Luulin itseäni heikoksi. luulin häntä suureksi rakkaudeksi.
Pala palalta valhe valheelta on paljastunut
4 vuotta luulin sitä rakkaudeksi.
Pelkkää valhetta nöyryytystä ja ansaan
ajamista. Siinä kiikun ja yritin välttää
mahdolliset ansat.
Rakkautta? Kaukana siitä
Pala palalta valhe valheelta on paljastunut
4 vuotta luulin sitä rakkaudeksi.
Pelkkää valhetta nöyryytystä ja ansaan
ajamista. Siinä kiikun ja yritin välttää
mahdolliset ansat.
Rakkautta? Kaukana siitä
Vastaukset 4
Vanhimmat
minä kärsin yli kuusi vuotta...valheita valheiden perään siltä toiselta osapuolelta, mutta minä olin se joka tunsi syyllisyyttä. Sairasta, niin sairasta. Ja edelleenkin epäilen itseäni välillä. Niin kamalaa henkistä väkivaltaa, että ihme kun olen...kun olen, edes jotakin. Niin paskamaista! Sellaiset ihmiset eivät osaa pyytää anteeksi, eivätkä osaa hävetä tai katua. Sellaiset ihmiset syyttävät ja syyllistävät aina kumppania. Epäinhimillisiä paskiaisia he ovat... suututtaa. He syyllistävät jopa siitä jos ja KUN ihminen tuntee jotakin. Vihaksi laittaa sellaisten toiminta!
Pahintahan on jos "kohde" itse muuttuu samanlaiseksi...
Voimia sinulle!
Itsekin olin narsistin kanssa monta vuotta kunnes sit älysin ottaa ja lähteä. Ja oli muuten elämäni parhaimpia päätöksiä. No, onneksi siitäkin on jo useampia vuosia niin ettei asiatkaan enää paina juurikaan. Välillä tulee mieleen jotain kun ihastukseni ex (eli eräs nainen) muistuttaa häntä vähän liian monessa suhteessa.
oli niin kiire löytää uusi tyttöystävä tilalle ettei jäänyt perään haikailemaan tai muuten häiriköimään. Nyt hänellä on tietääkseni perhe ja elää omaa elämäänsä. Niin kuin minäkin.. Ja hyvä niin. Ei hän näitä sivuja lue. Sen verran kuitenkin tunnistan hänen tekstiään. Eli se joka tuolla Ikävä-palstalla uhkailee jotain, ei liity minuun mitenkään.
Minä, minä, minulla, minusta, minulle.
Ja se saatana oli hullu, minä, olin varustettu sädekehällä.
MINÄ.
Aika rankkoja syytöksiä teillä ihmiset.
Saa sen päänsä noinkin hiljaseksi, eteenpäin pääsee sitten, kun näkee omatkin virheensä.