Migreenistä yleensä

Sairastan itse vakavaa migreeniä, joka vie minut vähintään kerran kuussa päivystyspolille. Olen viimeisen 15 vuoden aikana kokeillut useimpia uusia lääkkeitä, estolääkityksiä, homeopatiaa, akupunkiota, rosen-terapiaa, psykologia ja niin edelleen. Olen virittänyt elämäntapani niin terveelliseksi kuin ikinä kykenen. Mikään ei auta. Käytän tällä hetkellä estona kohtalaisen vahvoja epilepsialääkkeitä, koska kohtaukseni muistuttavat epilepsiakohtauksia lisättynä valtavalla säryllä. Lisäksi minulle on yksi ja ainoa kohtauslääke, Anervan, jota ei enää suositella käytettäväksi mutta jota neurologini minulle kirjoittaa, koska se on ainoa mahdollisesti auttava lääke.

Tältä pohjalta haluan sanoa: menkää lääkäriin. Etsikää lääkäri, joka kuuntelee. Kaikki tk-lääkärit eivät vieläkään suhtaudu vakavasti migreenipotilaaseen, tiedän sen menneiltä vuosilta itsekin. Silloin on vain vaihdettava lääkäriä. Tällaisilta palstoilta löytyy paljon vinkkejä mutta varmaa tietoa antaa neurologi, joka tutkii myös sen, onko vaiva todellakin migreeni. Pään alueen kivut ovat asia, jonka kohdalla ei kannata turvautua jonkun henkilökohtaisiin kokemuksiin. Tosi on, että eri ihmisillä eri asiat vaikuttavat ja tehoavat mutta ennenkuin alkaa kokeilla, on syytä antaa asiantuntijan selvittää perinpohjin mistä oikeasti on kyse. Oma terveys on asia, jonka kanssa ei kannata laiskotella tai pelätä totuuden kuulemista.

Migreenille on tyypillistä, että joutuu kokeilemaan useita lääkkeitä ennenkuin se oikea löytyy. Jotkut joutuvat myöhemmin vaihtamaan aluksi tehonneen lääkkeen, joka ei enää tehoakaan. Joillekin auttaa pelkkä stressin poisto, toisella tupakanpolton tai alkoholin käytön lopettaminen. Tärkeintä on kuunnella itseään ja uskoa mitä se sanoo.
1360
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Totta, itseään täytyy osata kuunnella, mutta syitä täytyy osata etsiä vähän laajemmaltikin.

Tässä muutama pätkä Jorma Palon (neurologi) kirjoittamasta kirjasta "Oravasyndrooma".

Kirja kannattaa lukea kokonaan, sillä ei muutamasta lauseesta saa kunnollista kuvaa. MUTTA itse en olisi ikinä uskonut mitään sellaista, mikä on jo tutkittu. Onneksi kysymys on poikkeuksesta, eikä sitä pidä yleistää. Kirjahan kertoo oikeudenkäynnistä:

"Hector Berliozin sanoin: "Aika on suuri opettaja, mutta valitettavasti se tappaa kaikki oppilaansa".

"Minut on ajanut saliin pelkkä uteliaisuus, sama uteliaisuus, mikä ajoi minut Kakolaankin. Istun yleisölle varatussa osastossa, mutta muita yleisön edustajia en näe. Se on yllättävää, koska syytettynä sentään on Turun yliopiston entinen professori ja yliopistollisen sairaalan entinen ylilääkäri, kunnioitettu mutta monien pelkäämä, juuri iän perusteella eläkkeelle siirtynyt mies, joka vasta äsken johti klinikkaansa yksinvaltaisesti. Paikalla ei ole myöskään ketään hänen entisistä alaisistaan."

"Tutkimusta rahoittavaa lääketehdasta rahaliikenne ei kiinnosta, koska sille on tärkeää vain sen tuottamalla lääkkeellä saatu hoitotulos. Tuloksen on syytä olla liikeyrityksen kannalta myönteinen, jotta rahoitus jatkuisi ja jopa laajenisi. Kielteinen tulos saattaa olla yrityksen mielestä niin vastenmielinen, että se jätetään julkaisematta ja pelkästään yrityksen omaan tietoon."

Kaikki sai alkunsa Kuopion yliopiston patologian professorin, Kari Syrjäsen tekemästä ilmiannosta: "hän päätti tehdä ilmiannon oikeudenmukaisuuden nimissä ja valitsi sen, jonka huijaama summa oli hänen tietojensa mukaan suurin. Yhdenvertaisuus lain edessä edellyttää..."

Kirjeessään Urpolle J.P. kirjoittaa: "Minun kiirettäni lisäävät kuitenkin sekä melko korkea ikä että pitkään sairastamani melanooma, josta jälkimmäinen voi vaikuttaa työkykyäni heikentävästi minä hetkenä tahansa."

"...yhteistyö ajautui kriisiin, kun Paavo julisti johtamani työryhmän kirjoittaman neurologian oppikirjan pannaan niin pitkäksi ajaksi kuin hän olisi alan professori yliopistossaan."

"Kumpikin oli vuorollaan Suomen Akatemian lääketieteellisen toimikunnan jäsen ja valvoi näin valtion puolesta sekä tutkimuksen rahoitusta että eettisyyttä. Paavo ehti toimia jopa toimikunnan varapuheenjohtajana.

..."Urpon rikoksissa kyse oli parikymmenkertaisesta summasta Paavoon verrattuna, mutta kuinka suuriksi heidän omaisuutensa oikeasti paisuivat, sen tietävät vain he itse. Ottaen huomioon Paavon luonteen sinnikkyyden moni on ihmetellyt, miksi hän ei valittanut saamastaan tuomiosta...

...Cabergoline-tutkimukseen liittyvillä tutkimuskäynneillä...

Tutkimuksen johtajaksi oli todellakin merkitty Juha Rinne, Urpon nuorempi poika, mutta..."

"Huijaava tutkija on äärimmäinen paradoksi. Juuri tutkijanhan pitäisi pyrkiä totuuteen, etsiä tosiasioita ja kumota virheelliset tiedot. Huijaava tutkija ei ole tutkija, eikä hänen tutkimuksensa ole tiedettä. Huijaus ei kuulu tieteen olemukseen, koska on olemassa vain rehellistä tiedettä. Joka muuta väittää, syyllistyy itse huijaukseen. Sitä tullaan kuitenkin aina yrittämään, sillä tieto on valtaa ja tiedon avulla saa valtaa. Tieto auttaa ihmisiä ymmärtämään itseään, muita ihmisiä ja koko maailmaakin. On myös ilo tietää enemmän kuin muut ja jakaa heille tämä tieto. Mutta että omistaa enemmän kuin muut, paljonko iloa se tuottaa? Aina löytyy joku vielä rikkaampi, jota kohtaan on helppoa ja jopa oikeutettua tuntea katkeruutta. Omaisuuden kerääminen on kilpailu, jota ei voi voittaa."

Niin, tuo kohta kirjassa neurologien yhteistyön kariutumisesta jäi mieleen erityisesti: mikä siinä oppikirjassa oli pannaan julistamisen syynä? Itselläni on kyseinen kirja NEUROLOGIA ja siinä lukee, että päänsärkyä aiheuttaa natriumglutamaatti" - monen muun aineen ohella.

Eipä tuota ole migreenivaivaiselle kerrottu koskaan, mutta ainakin 4 reseptiä on tyrkätty kouraan - estolääkettä, joita täytyisi syödä joka päivä, jos haluaa välttyä päänsäryltä. Tosin yhtään pilleriä en ole ottanut... mutta eipä tuota sanota vielä muillekaan migreenipotilaille - eikö muka muut neurologit tiedä asiaa? Kuinka monen vatsavaivat (tai työkyvyttömyys?) johtuu alunperin migreenilääkkeiden (liiallisesta) käytöstä? Onneksi lisäaineita pystyy välttelemään, sillä ne täytyy merkitä tuoteselosteisiin. Tosin ei onnistu, jos syö laitosruokaa:-(

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Salisbury kirjoitti:

Sairastan itse vakavaa migreeniä, joka vie minut vähintään kerran kuussa päivystyspolille. Olen viimeisen 15 vuoden aikana kokeillut useimpia uusia lääkkeitä, estolääkityksiä, homeopatiaa, akupunkiota, rosen-terapiaa, psykologia ja niin edelleen. Olen virittänyt elämäntapani niin terveelliseksi kuin ikinä kykenen. Mikään ei auta. Käytän tällä hetkellä estona kohtalaisen vahvoja epilepsialääkkeitä, koska kohtaukseni muistuttavat epilepsiakohtauksia lisättynä valtavalla säryllä. Lisäksi minulle on yksi ja ainoa kohtauslääke, Anervan, jota ei enää suositella käytettäväksi mutta jota neurologini minulle kirjoittaa, koska se on ainoa mahdollisesti auttava lääke.

Tältä pohjalta haluan sanoa: menkää lääkäriin. Etsikää lääkäri, joka kuuntelee. Kaikki tk-lääkärit eivät vieläkään suhtaudu vakavasti migreenipotilaaseen, tiedän sen menneiltä vuosilta itsekin. Silloin on vain vaihdettava lääkäriä. Tällaisilta palstoilta löytyy paljon vinkkejä mutta varmaa tietoa antaa neurologi, joka tutkii myös sen, onko vaiva todellakin migreeni. Pään alueen kivut ovat asia, jonka kohdalla ei kannata turvautua jonkun henkilökohtaisiin kokemuksiin. Tosi on, että eri ihmisillä eri asiat vaikuttavat ja tehoavat mutta ennenkuin alkaa kokeilla, on syytä antaa asiantuntijan selvittää perinpohjin mistä oikeasti on kyse. Oma terveys on asia, jonka kanssa ei kannata laiskotella tai pelätä totuuden kuulemista.

Migreenille on tyypillistä, että joutuu kokeilemaan useita lääkkeitä ennenkuin se oikea löytyy. Jotkut joutuvat myöhemmin vaihtamaan aluksi tehonneen lääkkeen, joka ei enää tehoakaan. Joillekin auttaa pelkkä stressin poisto, toisella tupakanpolton tai alkoholin käytön lopettaminen. Tärkeintä on kuunnella itseään ja uskoa mitä se sanoo.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu