tukia. Kaikki pitää ansaita.
Sosiaalitukia vain jaetaan ja sentakia kaupunkilaiset eivät vokkaan ymmärtää, että joitain tukia pitää ansaita.
Sitäpaitsi maataloustukien hyöty menee suoraan kuluttajalle.
Sosiaalitukia vain jaetaan ja sentakia kaupunkilaiset eivät vokkaan ymmärtää, että joitain tukia pitää ansaita.
Sitäpaitsi maataloustukien hyöty menee suoraan kuluttajalle.
Vastaukset 32
Vanhimmat
saavat tukijaisia jos tukijaisia ei makseltas vähenisi verotus jokaiselta kansalaiselta 4%
100000€ vuosiansioissa prosentti olisi varmaan isompi, mutta 13000€ vuosiansioilla ei promilleakaan.
Tiedätkö syyn? no jos et, voin kertoa sen kommenttisi jälkeen.
jussille maksaa täytyy ei jussi hengellään elä maksa ruokasi äläkä kitise
lisää valtion verotuloja 900.000.000.00 milj.€
on tukemista, viimeksi suunniteltiin metsänmyynnin verohelpotuksia, mitähän seuraavaksi?
Valtion veroa ei mene alle 13000€ vuosiansioista, ja valtionverosita maksetaan maataloutukia, siksi pienituloinen, alle tuon 13000€ vuodessa ansaitseva ei maksa tuloveroissaan maataloustukia.
No kerropa sitten mitä helpotuksia maanviljelijöille annetaan.
On nimittäin eri asia onko maanviljelijä tai metsänomistaja, metsänomistajista vain 17% on viljelijöitä, mutta jo 27% on palkansajia.
http://www.metsakeskus.fi/NR/rdonlyres/9140BAF2-3925-401A-B504-6CF2FB5898C6/8114/TapioTilli1.pdf
"Valtion veroa ei mene alle 13000€ vuosiansioista, ja valtionverosita maksetaan maataloutukia, siksi pienituloinen, alle tuon 13000€ vuodessa ansaitseva ei maksa tuloveroissaan maataloustukia."
Nyt jos olette seuranneet viime päivien keskustelua että miten kuntien väliset tulonsiirrot pääkaupunkiseudulta muualle (vai päinvastoin?) pelaavat niin täytyy muistaa että "verotulot" ja niiden jaot / siirrot on sellainen mielenkiintoinen kakku että asiaa pitää pohtia vähän laajemmin. Jos nyt ajatellaan vaikka jotain olikos se Merijärvi vai mikä kunta mutta kuitenkin jossa valtionosuudet kunnan menoista 50% tms hauskaa. Niin nythän tilanne on se että jos valtiolla ei olisi maataloustukia maksettavana niin rahaa riittäisi enemmän vaikka näihin valtionosuuksiin. Jolloin kunnallisvero-% voisi laskea. Eli ei voida yksiselitteisesti sanoa että "koska et maksa valtion tuloveroa niin et maksa maataloustukia".
Lisäksi täytyy muistaa että suomalaisten keskipalkka eli keskimääräinen ansio on noin 3.000 euroa kuussa. Tarkoittaa 36.000 euroa vuodessa. Tuo 13.000 tarkoittaa 1.100 euroa kuussa. Näin voidaan arvioida että 90% työssä olevista maksaa kyllä ainakin jonkun verran valtion tuloveroa.
Siis tuon että
"joitain tukia pitää ansaita."
Nythän tuo "täytyy ansaita" tarkoittaa pelkistettynä että "tuottaa ja myy markkinoille maataloustuotteita yhteiskunnan määrittelemiä sääntöjä noudattaen". Ja sehän ei pelkistettynä tarkoita muuta kuin että yritys toimii ja tuottaa ja saa palkkioksi tuet.
Nyt jos ajatellaan muita yrityksiä niin nehän toimivat ihan samalla tavalla. Tuottaa omaa tuotettaan ja myy sen markkinahintaan. Noudattaa yhteiskunnan antamia sääntöjä työaikalainsäädännön, työturvallisuuden, kirjanpidon, jätehuollon jne jne jne suhteen. Eli täyttää ihan samat ehdot kuin maatilakin. Mutta ei saa tukia.
http://www.stat.fi/til/yrtt/2008/yrtt_2008_2010-03-24_kat_001_fi.html
saavat tukea - hhmmn...
Maatilat saavat tukea keskimäärin noin 45% liikevaihdosta. Nyt jos ajatellaan yritystukia niin puhutaan summista jotka yleensä ovat noin 0,5% liikevaihdosta. Ja niitä saa vain kohdistetusti, yleensä johonkn uuden teknologian hankkeeseen TEKES yms vastaava. Rahoitetaan innovaatioita joista on mahdollista nousta uutta kannattavaa liiketoimintaa. Ajatuksena antaa starttiraha jonka jälkeen yritys toimii omillaan. Ei rahoittaa 45% yrityksen liikevaihdosta joka vuosi. Asia on ihan eri jonka varmasti ymmärrät?
saammekin ostaa ruoan raaka-aineita edullisesti kaupoista. On sitten eri asia, ostammeko valmiita tai puolivalmiita ruokia. Tottakai ne maksavat sitten jo enemmän.
Ruuasta saa helposti hyvää, kun näkee vähän vaivaa ja hankkii hyviä raaka-aineita.
Mutta saa määrätä tuotteelleen hinnan!!
tuttavapiirissä joka saa sossutukea, meneppä mukaan näät tosiasioita ja lakkaat luulemasta!
aloittajalle.
Pitääkö siis sossutukien saaja ensin ostaa oikeudet vanhemmiltaan, investoita ehkä 200000€ johonkin,
ja tehdä niiden eteen töitä 11 kuukautta vuodessa seitsämänä päivänä viikossa. Sitten vielä pitää tuista maksaa erinäisiä kuluja vuoden aikana.
Oliko tälläinen luulo oikea. Ainakin maitotilallisena minun on pitänyt noin tehdä saadakseni tuet.
tukijaisia ja joutuu myymään tuotteensa markkinahintaa.Mikä etu teillä jusseilla on saada niitä tukjaisia.
Täällä on monet kerrat tuo syy esitetty mutta laitetaan se nyt taas.
Yhteiskunta on katsonut että ruoka on ihmiselle sellainen hyödyke että sen saatavuuden varmistamiseksi pitää olla tukijärjestelmä.
"Maataloustukien maksaminen aloitettiin Yhdysvalloissa 1930-luvulla suurina lamavuosina. Vaikka olot pian paranivat, ei tuista voitu enää luopua. EEC:ssä tuet otettiin käyttöön 1957 Rooman sopimuksen 39 artiklan myötä.
Miksi maataloutta sitten ylipäätään tuetaan, miksei se toimi samoilla ehdoilla kuin muukin liike-elämä?
Maatalous on sää-, luonto- ja biologissidonnaista ja siksi siihen liittyy huimia vaihteluja. Tuilla halutaan pitää tilanne vakaana niin elintarvikkeiden hintojen, elintarviketeollisuuden, pitkän tähtäimen saatavuuden kuin tuottajien tulojenkin kannalta".
http://www.valtra.fi/news/2003/492.asp
on ruualla tai jollain hilavitkuttimella!!
Rukohelpi ,paju tai biodiesel ruokaa vai hilavitkuttimia.
tarvitaan, eikä se aika ole kaukana.
Mutta pellot joissa niitä viljellään ovat reservipeltoja mahdollisia huonoja aikoja varten.
Parempihan niissä on jotain kasvattaa. Jos olisi ainoastaan se määrä peltoa joka juuri tanä vuonna tarvitsee olla tämän hetken tarpeita varten. Kun sitten tulisi akkiä tarve isommasta
määrästa ruokaa, esimerkiksi jokin katastrofi, ei peltoa olisikaan. Peltoa kun ei saa kovin äkkiä viljelykuntoon pusikoituneesta pellosta.
"Peltoa kun ei saa kovin äkkiä viljelykuntoon pusikoituneesta pellosta. "
Tuolla pohjoisessa raivataan peltoa ihan metsästä asti... Vauhdilla...
Tunturit vaan sileeks, ja aslak pääsee kylvöhommiin.
ennenkuin saadaan seuraava sato.
Onhan se aika vauhtia!!??
Olen itse raivannut peltoa metsästä ja tiedän että siinä menee muutama vuosi ennekuin raivattu pelto on viljelykelpoinen.
Ensin tietysti puiden kaato, kantojen ja kivien irroitus. Kova työ on myös saada pellolta kaikki juuret ja oksat pois. Sen jälkeen on mahdollinen pellon tasus ja ojien kaivuu ja pellon salaojittaminen ja jopa mahdolinen kalkituskin.
Kyllä siinä pari kolme vuotta menee ennenkuin pelto on viljeltävässä kunnossa ja rahaa palaa kaikkeen tuohon raivaus ja ojitus toimintaan.
Sitäpaitsi, uusi raivattu pelto ei ole heti tukikelpoinen vaan tukioikeudet voi ostaa kansallisesta varannosta jos siellä niitä on.
Espanjassakin vuoristorinteessä kasvatettiin vihanneksia ja perunoita. Eiköhän hekin saa EU-tukia samoin kuin ranskalaiset vuoristoalueilta.
Jos on useampi sisarus tilalla,miten tämä jako käytännössä hoidetaan?Siis minkä arvon perusteella maksetaan sisarosuudet?Entäs jos on velkainen tila ja on pakko siirtää seuraavalle sukupolvelle vaikkapa sairauden takia?Tietenkin jos on halukas jatkaja.
Sisarosuuksia. Jos on jo perintö jaettavana eli on kuolinpesä niin siinä toimitaan niinkuin missä tahansa. Kullekin omaisuusosalle määritetään markkina-arvo ja sitten katsotaan kuka mitäkin ottaa ja paljonko maksaa muille tasinkoa.
Jos sen sijaan ei ole kuolinpesää eli edelliset omistajat tukevasti hengissä niin mitään sisarosuuksia ei tunneta. Kukin saa eläessään tehdä omaisuudellaan mitä haluaa, vaikka myydä 1.000.000 euron tilan jollekulle lapsistaan 1 eurolla. No, ei nyt ihan, tuohon puuttuu jo verottaja ja voi tulla muutenkin sanomista. Mutta periaate on että tilan kauppa ja kauppasumma on kahden välinen, myyjän ja ostajan. Jos myyjällä sitten aikanaan on jotakin perittävää kauppasummasta jäänyt niin sitten on jäänyt. Mutta varsinaisesti sisarosuuksia ei enää tunneta.
Kiitos tästä.
-
-