Alan olemaan kyllästynyt siitä, ettei Suomi24:ssä ja julkisissa paikoissa kukaan rakasta minua ollenkaan. Ja koko elämäni on niin pirstaleina, että toivoisin sivupersoonani tulevan esiin. Onko sitten parempi, jos väännän rautalangasta koko asian?! Tässä on näin;
Yhden vuoden ulkomaan jälkeen (vaikka sen piti olla useita vuosia) olen muuttunut ihminen. Ennen olin melko reipas, iloinen ja hymyilin enemmän, mutta nykyään olen vakavamielinen ja onneton ihminen. On ollut vaikeuksia ihmisten kanssa, kiusaamiset, huonot kohtelut ja väkivalta minua kohtaan. Sitten ärsyttää sekin vielä, että jotkut ihmiset leuhkivat minulle saavansa jotain parempaa ja/tai jotkut heistä ovat varakkaita ja siksi nämä kerskailevat saavansa kivoja tavaroita ja/tai rahoja. Nyt on minun vuoroni leuhkia siitä, kun isäni on nykyään varakas/rikas ihminen, vaikka asuukin ulkomailla ja on eronnut ajat sitten. Onko sitten parempi, jos leuhkisin nauraessaan ihmisille julkisissa paikoissa, varsinkin vihamiehilleni jossa sanoisin näin; "ISÄNI ON VARAKAS, JA TE ETTE OLE, HÄH HÄH HÄH HÄH HÄÄ!" sekä tällä lauseella "Olenko huono isä/äiti? Enkö ole ostanut lapselleni kylliksi videopelejä, DVD:t ja kaikenlaista turhaa krääsää? Pitäisikö hankkia lellipennulle tästä lähtien lihavan pankkikortin?" Saan isältä rahaa postitse silloin kun tarvitsen. On parempi, että nyt olen pilalle hemmoteltu itsekäs kerskaileva ihminen! >;)>
Yhden vuoden ulkomaan jälkeen (vaikka sen piti olla useita vuosia) olen muuttunut ihminen. Ennen olin melko reipas, iloinen ja hymyilin enemmän, mutta nykyään olen vakavamielinen ja onneton ihminen. On ollut vaikeuksia ihmisten kanssa, kiusaamiset, huonot kohtelut ja väkivalta minua kohtaan. Sitten ärsyttää sekin vielä, että jotkut ihmiset leuhkivat minulle saavansa jotain parempaa ja/tai jotkut heistä ovat varakkaita ja siksi nämä kerskailevat saavansa kivoja tavaroita ja/tai rahoja. Nyt on minun vuoroni leuhkia siitä, kun isäni on nykyään varakas/rikas ihminen, vaikka asuukin ulkomailla ja on eronnut ajat sitten. Onko sitten parempi, jos leuhkisin nauraessaan ihmisille julkisissa paikoissa, varsinkin vihamiehilleni jossa sanoisin näin; "ISÄNI ON VARAKAS, JA TE ETTE OLE, HÄH HÄH HÄH HÄH HÄÄ!" sekä tällä lauseella "Olenko huono isä/äiti? Enkö ole ostanut lapselleni kylliksi videopelejä, DVD:t ja kaikenlaista turhaa krääsää? Pitäisikö hankkia lellipennulle tästä lähtien lihavan pankkikortin?" Saan isältä rahaa postitse silloin kun tarvitsen. On parempi, että nyt olen pilalle hemmoteltu itsekäs kerskaileva ihminen! >;)>
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.