (ja tiesivät), se piti kiinni useimpien raamatullisten väittämien kirjaimellisesta totuudesta. Kirjapainotaidon ja valistuksen ajan myötä tiedonkulun aina vain helpottuessa ja testatun tiedon karttuessa on jopa katolinen kirkko joutunut taipumaan tieteellisten selitysten edessä yksi kerrallaan.

Katolisen, niin kuin myös ev. lut. kirkon ja kaikkien nykyuskontojen viimeinen linnake on NOMA, non-overlapping magisteria, jonka mukaan uskonto ja tiede käsittelevät eri asioita. Koska tiede käsittelee kaikkiea luonnollista ja todistettavasti olemassaolevaa, uskonnolle jäisi yliluonnollinen ja sen tutkiminen ilmeisesti ilmestyksen kautta. Siinä pitäisikin sitten pitäytyä ja olla esittämättä totuusväittämiä, jotka koskevat tätä maailmaa tai miten meidän tulisi tässä maailmassa toimia. Heti, kun väitetään jotain todellista maailmaa koskevaa, ollaan tieteen tontilla.

Kauneutta, rakkautta ja vaikka epäitsekkyyttä voi tutkia esim. aivotutkimuksen ja evoluutiopsykologian valossa. Tunteiden tutkiminen tieteellisesti voi sinusta olla turhaa ja järjetöntä, mutta siitä saamme kuitenkin oikeaa, testattavaa tietoa ihmisenä ja kädellisenä olemisesta. Joskus ehkä myös siitä, mistä hyvinvointimme ja onnellisuutemme tulee ja miten niitä voidaan edistää.

Hämmästyttää tälläkin palstalla kirkon edustajien voimakkaat lausunnot siitä, että tieteen saavutukset tukevat Raamatun tekstejä. Näin ei missään tapauksessa ole ! Kirkon oppi maailmankaikkeuden ja ihmisten synnystä ei ole ollenkaan yksyhteen tieteen ansiokkaan tutkimuksen kanssa. Myöskin kirkon oppi maailmanlopusta ilmestyskirjoineen on käsittämätöntä teoriaa.
Tiede jatkaa tutkimuksiaan kaikesta olevasta, ja ei luonnollisestikaan ole päässyt kaiken perille, ja tuskin täydellisesti pääseekään. Ei ihme jos osa ihmisistä ovat odottavalla kannalla ja ei ole valmmiita sataprosenttisesti olemaan samaa mieltä.
Kirkon luomistekstin uskottavuuden hylkää varmasti 99 prosenttia ihmisistä. 1 prosentti on sitten kirkon palveluksessa olevia ja muita fundamenttalisteja.
Kirkon työntekijöiden mentaliteetti on tuttua käytöstä 2000 vuoden ajalta alkaen opin rakentajista.

Kristinuskon kirja. kirjoitti:

Hämmästyttää tälläkin palstalla kirkon edustajien voimakkaat lausunnot siitä, että tieteen saavutukset tukevat Raamatun tekstejä. Näin ei missään tapauksessa ole ! Kirkon oppi maailmankaikkeuden ja ihmisten synnystä ei ole ollenkaan yksyhteen tieteen ansiokkaan tutkimuksen kanssa. Myöskin kirkon oppi maailmanlopusta ilmestyskirjoineen on käsittämätöntä teoriaa.
Tiede jatkaa tutkimuksiaan kaikesta olevasta, ja ei luonnollisestikaan ole päässyt kaiken perille, ja tuskin täydellisesti pääseekään. Ei ihme jos osa ihmisistä ovat odottavalla kannalla ja ei ole valmmiita sataprosenttisesti olemaan samaa mieltä.
Kirkon luomistekstin uskottavuuden hylkää varmasti 99 prosenttia ihmisistä. 1 prosentti on sitten kirkon palveluksessa olevia ja muita fundamenttalisteja.
Kirkon työntekijöiden mentaliteetti on tuttua käytöstä 2000 vuoden ajalta alkaen opin rakentajista.

Lue lisää

Tieteellinen ja uskonnollinen maailmankuva ja selitysmalli ovat ja toimivat eri tasoilla, joten ne eivät kohtaa toisiaan muualla kuin ihmisen mielissä, kun jokainen pyrkii olemassaolevan tiedon varassa ymmärtämään olevaisuuden monimutkaisuutta.

Uskonnollisen maailmankuvan ei tarvitse perustua senhetkiseen tieteen viimeiseen saavutukseen ja sen totenapitämiseen ja tekniikoiden luettelemiseen ja tiedon apinoimiseen. Uskonnollinen maailmankuva perustuu ihnimilliseen tietoon ja kokemukseen elämästä ja elämisen taidoista sekä vuosituhantiseen tallennettuun kokemukseen ihmisestä osana kaikkeutta ja niiden kokemusten vertaamisesta omiin kokemuksiin elämän varrella. Se perustuu myös yhteisölliseen elämiseen ja yhteisölliseen kokemukseen Jumalan lapsena elämisestä tässä reaalimaailmassa.

Vaikka osaisin luetella ulkoa kaikki tieteen löytämät lainalaisuudet ja luonnonlait ja niille kaikille kiistattomat todisteet, mutta minulla ei olisi taitoa ja halua elää yhteisössäni, mitä siitä selityskyvystäni olisi hyötyä?

kasvattaja kirjoitti:

Tieteellinen ja uskonnollinen maailmankuva ja selitysmalli ovat ja toimivat eri tasoilla, joten ne eivät kohtaa toisiaan muualla kuin ihmisen mielissä, kun jokainen pyrkii olemassaolevan tiedon varassa ymmärtämään olevaisuuden monimutkaisuutta.

Uskonnollisen maailmankuvan ei tarvitse perustua senhetkiseen tieteen viimeiseen saavutukseen ja sen totenapitämiseen ja tekniikoiden luettelemiseen ja tiedon apinoimiseen. Uskonnollinen maailmankuva perustuu ihnimilliseen tietoon ja kokemukseen elämästä ja elämisen taidoista sekä vuosituhantiseen tallennettuun kokemukseen ihmisestä osana kaikkeutta ja niiden kokemusten vertaamisesta omiin kokemuksiin elämän varrella. Se perustuu myös yhteisölliseen elämiseen ja yhteisölliseen kokemukseen Jumalan lapsena elämisestä tässä reaalimaailmassa.

Vaikka osaisin luetella ulkoa kaikki tieteen löytämät lainalaisuudet ja luonnonlait ja niille kaikille kiistattomat todisteet, mutta minulla ei olisi taitoa ja halua elää yhteisössäni, mitä siitä selityskyvystäni olisi hyötyä?

Lue lisää

"Uskonnollinen maailmankuva perustuu ihnimilliseen tietoon ja kokemukseen elämästä ja elämisen taidoista sekä vuosituhantiseen tallennettuun kokemukseen ihmisestä osana kaikkeutta ja niiden kokemusten vertaamisesta omiin kokemuksiin elämän varrella."

Myös minun, täysin uskonnottoman ja jumalharhattoman ihmisen, maailmankuva perustuu noihin.

Aatami9 kirjoitti:

"Uskonnollinen maailmankuva perustuu ihnimilliseen tietoon ja kokemukseen elämästä ja elämisen taidoista sekä vuosituhantiseen tallennettuun kokemukseen ihmisestä osana kaikkeutta ja niiden kokemusten vertaamisesta omiin kokemuksiin elämän varrella."

Myös minun, täysin uskonnottoman ja jumalharhattoman ihmisen, maailmankuva perustuu noihin.

Lue lisää

Juu ei minunkaan maailmankuva ole tiedelehteen kirjoitettu :)

Aatami9 kirjoitti:

"Uskonnollinen maailmankuva perustuu ihnimilliseen tietoon ja kokemukseen elämästä ja elämisen taidoista sekä vuosituhantiseen tallennettuun kokemukseen ihmisestä osana kaikkeutta ja niiden kokemusten vertaamisesta omiin kokemuksiin elämän varrella."

Myös minun, täysin uskonnottoman ja jumalharhattoman ihmisen, maailmankuva perustuu noihin.

Lue lisää

Kuten huomaatkin, että ihmiskunnan kokemukset ja historia voidaan tulkita niin monella tavalla kuten tiedekin. Molemmista voi tehdä niin monenlaisia tulkintoja, että ne ovat jopa vastakkaisia riippuen tulkitsijasta.

Kristinuskon kirja. kirjoitti:

Hämmästyttää tälläkin palstalla kirkon edustajien voimakkaat lausunnot siitä, että tieteen saavutukset tukevat Raamatun tekstejä. Näin ei missään tapauksessa ole ! Kirkon oppi maailmankaikkeuden ja ihmisten synnystä ei ole ollenkaan yksyhteen tieteen ansiokkaan tutkimuksen kanssa. Myöskin kirkon oppi maailmanlopusta ilmestyskirjoineen on käsittämätöntä teoriaa.
Tiede jatkaa tutkimuksiaan kaikesta olevasta, ja ei luonnollisestikaan ole päässyt kaiken perille, ja tuskin täydellisesti pääseekään. Ei ihme jos osa ihmisistä ovat odottavalla kannalla ja ei ole valmmiita sataprosenttisesti olemaan samaa mieltä.
Kirkon luomistekstin uskottavuuden hylkää varmasti 99 prosenttia ihmisistä. 1 prosentti on sitten kirkon palveluksessa olevia ja muita fundamenttalisteja.
Kirkon työntekijöiden mentaliteetti on tuttua käytöstä 2000 vuoden ajalta alkaen opin rakentajista.

Lue lisää

Sinulta jäi huomaamatta tämä:
"Luterilainen kirkko ei katso evoluutioteorian luonnontieteellisenä selitysmallina olevan ristiriidassa luomisuskon kanssa. Luomisusko on kokonaisvaltainen uskonnollinen tulkinta elämän ihmeestä ja sen synnystä. Evoluutioteoria on totena pidetty luonnontieteellinen selitysmalli lajien kehittymisestä."

Suomeksi: Ei luterilainen kirkko opeta luomiskertomusta todellisena konkreettisena tapahtumana.

Ääriliikkeiden rippiopetusta lukuunottamatta (eikä siitäkään ole minulla tietoa mitä siellä opetetaan), kaikissa luterilaisen kirkon rippikouluissa opetetaan että tiede kertoo meille miten maailmassa on kehitys tapahtunut jne. ja luomiskertomus kertoo meille sen, että olemme arvokkaita ja meillä on velvollisuus pitää maapallo kunnossa (luonnonsuojelu yms.).

Olen pahoillani jos tämä vaikeuttaa uskontokielteistä ja kirkkokielteistä ajatusmallia, mutta todellisuus on tämä.

lusikkasoppaan kirjoitti:

Sinulta jäi huomaamatta tämä:
"Luterilainen kirkko ei katso evoluutioteorian luonnontieteellisenä selitysmallina olevan ristiriidassa luomisuskon kanssa. Luomisusko on kokonaisvaltainen uskonnollinen tulkinta elämän ihmeestä ja sen synnystä. Evoluutioteoria on totena pidetty luonnontieteellinen selitysmalli lajien kehittymisestä."

Suomeksi: Ei luterilainen kirkko opeta luomiskertomusta todellisena konkreettisena tapahtumana.

Ääriliikkeiden rippiopetusta lukuunottamatta (eikä siitäkään ole minulla tietoa mitä siellä opetetaan), kaikissa luterilaisen kirkon rippikouluissa opetetaan että tiede kertoo meille miten maailmassa on kehitys tapahtunut jne. ja luomiskertomus kertoo meille sen, että olemme arvokkaita ja meillä on velvollisuus pitää maapallo kunnossa (luonnonsuojelu yms.).

Olen pahoillani jos tämä vaikeuttaa uskontokielteistä ja kirkkokielteistä ajatusmallia, mutta todellisuus on tämä.

Lue lisää

opettavat luomista todellisena tapahtumana.

Kirkon oman kirkkolain mukaan kirkon oppi pohjautuu mm. tunnustuskirjoihin.

kasvattaja kirjoitti:

Kuten huomaatkin, että ihmiskunnan kokemukset ja historia voidaan tulkita niin monella tavalla kuten tiedekin. Molemmista voi tehdä niin monenlaisia tulkintoja, että ne ovat jopa vastakkaisia riippuen tulkitsijasta.

Lue lisää

"Kuten huomaatkin, että ihmiskunnan kokemukset ja historia voidaan tulkita niin monella tavalla kuten tiedekin. Molemmista voi tehdä niin monenlaisia tulkintoja, että ne ovat jopa vastakkaisia riippuen tulkitsijasta. "
- Kyseessä ei silti ole mitään yliluonnollista. Ja tiede ei tee tulkintoja, ihminen tekee...

lusikkasoppaan kirjoitti:

Sinulta jäi huomaamatta tämä:
"Luterilainen kirkko ei katso evoluutioteorian luonnontieteellisenä selitysmallina olevan ristiriidassa luomisuskon kanssa. Luomisusko on kokonaisvaltainen uskonnollinen tulkinta elämän ihmeestä ja sen synnystä. Evoluutioteoria on totena pidetty luonnontieteellinen selitysmalli lajien kehittymisestä."

Suomeksi: Ei luterilainen kirkko opeta luomiskertomusta todellisena konkreettisena tapahtumana.

Ääriliikkeiden rippiopetusta lukuunottamatta (eikä siitäkään ole minulla tietoa mitä siellä opetetaan), kaikissa luterilaisen kirkon rippikouluissa opetetaan että tiede kertoo meille miten maailmassa on kehitys tapahtunut jne. ja luomiskertomus kertoo meille sen, että olemme arvokkaita ja meillä on velvollisuus pitää maapallo kunnossa (luonnonsuojelu yms.).

Olen pahoillani jos tämä vaikeuttaa uskontokielteistä ja kirkkokielteistä ajatusmallia, mutta todellisuus on tämä.

Lue lisää

On myös huomattava että ev. lut. kirkossa toimii herätysliike joka edelleen pitää luomisuskoa eli kretionismia totena kirjaimellisesti ja evoluutioteoriaa vääränä uskontona. Tämä herätysliike on viidesläisyys.

Teologisissa tiedekunnissa ei opeteta kreationismia mutta Suomen teologisessa instituutissa (STI) tämäkin fundamentalistinen käsitys sikiää edelleen.

goddeloos kirjoitti:

"Kuten huomaatkin, että ihmiskunnan kokemukset ja historia voidaan tulkita niin monella tavalla kuten tiedekin. Molemmista voi tehdä niin monenlaisia tulkintoja, että ne ovat jopa vastakkaisia riippuen tulkitsijasta. "
- Kyseessä ei silti ole mitään yliluonnollista. Ja tiede ei tee tulkintoja, ihminen tekee...

Lue lisää

ihminen tekee tieteen

mummomuori kirjoitti:

ihminen tekee tieteen

Ihmetyttää tuo ateistien irrationaalinen ja autoritäärinen luottamus tieteeseen, vajavaisen ihmisen aikaansaamaan räpellykseen. Onhan tiede tuiki tärkeää ja tarpeellista, mutta sitä tekevät ihmiset, joilla on vain ihmisen erittäin rajoittunut ymmärryskyky.

mummomuori kirjoitti:

ihminen tekee tieteen

"ihminen tekee tieteen "

ihminen myös luo jumalat. Se sinunkin jumalasi on sinun itsesi luoma vaikka ilmeisestioletkin ottanut rakennustarvikkeiksi osia jeesussadusta.

Nasse. kirjoitti:

"ihminen tekee tieteen "

ihminen myös luo jumalat. Se sinunkin jumalasi on sinun itsesi luoma vaikka ilmeisestioletkin ottanut rakennustarvikkeiksi osia jeesussadusta.

Lue lisää

Jokaisella uskovalla on oma mielikuvansa Jumalasta, ja se mielikuva on oman ihmismielen tuotetta. MUTTA se ei poista sitä tosiasiaa, että Jumalan olemassaolo on yhtä todennäköistä kuin sekin, ettei Jumalaa ole. Kysymys on siis uskosta.
Tiedeuskovaiset eivät myönnä, että heilläkin on kyse uskosta, vaan he väittävät että kyse on tiedosta. Emme me tiedä yhtään mitään. Kaikki tieto, mikä meillä on, on ihmismielen tuotosta ja tulkintaa. Todellisuus voi olla tyystin toisenlainen kuin luulemme, eikä ihmisellä ehkä ole rajallisuutensa takia mitään mahdollisuuksia päästä siitä perille.

Sepä se. kirjoitti:

Ihmetyttää tuo ateistien irrationaalinen ja autoritäärinen luottamus tieteeseen, vajavaisen ihmisen aikaansaamaan räpellykseen. Onhan tiede tuiki tärkeää ja tarpeellista, mutta sitä tekevät ihmiset, joilla on vain ihmisen erittäin rajoittunut ymmärryskyky.

Lue lisää

"Ihmetyttää tuo ateistien irrationaalinen ja autoritäärinen luottamus tieteeseen, vajavaisen ihmisen aikaansaamaan räpellykseen. "
- Ja olemattoman jumalan palvominen sitten ei ole irrationaalista? Palvoa autoritääristä julmaa egoisitia?
Ja miksi minä EN luottaisi tieteeseen? Luotan aina kun menen lääkäriin, ajan autoa, käytän hissiä jne...

"Onhan tiede tuiki tärkeää ja tarpeellista, mutta sitä tekevät ihmiset, joilla on vain ihmisen erittäin rajoittunut ymmärryskyky. "
- Mikä tuolle on perustelu? Puuttuko siis jumalaan/jumaliin uskovilta ymmärryskyky kokonaan?

mummomuori kirjoitti:

ihminen tekee tieteen

Tieteellinen metodi asioiden järjestelmällisenä tutkimisena ja testaamisena yhdessä vertaisarvioinnin kanssa pyrkii minimoimaan inhimillisen erehtyväisyyden. Se ei tuota joka kerta vedenpitäviä tutkimustuloksia, mutta sen vahvuus onkin siinä, että se mahdollistaa erehdysten korjaamisen. Se pyrkii järjestelmällisesti testaamaan teorioita valmiina hylkäämään ne, jos tutkimustulokset ovat niiden kanssa ristiriidassa.

Tieteellinen metodi on myös paras ja ainoa tapa tuottaa todenmukaista, testattavaa tietoa maailmasta. Todellakin. Paras ja ainoa.

Niille, jotka pitävät tiedettä "ihan kivana", mutta melko merkityksettömänä asiana: Käyttäkää hetki miettien, minkälaisessa maailmassa eläisimme ilman vuosituhansien kasautunutta tietoa ja etenkin viime vuosisatojen järjestelmällistä tieteellistä tutkimusta ja innovaatioita. Miettikää sitä erityisesti, kun käytätte tänne kirjoittaessanne hyväksenne modernia tietotekniikkaa tai hoitaessanne lääkkeillä sellaista sairautta, johon olisitte voineet kuolla vuosisata takaperin tai vaikka ihan joka kerta avatessanne jääkaapin.

herttainenhertta kirjoitti:

Tieteellinen metodi asioiden järjestelmällisenä tutkimisena ja testaamisena yhdessä vertaisarvioinnin kanssa pyrkii minimoimaan inhimillisen erehtyväisyyden. Se ei tuota joka kerta vedenpitäviä tutkimustuloksia, mutta sen vahvuus onkin siinä, että se mahdollistaa erehdysten korjaamisen. Se pyrkii järjestelmällisesti testaamaan teorioita valmiina hylkäämään ne, jos tutkimustulokset ovat niiden kanssa ristiriidassa.

Tieteellinen metodi on myös paras ja ainoa tapa tuottaa todenmukaista, testattavaa tietoa maailmasta. Todellakin. Paras ja ainoa.

Niille, jotka pitävät tiedettä "ihan kivana", mutta melko merkityksettömänä asiana: Käyttäkää hetki miettien, minkälaisessa maailmassa eläisimme ilman vuosituhansien kasautunutta tietoa ja etenkin viime vuosisatojen järjestelmällistä tieteellistä tutkimusta ja innovaatioita. Miettikää sitä erityisesti, kun käytätte tänne kirjoittaessanne hyväksenne modernia tietotekniikkaa tai hoitaessanne lääkkeillä sellaista sairautta, johon olisitte voineet kuolla vuosisata takaperin tai vaikka ihan joka kerta avatessanne jääkaapin.

Lue lisää

Tuo kaikki liikku vain sen rajoissa, mitä ihmismieli pystyy tajuamaan. Siitähän tässä on kysymys.
Ihan samalla tavalla rotat pystyvät tajuamaan todellisuudesta vain sen, mitä rotanaivoilla voi tajuta.

Sepä se. kirjoitti:

Jokaisella uskovalla on oma mielikuvansa Jumalasta, ja se mielikuva on oman ihmismielen tuotetta. MUTTA se ei poista sitä tosiasiaa, että Jumalan olemassaolo on yhtä todennäköistä kuin sekin, ettei Jumalaa ole. Kysymys on siis uskosta.
Tiedeuskovaiset eivät myönnä, että heilläkin on kyse uskosta, vaan he väittävät että kyse on tiedosta. Emme me tiedä yhtään mitään. Kaikki tieto, mikä meillä on, on ihmismielen tuotosta ja tulkintaa. Todellisuus voi olla tyystin toisenlainen kuin luulemme, eikä ihmisellä ehkä ole rajallisuutensa takia mitään mahdollisuuksia päästä siitä perille.

Lue lisää

Myös tonttujen olemassaolo on yhtä todennäköistä kuin niiden olemattomuuskin. Uskislogiikalla.

Sepä se. kirjoitti:

Jokaisella uskovalla on oma mielikuvansa Jumalasta, ja se mielikuva on oman ihmismielen tuotetta. MUTTA se ei poista sitä tosiasiaa, että Jumalan olemassaolo on yhtä todennäköistä kuin sekin, ettei Jumalaa ole. Kysymys on siis uskosta.
Tiedeuskovaiset eivät myönnä, että heilläkin on kyse uskosta, vaan he väittävät että kyse on tiedosta. Emme me tiedä yhtään mitään. Kaikki tieto, mikä meillä on, on ihmismielen tuotosta ja tulkintaa. Todellisuus voi olla tyystin toisenlainen kuin luulemme, eikä ihmisellä ehkä ole rajallisuutensa takia mitään mahdollisuuksia päästä siitä perille.

Lue lisää

"Jumalan olemassaolo on yhtä todennäköistä kuin sekin, ettei Jumalaa ole."

Ei todellakaan pidä paikkaansa. Tuolla logiikalla kaikkien ihmisen keksimien olentojen, kuten keijut, enkelit, vampyyrit, tontut, örkit, joulupukki, tuhannet jumalat ym. olemassaolon todennäköisyys on 50/50 eikä niiden näkymättömyys tai kaikenlainen havaisemattomuus mitenkään heikentäisi niiden olemassa olon todennäköisyyttä.

Jotta voitaisiin puhua vaikka vain vähän yli nollan nousevasta todennäköisyydestä jumalien olemassaololle, pitäisi olla edes havaintoihin perustuva ristiriidaton määritelmä. Se pääsääntöisesti puuttuu jumalolennoilta.

Sepä se. kirjoitti:

Tuo kaikki liikku vain sen rajoissa, mitä ihmismieli pystyy tajuamaan. Siitähän tässä on kysymys.
Ihan samalla tavalla rotat pystyvät tajuamaan todellisuudesta vain sen, mitä rotanaivoilla voi tajuta.

Lue lisää

"Tuo kaikki liikku vain sen rajoissa, mitä ihmismieli pystyy tajuamaan. Siitähän tässä on kysymys. "
- Niin? Mitä muuta mukamas on?

Sepä se. kirjoitti:

Tuo kaikki liikku vain sen rajoissa, mitä ihmismieli pystyy tajuamaan. Siitähän tässä on kysymys.
Ihan samalla tavalla rotat pystyvät tajuamaan todellisuudesta vain sen, mitä rotanaivoilla voi tajuta.

Lue lisää

Ihmiset poikkeavat rotista siitä, että me paitsi tuotamme myös jaamme tietoa tehokkaasti. Meidän jokaisen ei tarvitse tutkia itse aistiemme varassa ympäristöämme, vaan voimme käyttää hyväksemme kumuloitunutta, jaettua tietoa.

Sen sijaan, että ekaluokkalaisille sanottaisiin: "Mitä luulette, millaisena tuo ikkunan ulkopuolella oleva maisema jatkuu ja jatkuuko se ikuisesti vai loppuuko se jossain?" ja kenen tahansa arvaus olisi yhtä hyvä, me opetamme heille, että Maa on iso pyöreä kappale ja yksi monista taivaankappaleista. Se on sitä kumuloitunutta tietoa.

Vaikka yskittäinen ihminen ei voikaan tietää kuin pienen murto-osan siitä, mitä tiedettävissä on, ja jokainen tietyllä tavalla on omien vajavaisten aistiensa ja puutteellisen käsityskykynsä rajoittama, voimme käyttää - ja käytämme jatkuvasti - hyväksemme ihmiskunnan kumuloitunutta tietoa sen sijaan, että kulkisimme pelkkien arvailujen varassa. Se on itse asiassa mahdollisesti ainoa asia, joka todella erottaa meidät muista eläimistä.

evl-vapaaehtoinen kirjoitti:

On myös huomattava että ev. lut. kirkossa toimii herätysliike joka edelleen pitää luomisuskoa eli kretionismia totena kirjaimellisesti ja evoluutioteoriaa vääränä uskontona. Tämä herätysliike on viidesläisyys.

Teologisissa tiedekunnissa ei opeteta kreationismia mutta Suomen teologisessa instituutissa (STI) tämäkin fundamentalistinen käsitys sikiää edelleen.

Lue lisää

Uskonnot ovat ongelmallisia suhtessa tieteeseen vain niin kauan kuin niitä pidetään koko maailman selittävän opin antajina. Siis sellaisina auktoriteetteinä, jotka antavat tyhjentävän vastauksen kaikkeen. Tätä kutsutaan yleisesti fundamentalistiseksi uskoksi. Silloin siis Raamattua, Koraania tms. tulkitaan kokonaisena Jumalan sanana joka antaa selityksen ja ohjeet käytännössä kaikkeen. Ja kaikki joka on jotenkin ristiriidassa sen kanssa on väärin.
Yleisluontoisempi uskonnon tulkinta taas voi pitää pyhiä kirjoituksia kyllä uskon pohjana ja ohjeita sekä ajatuksia antavana tukena ja turvana mutta ei sano että siitä löytyisi koko maailma ja kaikki vastaukset. Se jättää tilaa tieteelle ja sille että ihminen voi aina oppia uutta tästä maailmasta. Yleisesti ottaen esim. oma ev.lut kirkkomme edustaa jälkimmäistä kantaa jolloin perustavanlaatuista ristiriitaa ei pääse tieteen kanssa syntymään.

herttainenhertta kirjoitti:

"Jumalan olemassaolo on yhtä todennäköistä kuin sekin, ettei Jumalaa ole."

Ei todellakaan pidä paikkaansa. Tuolla logiikalla kaikkien ihmisen keksimien olentojen, kuten keijut, enkelit, vampyyrit, tontut, örkit, joulupukki, tuhannet jumalat ym. olemassaolon todennäköisyys on 50/50 eikä niiden näkymättömyys tai kaikenlainen havaisemattomuus mitenkään heikentäisi niiden olemassa olon todennäköisyyttä.

Jotta voitaisiin puhua vaikka vain vähän yli nollan nousevasta todennäköisyydestä jumalien olemassaololle, pitäisi olla edes havaintoihin perustuva ristiriidaton määritelmä. Se pääsääntöisesti puuttuu jumalolennoilta.

Lue lisää

Tonttujen, keijujen, ynnä muitten menninkäisten olemassaolon todennäköisyys on 50/50.
Todennäköisyyttä ei kerro mutu-tuntuma, vaan logiikka. Jos et tiedä jonkin olemassaolosta, se voi olla olemassa tai sitten ei. Kumpikin todennäköisyys on yhtä suuri.

herttainenhertta kirjoitti:

Ihmiset poikkeavat rotista siitä, että me paitsi tuotamme myös jaamme tietoa tehokkaasti. Meidän jokaisen ei tarvitse tutkia itse aistiemme varassa ympäristöämme, vaan voimme käyttää hyväksemme kumuloitunutta, jaettua tietoa.

Sen sijaan, että ekaluokkalaisille sanottaisiin: "Mitä luulette, millaisena tuo ikkunan ulkopuolella oleva maisema jatkuu ja jatkuuko se ikuisesti vai loppuuko se jossain?" ja kenen tahansa arvaus olisi yhtä hyvä, me opetamme heille, että Maa on iso pyöreä kappale ja yksi monista taivaankappaleista. Se on sitä kumuloitunutta tietoa.

Vaikka yskittäinen ihminen ei voikaan tietää kuin pienen murto-osan siitä, mitä tiedettävissä on, ja jokainen tietyllä tavalla on omien vajavaisten aistiensa ja puutteellisen käsityskykynsä rajoittama, voimme käyttää - ja käytämme jatkuvasti - hyväksemme ihmiskunnan kumuloitunutta tietoa sen sijaan, että kulkisimme pelkkien arvailujen varassa. Se on itse asiassa mahdollisesti ainoa asia, joka todella erottaa meidät muista eläimistä.

Lue lisää

Puhut asian vierestä. Ei ole kyse siitä, miten eroamme muista eläimistä, vaan siitä, että ihminen on ymmärryskyvyltään rajallinen otus ja pystyy saamaan todellisuudesta tietoa vain omien kykyjensä rajoissa. Ihan niinkuin rotatkin.

Sepä se. kirjoitti:

Tonttujen, keijujen, ynnä muitten menninkäisten olemassaolon todennäköisyys on 50/50.
Todennäköisyyttä ei kerro mutu-tuntuma, vaan logiikka. Jos et tiedä jonkin olemassaolosta, se voi olla olemassa tai sitten ei. Kumpikin todennäköisyys on yhtä suuri.

Lue lisää

Sinulla on hyvin erikoinen käsitys logiikasta ja todennäköisyyksistä. :)

Sepä se. kirjoitti:

Jokaisella uskovalla on oma mielikuvansa Jumalasta, ja se mielikuva on oman ihmismielen tuotetta. MUTTA se ei poista sitä tosiasiaa, että Jumalan olemassaolo on yhtä todennäköistä kuin sekin, ettei Jumalaa ole. Kysymys on siis uskosta.
Tiedeuskovaiset eivät myönnä, että heilläkin on kyse uskosta, vaan he väittävät että kyse on tiedosta. Emme me tiedä yhtään mitään. Kaikki tieto, mikä meillä on, on ihmismielen tuotosta ja tulkintaa. Todellisuus voi olla tyystin toisenlainen kuin luulemme, eikä ihmisellä ehkä ole rajallisuutensa takia mitään mahdollisuuksia päästä siitä perille.

Lue lisää

"Jokaisella uskovalla on oma mielikuvansa Jumalasta, ja se mielikuva on oman ihmismielen tuotetta."

- johtuu luonnollisesti siitä että koko ajatus jumalasta on ihmisen keksimä (ensimmäisestäkään jumalasta ei ole yhtäkään näyttöä)

"MUTTA se ei poista sitä tosiasiaa, että Jumalan olemassaolo on yhtä todennäköistä kuin sekin, ettei Jumalaa ole. Kysymys on siis uskosta."

- väärin, jumalien olemassaolosta ei ole yhtään mitään näyttöä, joten todennäköisyys sellaisten olemassaoloon on hyvin lähellä nollaa. Olematonta ei voi todistaa olemattomaksi, joten kyllä sitä (taika)uskoa vaaditaankin.

"Tiedeuskovaiset eivät myönnä, että heilläkin on kyse uskosta, vaan he väittävät että kyse on tiedosta."

- sekoitat tarkoituksella uskonnollisen uskon (=vajakkiuden) ja uskon siihen että aurinko nousee huomennakin

"Emme me tiedä yhtään mitään. Kaikki tieto, mikä meillä on, on ihmismielen tuotosta ja tulkintaa. Todellisuus voi olla tyystin toisenlainen kuin luulemme, eikä ihmisellä ehkä ole rajallisuutensa takia mitään mahdollisuuksia päästä siitä perille."

- tuo menee jo ns. aivopierun puolelle

Sepä se. kirjoitti:

Tonttujen, keijujen, ynnä muitten menninkäisten olemassaolon todennäköisyys on 50/50.
Todennäköisyyttä ei kerro mutu-tuntuma, vaan logiikka. Jos et tiedä jonkin olemassaolosta, se voi olla olemassa tai sitten ei. Kumpikin todennäköisyys on yhtä suuri.

Lue lisää

osuuko huomenna maahan iso asteroidi, sen osumistodennäköisyys on muka 50%.

Ajattelehan edes vähän, jos sinulla on ajatteluun sopiva elin.

herttainenhertta kirjoitti:

Sinulla on hyvin erikoinen käsitys logiikasta ja todennäköisyyksistä. :)

Kysypä ihmisiltä, jotka ymmärtävät jotakin logiikan ja todennäköisyyksien päälle.
Jos on kaksi vaihtoehtoa, eikä asiasta ole mitään tietoja, silloin todennäköisyys on 50/50.

Minulta esimerkiksi häipyi lentopelko aikanaan taivaan tuuliin (ja sinne jäi), kun keksin ajatella, että todennäköisesti tämä kone ei putoa, koska lentokoneiden putoaminen on kokemuksesta saadun faktatiedon mukaan erittäin harvinaista. Siinä oli siis tietoa taustalla, mutta näissä menninkäis-ym.-uskomuksissa ei ole, ja siksi niiden todennäköisyys on 50/50.

logiikka1 kirjoitti:

osuuko huomenna maahan iso asteroidi, sen osumistodennäköisyys on muka 50%.

Ajattelehan edes vähän, jos sinulla on ajatteluun sopiva elin.

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9472101/46814253

Kehotan ottamaan aivot käteen ja ajattelemaan!;)

Sepä se. kirjoitti:

Puhut asian vierestä. Ei ole kyse siitä, miten eroamme muista eläimistä, vaan siitä, että ihminen on ymmärryskyvyltään rajallinen otus ja pystyy saamaan todellisuudesta tietoa vain omien kykyjensä rajoissa. Ihan niinkuin rotatkin.

Lue lisää

"Puhut asian vierestä. Ei ole kyse siitä, miten eroamme muista eläimistä, vaan siitä, että ihminen on ymmärryskyvyltään rajallinen otus ja pystyy saamaan todellisuudesta tietoa vain omien kykyjensä rajoissa. Ihan niinkuin rotatkin. "

Näinhän se on. Mitä tänään ei tiedetä, ei tiedetä.

Paitsi hihu. Se luo itse sen Tiedon (kirjoitin isolla alkukirjaimella koska kyseessä on ns. uskisraiskattu tieto, eli perusteeton uskomus). Uskis luo Tiedon ja sille perusteluksi hän luo jumalan. Näin on saatu Tieto Jumalalta, joka luonnollisesti on totta, arvioinnin ja -kyvyn ulkopuolella. varsinkin Luojan ulkopuolisille tahoille.

Sepä se. kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9472101/46814253

Kehotan ottamaan aivot käteen ja ajattelemaan!;)

Lue lisää

Jos tontun todennäköisyys on 50%, menninkäisen samoin 50%, keijukaisen 50%, ja otat yhä uusia tuon sortin olentoja mukaan, niin todennäköisyys, että vähintään yksi niistä on olemassa, lähenee raja-arvonaan 100%.
Jo pelkästään tontun tai keijun tn on 75%.

Jotain raja höpsötyksillekin.

logiikka1 kirjoitti:

Jos tontun todennäköisyys on 50%, menninkäisen samoin 50%, keijukaisen 50%, ja otat yhä uusia tuon sortin olentoja mukaan, niin todennäköisyys, että vähintään yksi niistä on olemassa, lähenee raja-arvonaan 100%.
Jo pelkästään tontun tai keijun tn on 75%.

Jotain raja höpsötyksillekin.

Lue lisää

Vertaa tuntemaamme todellisuuteen. Laske, millä todennäköisyydellä 20-vuotias saa jonkin vakavan sairauden. Leikitään, että mitään taustatietoja asiasta ei ole. Sinun tarvitsisi laskutapasi mukaan keksiä vasta kaksi sairautta, kun todennäköisyys hänen sairastumiselleen olisi jo 75%.
No, meillä on taustatietoja, ja tiedämme, että tuo tulos on väärä.

Sepä se. kirjoitti:

Vertaa tuntemaamme todellisuuteen. Laske, millä todennäköisyydellä 20-vuotias saa jonkin vakavan sairauden. Leikitään, että mitään taustatietoja asiasta ei ole. Sinun tarvitsisi laskutapasi mukaan keksiä vasta kaksi sairautta, kun todennäköisyys hänen sairastumiselleen olisi jo 75%.
No, meillä on taustatietoja, ja tiedämme, että tuo tulos on väärä.

Lue lisää

Siis tarkoitin sanoa, että jo olettamalla muutaman mahdollisen sairauden saat hänen sairastumisensa todennäköisyydeksi 100%.

Sepä se. kirjoitti:

Kysypä ihmisiltä, jotka ymmärtävät jotakin logiikan ja todennäköisyyksien päälle.
Jos on kaksi vaihtoehtoa, eikä asiasta ole mitään tietoja, silloin todennäköisyys on 50/50.

Minulta esimerkiksi häipyi lentopelko aikanaan taivaan tuuliin (ja sinne jäi), kun keksin ajatella, että todennäköisesti tämä kone ei putoa, koska lentokoneiden putoaminen on kokemuksesta saadun faktatiedon mukaan erittäin harvinaista. Siinä oli siis tietoa taustalla, mutta näissä menninkäis-ym.-uskomuksissa ei ole, ja siksi niiden todennäköisyys on 50/50.

Lue lisää

Silläkin uhalla, että olet vitsikkäille jutuillesi hykertelevä trolli, vastaan vielä tähän.

Väitän, että et tosiaan voi itsekään uskoa, että mainitsemiesi asioiden todennäköisyys on 50/50. Jos olisi 50/50 todennäköisyys, että lentokone putoaa, kukaan meistä ei lentäisi. Jos se, että tonttuja on olemassa olisi aivan yhtä todennäköistä kuin se, että niitä ei ole, suurin osa meistä pitäisi verhot tiukasti kiinni ainakin näin joulun alla. Itse en uskaltaisi istuttaa takapihalleni mitään, jos olisi 50/50 todennäköisyys, että loukkaisin lapiollani kuolettavasti maahista. :D

Sepä se. kirjoitti:

Kysypä ihmisiltä, jotka ymmärtävät jotakin logiikan ja todennäköisyyksien päälle.
Jos on kaksi vaihtoehtoa, eikä asiasta ole mitään tietoja, silloin todennäköisyys on 50/50.

Minulta esimerkiksi häipyi lentopelko aikanaan taivaan tuuliin (ja sinne jäi), kun keksin ajatella, että todennäköisesti tämä kone ei putoa, koska lentokoneiden putoaminen on kokemuksesta saadun faktatiedon mukaan erittäin harvinaista. Siinä oli siis tietoa taustalla, mutta näissä menninkäis-ym.-uskomuksissa ei ole, ja siksi niiden todennäköisyys on 50/50.

Lue lisää

Aika kumma tuo sinun logiikkasi. Kyllä menninkäis yms jumalia myöten todennäköisyys on pyöreä nolla, vaikka asiasta ei tiedettäisikään.
Onko tuo joku hihhulogiikka tuo 50/50?

herttainenhertta kirjoitti:

Silläkin uhalla, että olet vitsikkäille jutuillesi hykertelevä trolli, vastaan vielä tähän.

Väitän, että et tosiaan voi itsekään uskoa, että mainitsemiesi asioiden todennäköisyys on 50/50. Jos olisi 50/50 todennäköisyys, että lentokone putoaa, kukaan meistä ei lentäisi. Jos se, että tonttuja on olemassa olisi aivan yhtä todennäköistä kuin se, että niitä ei ole, suurin osa meistä pitäisi verhot tiukasti kiinni ainakin näin joulun alla. Itse en uskaltaisi istuttaa takapihalleni mitään, jos olisi 50/50 todennäköisyys, että loukkaisin lapiollani kuolettavasti maahista. :D

Lue lisää

Opeltelkaa nyt erottamaan toisistaan tieto ja usko! Me uskomme, ettei tonttuja tai menninkäisiä ole, ja siksi toimimme niinkuin toimimme. Sen sijaan emme tiedä, onko niitä vai ei. Siinä todennäköisyys on 50/50.

Tuota lenkone-esimerkkiäni et ilmeisesti ymmärtänyt.

Sepä se. kirjoitti:

Vertaa tuntemaamme todellisuuteen. Laske, millä todennäköisyydellä 20-vuotias saa jonkin vakavan sairauden. Leikitään, että mitään taustatietoja asiasta ei ole. Sinun tarvitsisi laskutapasi mukaan keksiä vasta kaksi sairautta, kun todennäköisyys hänen sairastumiselleen olisi jo 75%.
No, meillä on taustatietoja, ja tiedämme, että tuo tulos on väärä.

Lue lisää

Jos heität kolikkoa kymmenen kertaa, todennäköisyys, että saat kymmenen kruunaa 0,098%. Sama juttu, jos oletat kymmenen mielikuvitusolennon todennäköisyydeksi 50%. Todennäköisyys, että niistä ei yhtään olisi olemassa olisi siis alle 0,1%. Eli lähes sadan prosentin todennäköisyydellä niistä ainakin yksi on olemassa.

Nyt en enää palaa asiaan. Olet liian pihalla ollaksesi tosissasi eikä trollien kanssa vänkääminen kannata edes kirjoitusharjoituksena.

Sepä se. kirjoitti:

Opeltelkaa nyt erottamaan toisistaan tieto ja usko! Me uskomme, ettei tonttuja tai menninkäisiä ole, ja siksi toimimme niinkuin toimimme. Sen sijaan emme tiedä, onko niitä vai ei. Siinä todennäköisyys on 50/50.

Tuota lenkone-esimerkkiäni et ilmeisesti ymmärtänyt.

Lue lisää

Okei! Uskon sataprosenttisesti että tonttuja, menninkäisiä ja jumalia ei ole olemassa!

herttainenhertta kirjoitti:

Jos heität kolikkoa kymmenen kertaa, todennäköisyys, että saat kymmenen kruunaa 0,098%. Sama juttu, jos oletat kymmenen mielikuvitusolennon todennäköisyydeksi 50%. Todennäköisyys, että niistä ei yhtään olisi olemassa olisi siis alle 0,1%. Eli lähes sadan prosentin todennäköisyydellä niistä ainakin yksi on olemassa.

Nyt en enää palaa asiaan. Olet liian pihalla ollaksesi tosissasi eikä trollien kanssa vänkääminen kannata edes kirjoitusharjoituksena.

Lue lisää

En ole trolli. Olen kyllä epäillyt, että te ateistit tässä kuorossa olette yksi ja sama feikkaaja.

Et osaa ajatella. Vaikka ottaisit mukaan kaikki ihmiskunnan ikinä historiansa aikana keksimät henki- ja mielikuvitusolennot, saisit silti jonkin niistä olemassaolon todennäköisyydeksi 50%.
Tuo johtuu siitä, ettei meillä ole niiden olemassaolosta mitään tietoa, ei puolesta eikä vastaan. Et voi verrata sitä lantinheittoon, koska siitä meillä on se varma tieto, että aina tulee joko kruuna tai klaava.

Sama oli tuossa 20-vuotiaan sairausjutussa. Siinä oletettiin, ettei mitään tietoa ole. Ei 20-vuotiaan keskimääräisestä terveydentilasta, ei sairauksista. Kuvitellaan vain mahdollisia sairauksia, kuten mönkerösurkastuma.

Mikä tässä on niin vaikea käsittää?

goddeloos kirjoitti:

Okei! Uskon sataprosenttisesti että tonttuja, menninkäisiä ja jumalia ei ole olemassa!

Uskoahan saa mitä haluaa, mutta tässä on ollutkin puhe todennäköisyydestä.

Sepä se. kirjoitti:

En ole trolli. Olen kyllä epäillyt, että te ateistit tässä kuorossa olette yksi ja sama feikkaaja.

Et osaa ajatella. Vaikka ottaisit mukaan kaikki ihmiskunnan ikinä historiansa aikana keksimät henki- ja mielikuvitusolennot, saisit silti jonkin niistä olemassaolon todennäköisyydeksi 50%.
Tuo johtuu siitä, ettei meillä ole niiden olemassaolosta mitään tietoa, ei puolesta eikä vastaan. Et voi verrata sitä lantinheittoon, koska siitä meillä on se varma tieto, että aina tulee joko kruuna tai klaava.

Sama oli tuossa 20-vuotiaan sairausjutussa. Siinä oletettiin, ettei mitään tietoa ole. Ei 20-vuotiaan keskimääräisestä terveydentilasta, ei sairauksista. Kuvitellaan vain mahdollisia sairauksia, kuten mönkerösurkastuma.

Mikä tässä on niin vaikea käsittää?

Lue lisää

"Mikä tässä on niin vaikea käsittää?"

Se, että olisit läpäissyt kunnialla peruskoulun.

Aatami9 kirjoitti:

"Mikä tässä on niin vaikea käsittää?"

Se, että olisit läpäissyt kunnialla peruskoulun.

Jos tuolla sinun/teidän menetelmällä saadaan vastaukseksi, että todennäköisesti jokin mielikuvitusolento on olemassa, se pitää sisällään sen mahdollisuuden, että sen olemassaolo on vain mielikuvitusta. Edelleen todennäköisyys sen olemassaololle on 50%.
Tässä ei päde havaittavan maailman lainalaisuudet.

Sepä se. kirjoitti:

Uskoahan saa mitä haluaa, mutta tässä on ollutkin puhe todennäköisyydestä.

"Uskoahan saa mitä haluaa, mutta tässä on ollutkin puhe todennäköisyydestä.
- Johan annoin todennäköisyyden ja ei kelpaa? Miksi?

Sepä se. kirjoitti:

Jos tuolla sinun/teidän menetelmällä saadaan vastaukseksi, että todennäköisesti jokin mielikuvitusolento on olemassa, se pitää sisällään sen mahdollisuuden, että sen olemassaolo on vain mielikuvitusta. Edelleen todennäköisyys sen olemassaololle on 50%.
Tässä ei päde havaittavan maailman lainalaisuudet.

Lue lisää

Oikeasti! oletko noin tyhmä vai teeskenteletkö? Tuohon sinun 50/50-logiikkan pätevyyteen uskoo vain sinä. Tuollainen William Shakespeare-tyylinen ollakko vai eikö olla oli validi joskus ehkä 1500-luvulla... Nykypäivänä olisi tosi sulkeutunut ajatus edes yrittää perustella olevaa... tai olematonta jollain 50% säännöllä. Kuka edes harkitsee asiaa niin?
Kai sitäkin joku sulkeutunut mieli harrastaa... :p

Mentalisti-F kirjoitti:

Uskonnot ovat ongelmallisia suhtessa tieteeseen vain niin kauan kuin niitä pidetään koko maailman selittävän opin antajina. Siis sellaisina auktoriteetteinä, jotka antavat tyhjentävän vastauksen kaikkeen. Tätä kutsutaan yleisesti fundamentalistiseksi uskoksi. Silloin siis Raamattua, Koraania tms. tulkitaan kokonaisena Jumalan sanana joka antaa selityksen ja ohjeet käytännössä kaikkeen. Ja kaikki joka on jotenkin ristiriidassa sen kanssa on väärin.
Yleisluontoisempi uskonnon tulkinta taas voi pitää pyhiä kirjoituksia kyllä uskon pohjana ja ohjeita sekä ajatuksia antavana tukena ja turvana mutta ei sano että siitä löytyisi koko maailma ja kaikki vastaukset. Se jättää tilaa tieteelle ja sille että ihminen voi aina oppia uutta tästä maailmasta. Yleisesti ottaen esim. oma ev.lut kirkkomme edustaa jälkimmäistä kantaa jolloin perustavanlaatuista ristiriitaa ei pääse tieteen kanssa syntymään.

Lue lisää

Aivan. Eli uskonnolla on kaksi vaihtoehtoa. Joko jääräpäisesti pitää kiinni maailmankuvastaan, tieteellisesti tutkittu tieto ei hetkauta näkemyksiä suuntaan tai toiseen. Toinen vaihtoehto on myöntää tieteellisesti todetun asian olevan ristiriidassa uskomuksen kanssa, väittää uskomusta symboliikaksi tms. ja edelleen väittää, että loput uskomukset ovat jumalan lähtöisin jumalasta.

Molemmissa tapauksissa uskonto on näennäisesti tieteen kanssa ristiriidaton.