HufvudstadsBladetissa (Hbl:ssä) kerrotaan, että Helsingin ruotsinkielisiin lukioihin pyrkii oppilaita naapurikunnista, ja sen vuoksi helsinkiläisnuoret joutuvat puolestaan hakeutumaan naapurikuntien ruotsinkielisiin lukioihin, jos keskiarvo on alle 7.
Ihmettelen myös jutussa esiintyvää tietoa, että Helsingin naapurikunnissa ruotsinkieliset ysiluokkalaiset saisivat helpommin hyviä numeroita ja hyvän keskiarvon, kuin Helsingin vastaavissa kouluissa. Tällaisia väitteitä esittivät ihan vakavasti otettavat henkilöt. Toisaalta kympin ruotsinkieliset oppilaat ovat pärjänneet 7 tasolla kansainvälisissä PISA ja CIVIK -tutkimuksissa, joissa suomenkieliset nuoret ovat olleet maailman huippua.
Nyt on helpompi ymmärtää sekin, että miksi tuhannella ruotsinkielisellä abilla täytyy olla OMA ja omin arvosteluperustein toimiva ylioppilastutkintolautakunta. Sitäkin on pitkään kritisoitu siitä, että ruotsinkieliset saavat yhtä arvosanaa paremmat arvosanat kuin suomenkieliset samoilla tiedoilla. Tästä huolimatta ruotsinkielisillä on valtavat ohituskaista Suomen yliopistoihin KIELIKIINTIÖIDENSÄ turvin.
Ei siis ole ihme, että ruotsinkielistä pääsee yliopistoihin 52-53% ja suomenkielisistä 27%. Näissä luvuissa ei ole mukana niitä ruotsinkielisiä, jotka menevät suoraan Ruotsin yliopistoihin.
Ihmettelen myös jutussa esiintyvää tietoa, että Helsingin naapurikunnissa ruotsinkieliset ysiluokkalaiset saisivat helpommin hyviä numeroita ja hyvän keskiarvon, kuin Helsingin vastaavissa kouluissa. Tällaisia väitteitä esittivät ihan vakavasti otettavat henkilöt. Toisaalta kympin ruotsinkieliset oppilaat ovat pärjänneet 7 tasolla kansainvälisissä PISA ja CIVIK -tutkimuksissa, joissa suomenkieliset nuoret ovat olleet maailman huippua.
Nyt on helpompi ymmärtää sekin, että miksi tuhannella ruotsinkielisellä abilla täytyy olla OMA ja omin arvosteluperustein toimiva ylioppilastutkintolautakunta. Sitäkin on pitkään kritisoitu siitä, että ruotsinkieliset saavat yhtä arvosanaa paremmat arvosanat kuin suomenkieliset samoilla tiedoilla. Tästä huolimatta ruotsinkielisillä on valtavat ohituskaista Suomen yliopistoihin KIELIKIINTIÖIDENSÄ turvin.
Ei siis ole ihme, että ruotsinkielistä pääsee yliopistoihin 52-53% ja suomenkielisistä 27%. Näissä luvuissa ei ole mukana niitä ruotsinkielisiä, jotka menevät suoraan Ruotsin yliopistoihin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.