Mitä virkaa kummeilla?

Kummit lupautuvat auttamaan lapsen kehityksessä ja kasvussa vanhempien tukena ja apuna. Ennen se oli oivallinen turvaverkosto lapsen kasvussa ja kehityksessä aikuisuuteen, kun ei ollut yhteiskunnan sosiaaliturvaa. Kuolema saattoi korjata ennenaikaiseen hautaan niin isän kuin äidinkin aivan liian varhain kulkutautien ym sairauksien myötä jne. - Ainakin minun kummitätini ja -setäni olivat henkisenä tukenani kunnes sain yo-lakin. He avustivat jopa pienillä rahasummilla koulunkäyntiäni ja sain henkisestikin heiltä tukea mm. monia klassikkokirjoja, joten kiitän ja arvostan heidän valistustaan. Olen näet isosta sisarussarjasta ja vanhempani olivat aika tiukoilla meitä kasvattaessaan ja kaikkia kouluttaessaan.
Vielä nytkin omien lasten ja lastenlasten kummitädit ja -sedät ovat kiinnostuneita kummilastensa kasvusta ja seuraavat heidän elämäänsä. Lahjat - eivät ainakaan rahalahjat nyt enää ole niin tärkeitä ja onneksi Suomessa sosiaaliturva on hyvä, joten kummien tehtävä on enemmän 'henkinen tai symbolinen'. Onhan se ihanaa, että kummit ovat aidosti kiinnostuneita lasten elämästä - se on vanhemmille ja lapsille mukava tieto, että joku muukin aidosti välittää kuin vain oma isä ja äiti ja on lapsen elämässä mukana.

Joo,o kuten tossa joku jo sanoikin et nykyään sympoolinen.
Toista oli vanhaan hyvään aikaan,kummit lahjoi pikkusen tyytyväiseks.
Yhtenä jouluna sain pitkät itte kurotut villasukat,sellaset jotka tuli kuminauhoil kalsareihin kiinni et ylhäällä pysyivät.
et usko miten ne pisteli ja kutitti.

eli muinaisjäänne on koko kummisysteemi. Miten kirkkoon kuulumattomat tai ateistivanhemmat asian hoitavat? Lapset kasvavat ja varttuvat ilman kummejakin kelpo ihmisiksi ja toisaalta, monestako aikuisesta nykyisin on oikeasti lasta tukemaan henkisesti?

Sylikummini olen tavannut vain omissa ristiäisissäni, sen jälkeen en hänen kohtalostaan tiedä. Toinen kummini oli serkkuni, joka ei myöskään minua muistanut milloinkaan. Koska hän oli varsinainen raikuliveikko, en oikein osaa surra, ettei hän tukenut minua henkisesti - ei kyllä muutenkaan. Kummikseni ryhtyi ilman kirkon siunausta ja nimitystä äitini ystävätär, joka käyttäytyi hyvän haltijattaren tavoin. Hän tuki ja oli aivan ihana ihminen.