Hei
Olemme suunnittelemassa Ahvenanmaan kiertämistä ensi kesänä. Missä Ahvenanmaan pohjoispuolella ja pohjoissaarilla on hyviä luonnonsatamia, joissa voisi yöpyä?
Olemme kuulleet huhuja jostakin partiolaisten (luonnon)satamakirjasta. Onko sellainen olemassa ja mistä sitä saa? Ja kannattaako ostaa?
Kesää odottavat
Olemme suunnittelemassa Ahvenanmaan kiertämistä ensi kesänä. Missä Ahvenanmaan pohjoispuolella ja pohjoissaarilla on hyviä luonnonsatamia, joissa voisi yöpyä?
Olemme kuulleet huhuja jostakin partiolaisten (luonnon)satamakirjasta. Onko sellainen olemassa ja mistä sitä saa? Ja kannattaako ostaa?
Kesää odottavat
Vastaukset 15
Vanhimmat
Satamakirjaa myyvät Turun partio-sissit ja se tosiaan on mielestäni kohtuullinen teos luonnonsatamisssa yöpyvälle. Ostin omani Turun venenäyttelystä jossa se on ollut usein tarjouksessa. Muutoin Ahvenanmaalla suomenkielisten matkailijoiden kohtelussa on tapahtunut kummaa vieroksumista viime vuosina - liekö yleisempikin ilmiö.
Ahvenanmaalla on yleistynyt kannanotto, että jokamiehenoikeus tässä Suomen maakunnassa poikkeaisi jollakin lailla jokamiehenoikeudesta valtakunnassa. Tietenkään oikeudesta, joka ei ole lakiin kirjoitettu, voi olla vain mielipiteitä. Kuitenkin satamakirjojen julkaisijat hienotunteisuussyistä ovat jättäneet suurimman osan kelvollisista luonnonsatamista mainitsematta ja esittävät ainoastaan varsinaiset palvelusatamat sekä eräät kyläsatamat.
Luonnonsatamien (sellaisten vain yhdeltä tuulen suunnalta suojattujen) löytämiseen tarvitaan hieman seikkailumieltä sekä valppautta ja kykyä lähteä tarvittaessa liikkeelle vuorokaudenajasta riippumatta, kun sää muuttuu.
Partiolaisten kirja kannattaa silti hankkia. Se on toki parempi kuin ei mitään. Hyvä se on, että on karttapiirroksia myös varsinaisista palvelusatamista.
Tuosta aiheesta on paljonkin veneilijöiden keskuudessa epäselvyyttä. Eli mikähän on paikallisten käsitys, mitä veneilijä saa tehdä ?
Eikö "pihapiirin" ulkopuolelle (kuten muualla) saisi heidän mielestään rantautua ? Entäs ankkurointi ? Olemme itsekin lähdössä sinne kesällä ja tuntuisi peräti vääryydeltä viettää siellä 2-3 viikkoa vain palvelu- ja vierassatamissa alueella, joka on valtavankokoinen suhteessa väestömäärään.
Tottakai linnusto- ym. suojelualueita kunnioitetaan kuten muuallakin. Nehän on merikarttoihinkin merkitty. Mutta jos henkilöt yksityisesti päättävät maidensa koskemattomuudesta...?
Tosiasia on, että en ole kokenut tässä suhteessa ongelmia, en rantautuessani enkä tietenkään ankkuroidessani. Johan merilakikin sallii tilapäisen ankkuroinnin melkein missä tahansa (huomaa, kalanpyydykset ovat rauhoitettuja). Myös tulee käyttää tervettä järkeä sen suhteen, kuinka lähelle toisen asuttua rantaa, laituria tms., asetutaan ja kuinka kauan myöskin rantautumispaikassa viivytään. Sekä tietysti se, ettei vierailusta saisi jäädä merkkejä mereen eikä maastoon.
Pari paikkaa voisin mainita. Degerbystä itään päin tultaessa tulee eteen pitkä, kapea salmiväylä, josta käytetään nimeä Ämbarsund. Sen itäpäässä väylän pohjoispuolella on Bänö-ö, melkoisen suojaisa lahdelma, jossa on sekä ankkurointitilaa että rantautumispaikkoja, eräissä kohdin jopa ruotsalaisveneilijöiden kiinteästi piikkaamia kiinnitysrautoja. Toinen erittäin suojaisa paikka löytyy Ahvenenmaan luoteiskulmalta, paikka nimeltä Dånön. Jo kartasta näkyvät sen mahdollisuudet. Lahden pohjukassa on talo, mutta etäisyys siihen on riittävä. Sitten tietysti on suoraan pohjoissivulla Djupvik, kapea ja syvä lahti - on vain oltava varuillaan pohjoisenpuoleisen myrskyn suhteen, sillä silloin saattaa lahdesta pois pääseminen olla työn takana tai äärimmäistapauksessa jopa mahdotonta.
Mainitsemani paikat taitavat olla myös siinä meripartiolaisten kirjassa.
Käykää katsomassa
http://www.vyh.fi/hoito/virkisty/jokamies/vesialu.htm
Siellä on hyvää tietoa
Turun meripartiolaiset ovat myyneet Satamakirjaa useana vuotena venemessuilla Helsingissä ja aina halvemmalla kuin kirjakaupassa. Se siis kannattaa ostaa sieltä!
Kävipä kerran niin, että Djupvikissä vesilinja oli paskottunut aivan ruskeaksi. Heräsi kysymys siitä, mikä on veden vaihtuvuus Djupvikissä. Sinne kun tarpeeksi moni pumppaa mäskinsä, niin keitos alkaa olla valmis. Tämä tapahtui ajalla, jolloin levälautat olivat tulevaisuutta.
En oikein usko tuohon mäskin pumppaamiseen. Ja kyllä vesi vaihtuukin siellä kohtuullisesti. Jokainen pohjoisenpuoleinen tuuli nostaa tuontyyppisen kapean lahden veden pintaa vähintään pari-kolmekymmentä senttiä, ja kun tuuli lakkaa, vesi purkautuu takaisin ulos. Sen sijaan leväkasvillisuus, se jota on kaikkialla kalliorannoissa, en siis tarkoita kelluvia levälauttoja, tarttuu kyllä suojaamattomaan veneen kylkeen alta aikayksikön. Reilu vahaus vesirajassa auttaa sen suhteen, mutta luulen, että tartunta kylkeen on tullut jo muissa satamissa ja sitten se vain kasvaa aikaa myöten. Myös siis Djupvikissä.
Kovien sateiden jälkeen lahden vesi on aivan ruskeaa johtuen siitä että korkeilta kallioilta valuu suuret määrät humuspitoista vettä joka kaikki kerääntyy lahteen. Mutta kyllä se vesi aivan puhdasta silti on
www.retkeilysaaret.fi löytyy aikapaljon saaria ilmaiseksi. itselläni on käytössä myös venemessuilta tilattu saimaan satamaopas, joka on ihan kätevä mukana.
sailmate palvelusta löytyy tps:n kaikki luonnonsatamat
http://venenetti.fi/satamat/
Tosi paljon hyviä satamavinkkejä juttuineen ja kuvineen. Ahvenanmaaltakin näköjään 25 kpl; tosin ei montaa luonnonsatamaa.
Tuoltakin löytyy satamia: http://www.vertti.info/
Ihan ok, mutta johan oli paljon virheitä tiedoissa. Oma venekerhoni oli laitettu saunoineen kaikkineen sinne, vaikka todellisuudessa kyseisessä satamassa on palvelut vähissä ja sekin on kyseenalaista onko edes vierasvene paikkoja...
Tuolta sailmatesta löytyy ilmaset merikartatkin, vaikka pitääkin kirajutua. satamtiedoista en oo varma.