Olisin kovin kiitollinen,jos joku osaisi vähän neuvoa ja sparrata tässä jutussamme.Olen aiemminkin saanut täältä hyviä nevoja ja niistä kiitän.
Tilanne on seuraava.
Isäni kuoli noin kaksi vuotta sitten.Isä oli kahdesti aviossa,minä olen jälkeläisistä vanhin,meitä on viisi yhteensä.Testamentti nyttemmin lesken,isän toisen vaimon kanssa oli ns. keskinäinen,jossa leski perii puolisonsa (siis perii oikeasti) ja rintaperilliset saavat armollisesti vaatia laskiosuuttaan,tosin sitä ei pidetä toivottavana.Testamentti on loukkaava,mutta valitettavasti pitävä,eli emme täysveljeni kanssa moittineet sitä.Vaadimme veljeni kanssa lakiosaa,lesken lapset eivät (kaikki täysikäisiä).Leski on vetkutellut ja tahalliset pitkittänyt jok'ikistä asiaa ja vasta ankaran painostuksen alaisena suostui edes neuvottelemaan lakiosuuksista,sillä seurauksella että "tarjosi" rahaa perukirjaan ilmoitettujen varojen mukaisesti lasketun osuuden verran.Sinällään asiassa ei mitään vikaa,paitsi että perukirjaan ilmoitetut varat on puutteelliset,eikä kiinteistöjen (neljä yhteensä) arvoa olla mitenkään arvioitu (leski kieltätyi) asiallisesti (kaikki arvot tempaistiin hatusta).Lisäksi meillä on syytä epäillä varoja olevan myös ulkomailla sekä sijoitettuna osakkeisiin ulkolaisen pörssin kautta.Mistään meillä ei ole varmuutta,koska isä oli aina hyvin salaileva.
Torjuimme lesken tarjouksen ja vaadimme yhtä kiinteistöä osuudeksemme (joka luultavasti vastaa melko tarkasti osuuttamme).Leski haki pesänselvittäjän ja -jakajan neuvottelematta valinnasta lainkaan meidän kanssa.Valinta osoittaui lesken kannalta huollella harkituksi...Ensitapaaminen ko asianajajan kanssa oli shokki,sillä hän ilmoitti yksiselitteisesti,ettei_hänen_tehtäviin kuulu tämmöiset vähäpätöiset pikkuasiat,kuin puuttuvien varojen etsiminen.Se on kuulemma kuolinpesän osakkaiden tehtävä.Sikäli mielenkiintoista,että eikö kuolinpesä lakkaa olemasta kuolinpesä pesänselvittäjän/-jakajan saatua se käräjäoikeuden päätöksellä haltuunsa?Kiersin kaikki paikalliset pankit aikoinaan kaikilla virallisilla lappusilla varustettuna,niin yksikään pankki ei luovuttanut minulle mitään tietoja!Joka paikassa vedotaan tietojasuojaan.Miten siis voi yksittäinen osakas etsiä mitään tietoa mistään,kun tietosuoja suojaa vainajiaakin?Leski oli hyvin voitonriemuinen tietysti asiasta (siis pesänselvittäjän/-jakajan ilmoituksesta).Koska meillä ei ole mitään todisteita yhtään mistään,emme voi vaatia yhtään mitään,eikä asianajamme myöskään ole asiasta kiinnostunut!Perukirjan mukaan kuolinpesän varat ovat vain vaatimattomat 600 000 (vainajan osuus ennen ositusta),joten asianajat pitävät pesää varsin mitättömänä,jotta kannattaisi vaivautua työskenetelemään asioiden eteen (koska se heidän mukaansa maksaa asiakkaalle enemmän kuin siitä saatava hyöty).Ja me osakkaat "tiedämme",että varat ovat liki kaksinkertaiset.Mutta koska leski on päättänyt pelata röyhkeätä ja ahneeta peliään,niin emme ilmeisesti saa milloinkaan edes täyttä lakiosaamme pesästä.
Masentaa helkkaristi ja luottamus oikuteen on mennyt.Olisiko kenelläkään mitään vinkkejä asian tiimoilta,millä piristää vähän mieltämme?
Tilanne on seuraava.
Isäni kuoli noin kaksi vuotta sitten.Isä oli kahdesti aviossa,minä olen jälkeläisistä vanhin,meitä on viisi yhteensä.Testamentti nyttemmin lesken,isän toisen vaimon kanssa oli ns. keskinäinen,jossa leski perii puolisonsa (siis perii oikeasti) ja rintaperilliset saavat armollisesti vaatia laskiosuuttaan,tosin sitä ei pidetä toivottavana.Testamentti on loukkaava,mutta valitettavasti pitävä,eli emme täysveljeni kanssa moittineet sitä.Vaadimme veljeni kanssa lakiosaa,lesken lapset eivät (kaikki täysikäisiä).Leski on vetkutellut ja tahalliset pitkittänyt jok'ikistä asiaa ja vasta ankaran painostuksen alaisena suostui edes neuvottelemaan lakiosuuksista,sillä seurauksella että "tarjosi" rahaa perukirjaan ilmoitettujen varojen mukaisesti lasketun osuuden verran.Sinällään asiassa ei mitään vikaa,paitsi että perukirjaan ilmoitetut varat on puutteelliset,eikä kiinteistöjen (neljä yhteensä) arvoa olla mitenkään arvioitu (leski kieltätyi) asiallisesti (kaikki arvot tempaistiin hatusta).Lisäksi meillä on syytä epäillä varoja olevan myös ulkomailla sekä sijoitettuna osakkeisiin ulkolaisen pörssin kautta.Mistään meillä ei ole varmuutta,koska isä oli aina hyvin salaileva.
Torjuimme lesken tarjouksen ja vaadimme yhtä kiinteistöä osuudeksemme (joka luultavasti vastaa melko tarkasti osuuttamme).Leski haki pesänselvittäjän ja -jakajan neuvottelematta valinnasta lainkaan meidän kanssa.Valinta osoittaui lesken kannalta huollella harkituksi...Ensitapaaminen ko asianajajan kanssa oli shokki,sillä hän ilmoitti yksiselitteisesti,ettei_hänen_tehtäviin kuulu tämmöiset vähäpätöiset pikkuasiat,kuin puuttuvien varojen etsiminen.Se on kuulemma kuolinpesän osakkaiden tehtävä.Sikäli mielenkiintoista,että eikö kuolinpesä lakkaa olemasta kuolinpesä pesänselvittäjän/-jakajan saatua se käräjäoikeuden päätöksellä haltuunsa?Kiersin kaikki paikalliset pankit aikoinaan kaikilla virallisilla lappusilla varustettuna,niin yksikään pankki ei luovuttanut minulle mitään tietoja!Joka paikassa vedotaan tietojasuojaan.Miten siis voi yksittäinen osakas etsiä mitään tietoa mistään,kun tietosuoja suojaa vainajiaakin?Leski oli hyvin voitonriemuinen tietysti asiasta (siis pesänselvittäjän/-jakajan ilmoituksesta).Koska meillä ei ole mitään todisteita yhtään mistään,emme voi vaatia yhtään mitään,eikä asianajamme myöskään ole asiasta kiinnostunut!Perukirjan mukaan kuolinpesän varat ovat vain vaatimattomat 600 000 (vainajan osuus ennen ositusta),joten asianajat pitävät pesää varsin mitättömänä,jotta kannattaisi vaivautua työskenetelemään asioiden eteen (koska se heidän mukaansa maksaa asiakkaalle enemmän kuin siitä saatava hyöty).Ja me osakkaat "tiedämme",että varat ovat liki kaksinkertaiset.Mutta koska leski on päättänyt pelata röyhkeätä ja ahneeta peliään,niin emme ilmeisesti saa milloinkaan edes täyttä lakiosaamme pesästä.
Masentaa helkkaristi ja luottamus oikuteen on mennyt.Olisiko kenelläkään mitään vinkkejä asian tiimoilta,millä piristää vähän mieltämme?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei teidän tarvitse tyytyä lesken pesänjakajaan. Riitauttakaa asia ja menkää käräjäoikeuteen. Kuluja tulee , mutta saatte lesken pillin mukaan hyppimisen loppumaan. Näin tein itsekin menestyksellä:) Pirity, kohtalotovereita on. Joskus liika sivistys ja hillitty käytös ei toimi jos vastassa onn ahne peluri...
Pesä ei todellakaan ole mitätön... koska kyse on sadoistatuhansista, niin kannattaa palkata oma asianajaja joka hakee joko uuden pesänjakajan tai pistää nykyisen jakajan tekemään työnsä puolueettomasti ja kunnolla. Asianajaja kannattaa valita huolella... alalla on tosi hyviä ja kohtuuhintaisia sekä vähemmän hyviä...
Tietääkseni yksikin (kokemusta on) pesän osakas saa perukirjan kanssa kuolinpäivän ja sen jälkeiset (ei aiempia) tilitapahtumat vainajan tileistä, mutta ei enää pesänselvittäjän otettua pesän haltuunsa. Sitä ihmettelen, että palkkaamanne asianajaja ei ole kiinnostunut tekemään työtä, josta hänelle maksatte. Olisiko kuitenkin kyse siitä, että hän vastuullisena ammattilaisena arvioi onnistumisen mielenne vastaisesti.
Palkkaamanne avustajan voitte tietysti vaihtaa, mutta älkää ilman todellista näyttöä rynnätkö kärajille vaatimaan jo määrätyn pesänselvittäjä/-jakajan vaihtamista. Tehän olette saanut käräjäoikeudelta aikanaan hakemuksen tiedoksi (ellette ollut myös hakijana) ja mahdollisuuden vastustaa esitetyn henkilön määräämistä tehtävään. Tietääkseni tehtävään määrätyn hemkilön vaihtamiseksi eivät pelkät epäilyt puolueellisuudesta riitä oikeudessa.
Se on selvää, että perukirjan arvoilla ei ole mitään juridista arvoa lakiosalaskelman arvoiksi. Pesänjakaja tekee lain velvoittamana aikanaan ko. arviot enemmän tai vähemmän mielenne mukaisina. Sen jälkeen on ajankohtaista moittia ko. ratkaisua ja nostaa kanne leskeä vastaan lakiosalaskelman virheellisyydestä.
Toivottavasti keskusteluun jo osallistunut nim. laki-lissu korjaa prosessin etenemiselle oikean menettelyn.
>>Koska meillä ei ole mitään todisteita yhtään mistään,emme voi vaatia yhtään mitään,eikä asianajamme myöskään ole asiasta kiinnostunut!>Ensitapaaminen ko asianajajan [pesänselvittäjän] kanssa oli shokki,sillä hän ilmoitti yksiselitteisesti,ettei_hänen_tehtäviin kuulu tämmöiset vähäpätöiset pikkuasiat,kuin puuttuvien varojen etsiminen.>Kiersin kaikki paikalliset pankit aikoinaan kaikilla virallisilla lappusilla varustettuna,niin yksikään pankki ei luovuttanut minulle mitään tietoja!>Torjuimme lesken tarjouksen ja vaadimme yhtä kiinteistöä osuudeksemme (joka luultavasti vastaa melko tarkasti osuuttamme).>perukirjaan ilmoitetut varat on puutteelliset,eikä kiinteistöjen (neljä yhteensä) arvoa olla mitenkään arvioitu (leski kieltätyi) asiallisesti (kaikki arvot tempaistiin hatusta).>me osakkaat "tiedämme",että varat ovat liki kaksinkertaiset.Mutta koska leski on päättänyt pelata röyhkeätä ja ahneeta peliään,niin emme ilmeisesti saa milloinkaan edes täyttä lakiosaamme pesästä.
kaikille vastanneille,erityisesti Nix-naxille.
Ulkomaan epäillyistä varoista;
vanhempiemme yhteinen,osittamatta jäänyt ulkomainen tili.Äitimme siitä kertoi,minä otin asian esille perunkirjoituksessa,leski myönsi isällä "olleen joskus" valuuttatilin.Perunkirjoittaja tuki leskeä asiassa,vedoten "liian vanhaan" asiaan.Onko mitään aikarajaa muka olemassa?Ei käsittäkseeni,eli minut leimattiin häiriköksi.Asia vaivaa sen tähden,että ymmärtääkseni isäni ei ole voinut lopettaa tiliä yksipuolisesti,koska se on ollut yhteinen?Äitini dokumentit ovat tuhoutuneet tulipalossa,joten sitä kautta emme pysty kaivamaan todisteita.Olisiko minun käännyttävä ko. maan suurlähetystön puoleen,jotta asiaa voisi jotenkin selvittää?Tili on avattu -77,eli liekö niitä talletettu missä muodossa?Leskihän ei tienkään tuo talletuskirjoja meille,koska sehän on sama kuin ampuisi omaan polveen!
Mitä tulee tähän pesänselvittäjä/-jakaan,niin asianajani pahoitteli kovasti kuullessaan tilanteesta.Ilman muuta hän selosti perusteellisesti,että syyt syrjäyttää ko.asianajaja on oltava vedenpitävät ja raskaat.Perusteluiksi ei todellakaan riitä se,ettei naama tai työskentelytapa miellytä.Asianajajani myönsi kyllä ettei olisi itse valinnut ko. henkilöä tehtävään,mutta ei tienkään voinut avoimesti moittia kolleegaa.Myönnän hämmästyneeni suuresti tämän henkilön ilmoitusta koskien pesän varallisuuden selvittämistä.Eikä sana "pesänselvittäjä" kirjaimellisesti tarkoita henkilöä,jolle on määrätty luottamustehtävänä kuolinpesän varojen ja velkojen laajuuden selvittäminen,sekä saattaminen kuolinpesä jakokelpoiseen kuntoon?Käräjäoikeuden päätöksellä hänet nimettiin nimenomaan pesänselvittäjäksi JA pesänjakajaksi.Eikö ole mitään millä häntä voisi painostaa tähän tehtävään?Asianajajani mielestä kyse on jokseenkin epäeettisestä toiminnasta silloin...
Nix-naxin kysymykseen isän karttuneesta varallisuudesta,niin kyllä,vanhempiemme ero astui voimaan vuonna 1983,joten emme voi tuntea kovinkaan tarkkaan varallisuuden kehitystä.Kunnan virastosta sain (vahingossa tosin,virkailijan virheestä johtuen) tiedoksemme,että isä oli pari vuotta ennen kuoleemaansa myynyt saaristosta määräalan ja setäni tiesi kertoa isämme sijoittaneen koko kauppasumman pörssiin.Ymmärrän toki,että näinkin hatarien väittämien perusteella on aivan toivotonta lähteä jäljittämään asian todenperäisyyttä.Ja leskeltä on turha kysyä,koska valehtelu on niin helppoa.Riittää kun ilmoittaa niillä maksetun lainoja...eikä kukaan edes kyseenalaista asiaa.
Teimme veljeni kanssa aikoinaan pankki-ja vakuutusyhtiökierrokset asianmukaisin virkatodistuksin,perukirjoin ja henkilötodistuksin varustettuna.Tämä tapahtui pian perunkirjoituksen jälkeen."Valitettavasti emme voi luovuttaa teille mitään tietoja asiakkaistamme,edes vainajista" oli vastaus joka paikassa.Ainut esittämämme kysymys oli:oliko isällämme tai yhtiöllään tili pankissanne."Jos oli,pyydämme lähettämään kuolinpäivän tiliotteet asianajajallemme xx" .Emme pyytäneet muuta siis,kuin tiedon siitä oliko isällä edes tili ko.pankissa!!Edes sitä emme saaneet.Asianajajamme mukaan asian selvittäminen oli perunkirjoituksen laatijan vastuulla.Mutta koska asianajajani on jokseenkin mukavuudenhaluinen,niin ei ollut halukas millään muotoa esittämään edes vaateita asiasta.
Leskellä on toki ollut mahdollisuus maksaa meille lakiosuus rahana.Pyysimme erästä myynnissä olevaa kiinteistöä tai rahana kiinteistön arvoa vastaavan summan vasteena lesken tarjoukseen maksaa rahassa xx-summa,joka oli laskettu perukirjaan lakiosan arvoksi.Mieluummin sitä rahaa käsitteleekin,kuin kiinteistöä,jonka myynti on hankalaa (pieni teollisuuskiinteistö) ja josta on vastuita.Lesken oikeustajun mukaan kaikki mikä on enemmän kuin perukirjaan ilmoitettu lakiosa,on liikaa ja vaateemme perusteettomat.Siitä siis kenkä puristaa;lesken vajaasta oikeustajusta.
Toki voimme tehdä rikosilmoituksen mikäli joskus ilmenee siihen syytä.Mutta leski on terve ja vain reilu 50-vuotias,joten eiköhän hänellä ole riittävästi perustetta olla missään yhteydessä paljastamasta mahdollista petosta,mikäli sellaiseen on syyllistynyt.Ja hänen jälkeensä?Sisarpuolet selvittävät asiaa,eivätkä ole kovinkaan kauas puusta pudonneet...Tuskin mitään järisyttäviä paljastuksia ilmenee,eli saamme tyytyä osaamme.Moittiminen ja käräjöinti vuosien perintöriidan päätteeksi?Tuskin siinä vaiheessa enää kenelläkään ole siihen voimavaroja.
En olisi ikinä uskonut,että näinkin yksinkertaisen asian voi tehdä niin vaikeaksi,kalliisti ja ennen kaikkea niin onnistuneen salaillusti!Onko todellakin näin,että jos on kyllin röyhkeä ja laskelmoiva,niin pääsee kuin koira veräjästä,koska muut antavat mieluummin periksi,kuin myyvät sielunsa ja saappaansa?
"Valitettavasti emme voi luovuttaa teille mitään tietoja asiakkaistamme,edes vainajista" oli vastaus joka paikassa."
Itselläni oli vastaava tilanne mutta en itse ollut kuolinpesän osakas vaan edustin alaikäistä lasta.
Joka ikisiestä vakuutusyhtiöstä sekä pankista tuli kirjalliseen kyselyyni kirjallinen vastaus ja niissä pankeissa ja vakuutusyhtiöissä joissa oli ollut toimintaa tuli myös tieto että mitä toimintaa.
Pankista sain tiliotteet kuolinpäivän jälkeen vaikka se oli lesken ja vainajan yhteinen, ei mitään ongelmaa.
Ehdotankin että teette uuden kierroksen mutta nyt kirjallisesti jolloin kyselynne menevät pankeissa ja vakuutusyhtiöissä sellaisille henkilöille jotka oikeasti tietävät asioista.
Valitettavasti itselläni on myös pesänselvittäjistä sellinen kokemus että he "luottavat" ihmisiin herkästi, edes todisteet eivät saa heitä herkästi epäileviksi
Ilmeisesti epäilet, että isälläsi on pankkitilejä, joita ei ole merkitty perukirjaan. Tällaisesta salailusta ei ole kuitenkaan mitään hyötyä kenellekään, koska ilman perukirjaa ja perukirjassa olevaa mainintaa tällaista pankkitiliä ei voi käyttää. Joten tuntuisi epätodennäköiseltä, että kukaan pyrkii salamaan isäsi pankkitilien olemassa oloa.
näin, kotimaassa olevien tilien osalta. Kaunis ajatus ei vain riitä. Varsinkaan aloittajan tapauksessa.
Pankin voi putsata ihan helosti jos on taipumusta epärehellisyyteen.
Otetaanpa esimerkki. tilillä 100 000€ josta perilliset eivät tiedä mitään, ollut jo usean vuoden ajan joten on varmistuttu ettei tieto ole mennyt perillisille.
Tehtaillaan pikku valtakirja johon tekaistaan perillisten nimet ja ei kuin pankkiin.
Kaikki tilitiedot yms. tulee tälle epärehelliselle joten miten hän jäisi kiinni?
No ainoa tapa millä hän jää kiinni on se että perilliset epäilevät jotakin ja aloittavat hakuammunnan ja kyselevät pankeilta mahdollisia tilejä.
Toinen tapaus on jos tili oli yhteinen, silloinkin tämä epärehellinen voi ihan ilman tehtailtuja valtakirjojakin tyhjentää ihan vapaasti tilin.
Valitettavasti monilla ajattelumaailma lähtee siitä että laki ja määräykset estävät ihmisiä toimimasta väärin, tämä koskee vain normaali oikeustajulla toimivia rehellisiä ihmisiä kohtaan mutta epärehelliselle mikään laki eikä asetus ole este ja näitä epärehellisiä riittää.
ei kuolleen henkilön tilin tyhentämiseen riitä pelkkä valtakirja. siihen tarvitaan myös perukirja sukuselvityksineen. eihän pankki voisi muuten edes tietää, ketkä ovat pesän osakkaita ja mahdollisia testamentinsaajia.
Totta kai ne tarvitaan. Tarkoitin tuolla tekstillä että epärehellinen kyllä saa ne rahat käyttöönsä jos haluaa.
Perukirja on ihan takuu varmasti pesän ilmoittajalla ja sukuselvityksetkin ovat mukana joten epärehellisen tarvitsee enään tehtailla nuo valtakirjat niin homma hoituu.
On ihan hölmöä luulla että laki estää tiettyjä ihmisiä varastamasta varsinkin jos kiinnijäämisen riski on olematon.
>>Perukirja on ihan takuu varmasti pesän ilmoittajalla
Moneen laitokseen riittää perukirjan kopio ja nykytekniikalla on erittäin helppo lisäillä vaikka mitä.
Voihan sen perukirjan tehdä kuin meidän tapauksessa leski teki.
Perunkirjoituksen ja alkuoperäisen perukirjan jälkeen leski hoksasi että siellähän oli virheellistä tietoa ja hän palasi uskotun miehen puheille ja korjautti tiedot (omaksi edukseen).
Hän lupasi uskotulle miehelle toimittaa muille osakkaille ja verottajalle kopiot korjatusta perukirjasta, arvatkaa tekikö hän näin.
Eli hän sai näppärästi väärennetyn perukirjan ihan alkuperäisillä allekirjoituksilla josta osakkaat eivät tienneet mitään,
Asia tuli vahingossa esille kun alettiin vähän kaivelemaan (oli tili tyhjennetty).
Eli hyvin suunniteltu sutkaus niin johan tilit voi tyjentää ihan miten haluaa.
Ulkomaista tiliä usein hallitaan internetin yli tunnuksilla ja salasanoilla. Jos tiedät tunnkset ei kukaan kysele jos siirrät tilin tyhjäksi. Rikollista juu mutta jos kukaan ei tiedä muuta kuin että tili voi olla olemassa. Avaat uuden tilin minne rahat siirrät. Et koskaan siirrä tililtäsi rahoja Suomalaiseen tai pohjoismaiseen pankkiin. Teet ulkomaanreissuja joilla käytät kyseisen tilin rahoja nostaen automaatista käteistä. Todennäkisyys jäädä kiinni on mitätön.
ns.äitini on osottautunut ,isäni kuoleman jälkeen täys p********.dollari kuvat vaa silmissä,vaik jättäyty alle 30 kybäsenä eläkkeelle,ja isäni alunperin toi koko suuren omaisuuden taloon.
mut tää ämmä luulee nyt olevansa joku hallitsija,ei mitään omaatuntoo,ja tyhjåt ilkeät silmät.