Mistä joulustressi syntyy? En ole koskaan kokenut sitä? Kuvittelevatko ihmiset, että heiltä odotetaan kaikenlaista vai odotetaanko heiltä liikaa? Minulla on ystävä, joka vihaa joulua. En tiedä perimmäistä tarkoitusta, mutta oletan sen jotenkin liittyvän "pakollisiin" järjestelyihin.
Jouluna voi jotain pientä antaa toiselle, mutta lahjojen ei tule olla kaikkien ytimenä. Minä olen onnellinen, kun saan jotain itse tehtyä. Omin käsin neulottu pipo tai villasukat puhuvat enemmän kuin miljoona kallista lahjaa: Minua on ajateltu lahjaa tehtäessä. Kaupallisuutta voi harrastaa äitien-, isän- ja naistenpäivät.
Omat lapsuuteni joulut olivat lahjakylläisiä, mutta tiesin saavani kalliita lahjoja paljon siksi, että isä korvasi sillä poissaoloaan ja äiti tunteettomuuttaan. Onneksi meillä ei sentään viina näytellyt pääosaa.
Jos "lasten takia" pitää ostaa paljon lahjoja, niin itsepä olette lapsenne odottamaan kasvattaneet. Olisin jo kahdeksanvuotiaana vaihtanut kalliit lahjani siihen, että olisi voinut kiivetä jonkun syliin laulamaan joululauluja. Meillä joulun idea oli se, että annettiin kalliita lahjoja, äiti raatoi marttyyriasenteella varustettuna joulupöydän kukkuraiseksi ja loppuillan sitten vaati huomiota ja kiitoksia. Oli meillä kuuset, piparkakut ja kaikki, mutta hyvä tahto unohtui. Oikean joulunvieton opin isäpuolen vanhempien luona kun minut sinne erääksi jouluksi lähetettiin.
Minulle - vaikka kirkkoon en kuulukaan - joulu on lahja. Saa viettää aikaa rakkaidensa kanssa, mihinkään ei ole kiire. Saa syödä hyvää ruokaa, nauttia (toivottavasti) lumimaisemasta ja pakkasesta. Eikä se ruuanlaitto ole kamalaa. Jos ei ole kokki syntyessään, niin valmiinakin saa hyvää. Piparkakkuja osaa joka toope tehdä. Kuusenhaussa ei ole entisajan romantiikkaa, se kun haetaan varastosta, mutta sen koristelu on silti yhtä rakasta. Hautausmaalla käydään viemässä kynttilät joko suoraan haudalle tai muualle haudattujen paikalle.. mikään ei ole kauniimpaa kuin tuhannet kynttilät muistuttamassa ihmisistä, jotka ovat jo työnsä täällä tehneet.
Kynttilät, piparkakut, hiljainen tunnelma - mikään ei voita sitä. Milloinkaan ei ole kauniimpaa kuin joulupäivänä pimenevä ilta, kun lumi leijailee hiljaksiin. Tapaninpäivänajelu kuuluu asiaan, vaikka mennäänkin metallirekikyydissä näkymättömien hevosvoimien vetämällä.
Vaikka kirkkoon en kuulukaan, niin kauneimpia joululauluja olen käynyt kuuntelemassa. Mikään ei ole mieltäylentävämpää kuin sadat ihmiset laulamassa ja se tunnelma..
Jouluna voi jotain pientä antaa toiselle, mutta lahjojen ei tule olla kaikkien ytimenä. Minä olen onnellinen, kun saan jotain itse tehtyä. Omin käsin neulottu pipo tai villasukat puhuvat enemmän kuin miljoona kallista lahjaa: Minua on ajateltu lahjaa tehtäessä. Kaupallisuutta voi harrastaa äitien-, isän- ja naistenpäivät.
Omat lapsuuteni joulut olivat lahjakylläisiä, mutta tiesin saavani kalliita lahjoja paljon siksi, että isä korvasi sillä poissaoloaan ja äiti tunteettomuuttaan. Onneksi meillä ei sentään viina näytellyt pääosaa.
Jos "lasten takia" pitää ostaa paljon lahjoja, niin itsepä olette lapsenne odottamaan kasvattaneet. Olisin jo kahdeksanvuotiaana vaihtanut kalliit lahjani siihen, että olisi voinut kiivetä jonkun syliin laulamaan joululauluja. Meillä joulun idea oli se, että annettiin kalliita lahjoja, äiti raatoi marttyyriasenteella varustettuna joulupöydän kukkuraiseksi ja loppuillan sitten vaati huomiota ja kiitoksia. Oli meillä kuuset, piparkakut ja kaikki, mutta hyvä tahto unohtui. Oikean joulunvieton opin isäpuolen vanhempien luona kun minut sinne erääksi jouluksi lähetettiin.
Minulle - vaikka kirkkoon en kuulukaan - joulu on lahja. Saa viettää aikaa rakkaidensa kanssa, mihinkään ei ole kiire. Saa syödä hyvää ruokaa, nauttia (toivottavasti) lumimaisemasta ja pakkasesta. Eikä se ruuanlaitto ole kamalaa. Jos ei ole kokki syntyessään, niin valmiinakin saa hyvää. Piparkakkuja osaa joka toope tehdä. Kuusenhaussa ei ole entisajan romantiikkaa, se kun haetaan varastosta, mutta sen koristelu on silti yhtä rakasta. Hautausmaalla käydään viemässä kynttilät joko suoraan haudalle tai muualle haudattujen paikalle.. mikään ei ole kauniimpaa kuin tuhannet kynttilät muistuttamassa ihmisistä, jotka ovat jo työnsä täällä tehneet.
Kynttilät, piparkakut, hiljainen tunnelma - mikään ei voita sitä. Milloinkaan ei ole kauniimpaa kuin joulupäivänä pimenevä ilta, kun lumi leijailee hiljaksiin. Tapaninpäivänajelu kuuluu asiaan, vaikka mennäänkin metallirekikyydissä näkymättömien hevosvoimien vetämällä.
Vaikka kirkkoon en kuulukaan, niin kauneimpia joululauluja olen käynyt kuuntelemassa. Mikään ei ole mieltäylentävämpää kuin sadat ihmiset laulamassa ja se tunnelma..
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.