Lopetin lääkkeet (söin citalopramia 10 mg) muutama päivä sitten ja nyt on kyllä ollut sellaista pyöritystä että huh... Olen potenut huimausta ja huonovointisuutta ja tänään sain ihmeellisen ärsytys/itku kohtauksen. Voiko jo 10 mg päiväannostuksesta tulla tällaiset vieroitusoireet, vai koenko vain asiat nyt jotenkin turhan dramaattisesti?
En haluaisi syödä lopun ikääni lääkkeitä paniikkihäiriöön, koska koska uskon jo psykologinikin kanssa keskusteltuani, että pärjään niitä ilmankin. Lääkkeet auttoivat jonkin verran, tai ainakin uskoin niiden auttavan, mutta sain myös sivuoireita, jotka koin haitaksi. Paniikkihäiriöni on todettu suht lieväksi, mutta sekin on antanut jo tarpeeksi kuvaa siitä, millainen riesa se voi olla. Onko sitä mahdollisuutta välttää "lääkekierre"?
En haluaisi syödä lopun ikääni lääkkeitä paniikkihäiriöön, koska koska uskon jo psykologinikin kanssa keskusteltuani, että pärjään niitä ilmankin. Lääkkeet auttoivat jonkin verran, tai ainakin uskoin niiden auttavan, mutta sain myös sivuoireita, jotka koin haitaksi. Paniikkihäiriöni on todettu suht lieväksi, mutta sekin on antanut jo tarpeeksi kuvaa siitä, millainen riesa se voi olla. Onko sitä mahdollisuutta välttää "lääkekierre"?
Vastaukset 1
Vanhimmat
tulla jo tuostakin määrästä vieroitusoireita ja ne voi kestää _kuukausia_.
Minä olen valinnut lääkityksen, olen sairastanut pian 20 v paniikkihäiriötä ja olen ylen onnellinen että muutaman kymmenen lääkekokeilun jälkeen löytyi lääke joka helpottaa, kokonaanhan se ei tietystikään kohtauksia vie pois.
Eli on tullut aloiteltua ja lopeteltua lääke jos toinenkin, Efen lopetusoireet kestivät liki 4 kk...
tsemppiä!