Jos täytän muoviputken alumiinipellistä taitetuilla kartioilla niin onko mulla sellainen?
tutkaheijastin
mane
242653
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Näkyvät ne veneet tutkassa ilman tutkaheijastimia. Kysymys onkin siitä, viitsiikö se tutkan käyttäjä katsella sitä, onko niitä pikkuveneitä edessä. Pienestä veneestä tulee tutkan kuvaputkelle pieni jälki. Isosta laivasta tulee iso jälki. Ihan tavallinen reimarikin näkyy tutkassa.
Halpaan menevät joskus ne isotkin laivat. Taannoin oli sumussa peesaajanani toinen purjevene. Holmella alumiinimastolla peräkkäin saimmekin aikaan sen verran vahvan tutkasignaalin, että vasemmalta tuleva iso rahtilaiva, joka oli selvällä törmäyskurssilla, käänsikin runsaan mailin etäisyydellä tuorin täysin oikealle ohjatakseen meidän peränpuolelle. Ongelma oli vain se, että täsmälleen samalla hetkellä minä, todetessani, että väistämätön törmäys oli edessä, olin muuttanut kurssia vasemmalle täsmälleen yhtä paljon. Niinpä yhtäkkiä sumun keskellä suuri laivanrunko oli melkein suoraan keulani edessä - vasemmalla puolellani!
Siitähän siis selvittiin, kun näkyvyyttä oli se runsas sata metriä, mutta hieman tarkkasilmäisempiä saisivat olla isojen laivojen tutkamiehet. Olivat ilmeisesti viime hetkellä arvelleet, että olimme sittenkin troolia vetävä troolari emmekä kaksi peräkkäin kulkevaa huvipurjehtijaa.
Tapahtuma sattui muuten avomerellä, joten kenelläkään asianosaisella ei ollut syytä vaatia vapaata liikkumisoikeutta aluksensa koon tai syväyksen perusteella.
Ei se aina näkyminen niinkään selvää ole vaikka yleensä näkyykin. On tilanteita jossa ei ainakaan pieni vene näy laivasta käsin,joten kyllä se tutkaheijastin on hyvä olla olemassa kun on vielä pieni kustannuskin.(Halpa henkivakuutus)
Muuten,ne"tavalliset"reimarit sisältävätkin tutkaheijastimen ja näkyvät tosi hyvin tutkassa.
Kommellusten ja itsekehun määrä on ainakin vakio molemmilla.
Jos tutkaheijastimen hankkii purjeveneeseen ad. 8.5 m, minkälainen ja mihinkä tulisi kiinnittää? Mielestäni saisi olla kiinteä.
Malleja löytyy kaupoista mutta mahdollisimman kookas ja mahdollisimman ylös
Siis oli sumua,laiva tuli vasemmalta.
Laiva lähti kääntään peräsi taakse,siis aivan oikein.
Itse käänsit vasemmalle,kun olisit voinut välttää tämän tilanteen oikealle kääntämällä,olisi laiva väistänyt vasemmalle tai ei.
Laivalla,sumusta johtuen on seurattu menoanne,ja kuten oikein ajattelit,varmastikkin pidetty veneitänne kalastajina.
Kalastajia väistettäessä ne voivat parvia seuratessaan muuttaa useasti suuntaansa,jolloin väistöistä tulee lähes loputonta mutkittelua.
Väistötoimenpiteet aloitetaan kirjoittamattoman säännön mukaan yleensä n.kolmessa mailissa kulkuvesistä/liikenteestä riippuen kun on kyseessä toinen kauppalaiva
ja kalastusalusten kohdalla tilannetta seurataan ennnen väistöä jopa tuonne 0,5 mpk:n saakka,taas luonnollisesti eri tekijöistä johtuen.
Olen ollut tilanteessa jossa lähdin väistämään kalastusalusta,sen jättäessä väistämisvelvollisuutensa täyttämättä(ei kalastanut)perän puolelta ja tilanne kehittyi lähes yhteen törmäyksen asteelle kalastajan mutkittelun vuoksi(seurasi luotaimella jyrkänteen reunaa).Ilmoitin asiasta merivartiostolle ja asiaan paneutui sittemmmin myös MKH:n tarkastaja antaen huomautuksen ja ukaasin tälle kalastajalle.
On myös huomioitava että tilanne näyttää ja koetaan täysin eritavalla laivan komentosillalta kuin veneestä käsin.
Mitä tulee tutkaheijjastimeen,se on purjeveneilijälle halpa vakuutus.
Purjevene EI NÄY tutkassa jos on riittävästi aaltovälkettä,se katoa välkkeen joukkoon.
Myös muita syitä näkymättömyyteen löytyy,tietenkin tutkasta ja sen kunnosta riippuen.
Esim.Laivan anteenin korkeus mahdollistaa suuremman kateveen kuin matallalla sijaiteseva antenni,aurinko saattaa paistaa päivänäyttötutkankin ruudulle siten että ilman heijjastinta kulkevan veneen signaali jää näkymättömiin jne.
Yksi juttu vielä väistämisestä.Kun sen teette,tehkää niin riittävä kurssin muutos että se havaitaan selkeästi,älkää pelatko muutamilla asteilla.
kirjoitusvirheitä,se on tämä ajankohta ja pari olutta..
Eikö viestistäni selvinnyt, että toimin
meriteiden sääntöjen mukaan. Koska lähestyvä
laiva ei reagoinut millään tavoin, tein mailin
etäisyydellä runsaan 40 asteen väistöoperaation
liavn perän taitse päin, mikä oli ainoa
mahdollisuus. Jos laiva olisi tehnyt pienimmänkin
muutoksen kolmen mailin etäisyyden jälkeen,
keulasuuntima siihen olisi muuttunut, sillä ajoin
autopilotilla jokseenkin tyynessä vedessä ja
suuntani pysyi vakaana noin yhden asteen
tarkkuudella.
Jos olisin kääntänyt oikealle, se ei olisi vienyt
minua pois törmäyskurssilta, sillä hitaampana en
olisi millään keinolla voinut ehtiä laivan keulan
edestä. Missä säännössä muuten käsketään
väistämään alusta ohjaamalla sen keulan eteen?
Minusta tuntuu, että puhumme nyt aivan eri
asioista.
Henkilökohtaiset irvailut voisi muuten jättää
tällaisella palstalla vähän vähemmälle. Eikö
voitaisi antaa asioiden riidellä, silloin kun
siihen on aihetta? Tämä ei siis koske sinua, vaan
eräitä toisia kirjoittelijöita, joista joku
väitti jopa tunnistavansa minut, mutta hänellä ei
silti ollut minkäänlaista käsitystä alukseni
mitattömästä konetehosta.
Sinullahan on veneessä mastot! Ja vene jossa on
masto, on Jurputtajan mielestä aina syyllinen.
varmastikkin,koska niin on
kirjoitettu...niin,missä?
että väistit vasemmalle ja yritit perän kautta,ja
normaalisti niinhän se toimii.
Oikealle on myös mahdollista väistää,se ei ole
sääntöjen vastaista,mutta silloin on ikäänkuin
lähdettävä pakoon,ts.kohteesta poispäin eli ei
minkäänlaiselle risteävälle kurssille.
Kuten aiemmin totesin(sinäkin totesit),sumusta
johtuen alustasi ja perässä tulevaa venettä on
luultavasti pidetty kalastajina.
Lisäksi kaiut,jos olivat lähekkäin,saattoivat
sotkea laivan tutkan antamaan virheellistä infoa.
Mailin etäisyys,väistettäessä kalastusaluksia,ei
ole mitenkään
poikkeuksellinen.Esim.Gedserin "kurveissa"(Tanska)
väistöt voivat liikennetilanteesta/kulkuvesistä
johtuen tapahtua mailia vähemmilläkin
etäisyyksillä.
Laivalla on myös,syväydestä/liikenteestä johtuen
katsottava huomattavasti pitemmälle väistöjä
harkitessa ettei turhanpäiten jouduta yhden
suunnittelemattoman väistön vuoksi pahempaan
hässäkkään.
Tosin kannattaa huomioida,ettei aina laivallakaan
ymmärretä mitä tehdä,lipusta/kansallisuudesta
riippuen.Se on valitettavaa..
Samaa mieltä olen asiattomista kommenteista
asiallisiin juttuihin,mutta mitäpä niillä
päiväänsä pilaamaan.
Minkä helvetin takia meet väistään vasemmalle ja
sumussa vielä(idiootti). Siellä on laivalla
kirottu alimpaan helvettiin taas kerran kaikki
veneilijät.
Sumussa kun kurvailee niin on sitten aivan sama
kuka sieltä tulee, säännöt kun koskee silloin
kaikkia samanlailla eli ei o kalastajilla eikä
muillakaan mitään eri oikeuksia. Ja
suunnanmuutosta keulalinjasta vasemmalle tulisi
aina välttää, saattaa päästää nopeammin pois
tilanteesta mutta ajattaa ehkä toisen
paskamaiseen tilanteeseen.
Tilanteessa, jossa väistämisvelvollinen ei ole
tehnyt mitään yhteentörmäyksen välttämiseksi, on
toisen aluksen tehtävä se mitä on tehtävissä. Ei
voi väistää ajamalla toisen aluksen keulan eteen!
Ei voi myöskään väistää pysähtymällä, koska
silloin jäädään suoraan alle, ja lisäksi
menetettäisiin ohjailumahdollisuus ja siten myös
viime hetken väistömahdollisuus. Väistäminen
tapahtuu aina ja kaikissa tilanteissa ohjaamalla
väistettävän aluksen perän puolelle. On se jo
kumma, kun tätä ei tunnuta käsitettävän! Toinen
väistämiseen vaikuttava tekijä on myös alusten
nopeusero. Alus, jonka maksiminopeus on 5-6
solmua, pystyy hyvin huonosti väistämään alusta,
jonka nopeus on kolme kertaa suurempi, mikäli
väistämiseen on ryhdyttävä pelkästään
tutkahavainnon varassa, siis toisen aluksen
kulkusuunta voidaan päätellä vain keulasuuntiman
muutoksesta.
Moikka,
Jotta ei kenellekän jäisi epäselväksi, niin
vasemmalle väistämistä ei todellakaan voi
suositella ja onpa se myös meriteiden sääntöjen
vastainen.
Tästä on olemassa myös ennakkotapauksia, joissa
molemmat alukset on tuomittu, kun
väistämisvelvotteinen on aloittanut väistämisen
liian myöhään ja oikealta tullut ohjannut
vasemmalle ikävin seuraamuksin.
Asia pitäisi olla myös varsin hyvin selvitetty
saaristonavigoinnin kurssilla.
Seuraavassa otteet meriteiden säännöistä:
17 sääntö Sen aluksen toimenpiteet, joka ei ole
väistämisvelvollinen
a)
1) Milloin toinen kahdesta aluksesta on
velvollinen väistämään, on toisen pidettävä
suuntansa ja nopeutensa.
2) Jälkimmäinen alus voi kuitenkin ryhtyä
toimenpiteisiin yhteentörmäämisen välttämiseksi
yksinomaan omalla ohjailutoimenpiteellä niin pian
kuin on ilmeistä, että väistämisvelvollinen alus
ei ryhdy näiden sääntöjen vaatimiin asianmukaisiin
toimenpiteisiin.
b) Jos alus, joka on velvollinen pitämään
suuntansa ja nopeutensa, huomaa jostakin syystä
joutuneensa niin lähelle toista alusta, ettei
yhteentörmäämistä voida yksistään
väistämisvelvollisen aluksen toimenpiteillä
välttää, on myös sen ryhdyttävä sellaisiin
toimenpiteisiin, joilla
yhteentörmääminen parhaiten voidaan estää.
c) Konealus, joka tilanteessa, jossa alusten
suunnat leikkaavat toisensa, ryhtyy tämän säännön
a kappaleen 2 kohdan mukaisiin toimenpiteisiin
yhteentörmäämisen välttämiseksi toisen
konealuksen kanssa, ei saa, mikäli olosuhteet sen
sallivat, muuttaa suuntaansa vasemmalle
itsestään vasemmalla Puolella olevan aluksen
vuoksi.
d) Tämä sääntö ei vapauta väistämisvelvollista
alusta sen väistämisvelvollisuudesta.
19 sääntö Alusten toiminta näkyvyyden ollessa
rajoitettu
a) Tätä sääntöä sovelletaan aluksiin, jotka eivät
ole (toistensa näkyvissä navigoidessaan alueella,
jolla näkyvyys on rajoitettu, tai sen
läheisyydessä.
b) Jokaisen aluksen on kuljettava vallitsevaan
tilanteeseen ja rajoitetusta näkyvyydestä
johtuviin olosuhteisiin soveltuvalla turvallisella
nopeudella. Konealuksen koneiden on oltava
välittömästi ohjailuvalmiina.
c) Jokaisen aluksen on Kiinnitettävä asianmukaista
huomiota vallitsevaan tilanteeseen ja
rajoitetusta näkyvyydestä johtuviin olosuhteisiin
noudattaessaan tämän osan I osaston sääntöjä.
d) Aluksen, joka ainoastaan tutkan avulla toteaa
toisen aluksen, on arvioitava, onko lähitilanne
kehittymässä ja/tai onko yhteentörmäämisen vaara
olemassa. Milloin näin on, aluksen on
ryhdyttävä väistötoimenpiteisiin hyvissä ajoin ja,
jos tämä toimenpide on suunnanmuutos, on
mikäli mahdollista vältettävä:
) suunnanmuutosta vasemmalle poikkiviivan keulan
puolella olevan aluksen takia, lukuun
ottamatta ohitettavaa alusta;
2) suunnanmuutosta poikkiviivan kohdalla tai sen
perän puolella olevaa alusta kohti.
e) Ellei ole todettu, ettei yhteentörmäämisen
vaaraa ole olemassa, on jokaisen aluksen, joka
kuulee toisen aluksen sumumerkin ilmeisesti
poikkiviivansa keulan puolelta tai joka ei voi
välttää lähitilannetta poikkiviivansa keulan
puolella olevan aluksen kanssa, vähennettävä
nopeutensa vähimpään mahdolliseen, jolla se voi
pitää suuntansa. Jos on välttämätöntä, aluksen on
pysähdyttävä kokonaan ja joka tapauksessa
navigoitava äärimmäisen varovasti, kunnes
yhteentörmäämisen vaara on ohi.
Ilkka
Mainituissa kohdissa todetaan koko ajan,
että "mikäli mahdollista". Ota huomioon
käytettävissä ollut aika vasemmalta tulevan
aluksen lähestyessä noin 16 solmun nopeudella. Se
on noin 4 minuuttia. Jos olisin kyennyt
vastaavaan nopeuteen, olisin voinut harkita
väistämistä kääntymällä samaan suuntaan, johon
lähestyvä alus oli menossa, mutta omalla 5 solmun
nopeudellani väistöliike olisi ollut tuomittu
epäonnistumaan.
Mahdollinen tuomio virheellisestä
väistämismenettelystä painaa tuossa tilanteessa
muuten pirun paljon vähemmän vaa'assa kuin oma
henki. Joka tapauksessa tiedän sen, että jos
kysytään, mitä teitte yhteentörmäyksen
välttämiseksi, siihen ei pidä vastata, että en
mitään, koska toinenhan oli väistämisvelvollinen.
Herää myöskin kysymys, oliko tuo 16 solmun nopeus
sitä "navigointia äärimmäisen varovaisesti". Jos
nopeus olisi ollut pienempi, aikaa olisi ollut
enemmän ja olisin yrittänyt radioyhteyttä, mutta
siihen ei yksinkertaisesti jäänyt tutkan
seuraamiselta ja ohjailulta riittävästi aikaa.
Mutta hyvä kun tällaisiakin kysymyksiä joskus
käsitellään näillä palstoilla - liian useinhan
sitä vain huitaistaan, että pienemmät väistäkööt,
kehnommin niille kuitenkin törmäyksessä käy.
Mutta kyllä merellä, silloin kun on näkyvyyttä,
on aina pakko väistää isomman aluksen perän
puolelle, siitä riippumatta, mistä suunnasta se
isompi alus lähestyy - siis vaikkapa takaa
päinkin!
Joo, tottahan tilanteen mukaan pitää toimia ja
ilman muuta parastahan olisi ollut - kuten
toteatkin - ottaa VHF:llä yhteyttä.
Noin yleisesti tietysti myös suhteellinen
lähestymisnopeus pienenee oikealle väistettäessä
(esim. 16-5 = 11) kun taas vasemmalle se kasvaa
(16 5 = 21).
Pointtini kuitenkin oli, että noin yleisesti
ottaen säännöt olettavat väistämisen tapahtuvan
oikealle ja tähän pitäisi pyrkiä, toki
mahdollisuuksien rajoissa, ainakaan
"sanankokoisten" alusten ollessa kyseessä.
Tutkasta ei kokoa kylläkään pysty aina
päättelemään.
Ilkka
PS. Meriteiden säännöt edellyttävät joka
tapauksessa aina kaikkia toimenpiteitä
molemmilta osapuolilta, joilla
yhteentörmäykset vältetään.
Sopii kuunarin kippariin mainiosti
Jos todellakin täytät muoviputken(siis sisältä)metallikartioillla tms.,ei sinulla ole tutkaheijastinta.Mikäli kiinnität metalliosat putken päälle,sinulla on jonkinasteinen tutkaheijastin.Tutkan käyttämä taajuusalue ei kovinkaan paljon tunkeudu eril.materiaalien läpi,vaan heijastuu pinnoista takaisin.Tähänhän tutkan mittaustapa perustuukin,eli laskinpiiri mittaa lähetetyn ja takaisinsaapuvan signaalin aikaeroa näin yksinkertaistettuna.Jos haluat välttämättä tehdä itse tutkaheijastimen,niin yritä saada siitä mahdollisimman särmikäs ja samalla mahdollisimman suuri heijastava pinta-ala.
eräs luotsi kehoitti käyttämään sinkkiämpäriä tutkaheijastimena ja jos vielä hakkaa sen vaipan täyteen koloja vasaralla niin pitäisi näkyä oikein hyvin.
Lisäksi ämpäri on tarvittaessa oiva tyhjennysväline (myös hädän yllättäessä), sekä jonkinmoinen ajoankkurikin tarvittaessa ja ehkäpä jotain muutakin käyttöä vielä vois löytyä.
Jossain (ruotsalaisessa??) lehdessä oli
tutkanheijastintesti, jossa kassillinen tyhjiä
kaljatölkkejä pesi puolet varsinaisista
heijastimista...Eli jos sumu yllättää, niin aina
on tarpeet veneessä. Heh.
os todellakin täytät muoviputken(siis sisältä)metallikartioillla tms.,ei
sinulla ole tutkaheijastinta.Mikäli kiinnität metalliosat putken
päälle,sinulla on jonkinasteinen tutkaheijastin.Tutkan käyttämä
taajuusalue ei kovinkaan paljon tunkeudu eril.materiaalien läpi,vaan
heijastuu pinnoista takaisin.Tähänhän tutkan mittaustapa
perustuukin,eli laskinpiiri mittaa lähetetyn ja takaisinsaapuvan
signaalin aikaeroa näin yksinkertaistettuna.Jos haluat välttämättä
tehdä itse tutkaheijastimen,niin yritä saada siitä mahdollisimman
särmikäs ja samalla mahdollisimman suuri heijastava pinta-ala.
Jos otat kaksi noin 10 cm leveätä ja puolosen metriä pitkää ja puolisen milliä paksua
alumiini suikaletta jotka leikkeket siten että saat ne liitettyä toisiinsa, päädystä katsoen, X
kirjaimen muotoon. Pituus suunnassa nuo X:n sakarat voisivat olla n. 7,5-10 cm mittaisia,
ennen liitosta helpottavaa aukileikkausta. Sopivalla taivuttelulla saat kasattua ko. paketin
toimivaksi tutkaheijastimeksi, jonka voit sijoittaa sopivaan ohut seinäiseen muoviputkeen,
ei mielelläänakrylliä, ja kas siinäpä on sitten se tutkaheijastin, jopa kohtalaisesti toimivakin.
Kiinnitystä varten voit huoleta pujoittaa nailonköyden pituussuuntaisesti läpi koko
heijastimen. Tuo X muoto on yksinkertaisin tapa saada kohtalainen heijastin aikaiseksi,
parempiakin toki on mutta tekemisen helppous onkin sitten jo aivan eri asia.
Eri muovi laadut suhtautuvat tuohon tutkataajuuksien läpäisyyn hieman eritavoin, mutta
periaatteessa ne eivät juurikaan heijasta näillä taajuuksilla vaan läpäisevät tai harvemmin
absorvoivat ko. lähetteen, joten ne soveltuvat tälläisen esineen päälystykseen aika hyvin.
Materiaaliksi tuonne sisuskaluihin soveltuu ohut alumiini periaattessa minkä paksuisena
tahaansa, kuitenkin riittävän tukevaa on helpompi käsitellä kuin aivan pelkkää
paistofooliota, vaikka senkään ominaisuudet eivät sähköisesti lainkaan poikkea
tukevammasta. Myös ns. kytkentälevy, ts. perpinaksi tai lasikuitu levy joka on
kuparipinnoitettu toimii siinä samoin. Jos tuohon pinnoite materiaaliin leikkelee sopivan
kokoisia suorakaiteen muotoisia aukkoja saadaan aikaiseksi jo melkoisia haijastimia
määrätyille yksittäisille taajuuksille polarisaattioineen. mutta se taas ei toimi sitten muilla
alueilla. Alusten ns. lähivalvonta tutkat tyypillisesti toimivat n. 9,5 sentin aaltopituudella,
jos oikein muistan, ja se siis vaatii heijastuksen saamiseksi aikaan 1/4 osan suuruista
pintaa, tai suurempaa.
Miksi taas höpistään ja ihmetellään, mene
kauppaan ja osta tutkaheijastin.
Muovivene ei näy (välttämättä aina) tutkassa.
Miksi pitää yrittää käyttää toinen toistaan
kummallisempia konsteja tehdäkseen
tutkaheiheijastimen, kantaa kassikaupalla
hylsyjä, täyttää muoviputkia tms.?
Jos ei ole varaa hankkia oikeaa tutkaheijastinta,
niin hätätilassa saman asian ajaa ns. hypotermia
pussi eli se alumiinipussi EA-laukusta. Sen kun
levittää ja laittaa katolle tai mastoon kiinni
niin toimii varmassti. Myös Suomen armeja käyttää
alumiini(pussin)silppua tutka maalina erilaisissa
harjoituksissa ja näkyy paremmin kuin esim
lentokone.
Tosiassiassa viitatkaan eivät näkyisi tutkassaa,
jos niiden sisällä ei olisi metallivaijeria.
Tästä keskustelusta puuttu vielä se, että joku
keksii laittaa vanhat sukkahousut täyteen jotkain
heijastvaaa