Uskovaisia kirkolliskokousedustajia on yhdeksän(9), ja he kaikki äänestivät homorukouksen puolesta:
Koskelo, Aimo, aluejohtaja
Koukkari, Esa, varatuomari, kirkolliskokouksen perustevaliokunnan jäsen
Leppänen, Johannes, agrologi
Murtoperä, Martti, kanttori
Niemelä, Pauli, kirkkoherra, Kiiminki
Ojalehto, Hannu, kirkkoherra, lääninrovasti
Sorvari, Heikki, partner manager, DI
Tervonen, Hannu, palvelupäällikkö
Pentti Salonen, Vihti
”
Hyväksyykö SRK
avioliiton murentamisen?
Miksi vanhoillislestaadiolaiset
kirkolliskokousedustajat äänestivät
”kyllä” homoasiaa koskevassa
kirkolliskokouksen äänestyksessä?
Ja on varmaan muitakin, jotka
haluaisivat kuulla julkisesti esitetyt
perusteet sille, että hekin
olivat laittamassa liikkeelle avioliiton
murtamiseen tähtäävää
käytäntöä seurakunnissamme.
Ilpo Nurmenniemi
Ylivieska
”
(Kaleva 18.11.2010)
”
Kaikkien puolesta voidaan rukoilla
"Nyt meillä on kirkolliskokouksen hyväksymät perusteet kohtaamisen sisällölle ja omantunnonvapaudelle,"
Martti Murtoperä
Pauli Niemelä
Hannu Ojalehto
Kirkolliskokouksen päätös on herättänyt vilkkaan keskustelun. Päätöksen uutisoinnissa on välittämänä ääripäiden kannat.
Haluamme osaltamme selventää päätöksenteon perusteita, jotka ovat jääneet monelta huomaamatta tai ainakin vähälle. Kirkkomme valitsemina päättäjinä ja työntekijöinä meille oli tärkeää miettiä eritisesti sitä, mitä tästä seuraa kirkossamme.
Ensiksi on syytä tarkentaa, mistä asiasta päätettiin.
Perustevaliokunta esitti, että "kirkolliskokous antaa piispainkokouksen tehtäväksi laatia tämän mietinnön mietinnön perusteluiden mukaisen pastoraalisen toimintaohjeen."
Vastaesitykseksi äänestykseen tuli esitys, että "perustevaliokunnan mietintö jätetään tarpeettomana raukeamaan." Tämä jo kertoo siitä, ettei tässä äänestetty esimerkiksi siitä, onko homoseksuaalisen taipumuksen toteuttaminen syntiä vai ei.
Toiseksi pastoraalisessa kohtaamisessa voi parisuhteensa rekisteröinriden seurakuntalaisten kanssa keskustella, antaa sielunhoitoa, lukea Jumalan sanaa, opettaa sekä rukoilla heidän kanssaan ja heidän puolesta.
Siinä ei siis rukoilla parisuhteen puolesta. Tässä käytännössä ei ole periaatteessa mitään uutta. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että kaikkien ihmisten puolesta voidaan ja pitääkin rukoilla. Opettihan Jeesus rukoilemaan vihamiestenkin puolesta.
Kirkolliskokouksen hyväksymän päätöksen mukaan pastoraalinen kohtaaminen perustuu papin tai työntekijän vapaaseen harkintaan, se ei ole virkavelvollisuus tai -tehtävä.
Se sisältää omantunnon vapauden kieltäytyä. Samoin päätös antaa papille tai työntekijälle mahdollisuuden päättää, miten hän haluaa pastoraalisen kohtaamisen toteuttaa. Piispojen tulevat ohjeet eivät ole samaa kuin kirkollinen toimitus, kuten päätöksessä todetaan.
Kolmanneksi, jos perustevaliokunnan mietintö olisi jätetty tarpeettomana raukeamaan, olisivat piispat joko yksin tai yhdessä (heillä on siihen oikeus) laatineet pastoraaliset ohjeet.
Tämän piispa Riekkinen kertoi jo julkisuuteen. Silloin piispaa tai piispoja eivät olisi sitoneet kirkolliskokouksen asettamat reunaehdot.
Tämä olisi toisin sanoen voinut johtaa hajanaiseen käytäntöön kirkossa.
Nyt meillä on kirkolliskokouksen hyväksymät perusteet kohtaamisen sisällölle ja omantunnonvapaudelle, Päätös paaluttaa sen, mitä se voi olla tai mitä ei. Tämä päätös sitoo siis piispoja ja heidän kaitsennassa olevia pappeja ja työntekijöitä. Kirkolliskokouksen päätös antaa samalla oikeudellisen selkänojan.
Neljänneksi päättäjinä olemme vastuussa kirkon parhaasta. Kirkolla on suuri vaara repeytyä. Se ei olisi kenenkään etu. Kokouksessa liberaalitahokin sitoutui tälle kapealle polulle.
Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö tule uusia yrityksiä kulkea pidemmälle esimerkiksi siunaamiseen tai vihkimiseen. Ilman tätä päätöstä todennäköisyys olisi moninkertainen.
Tiedostamme, että ääripäät tässä asiassa ovat hyvin kaukana toisistaan. Meidän tapamme toimia on rakentava, ei repivä ja vastakkaisuutta lisäävä. Luotamme, että rakentavalla työllä on Jumalan siunaus.
Viidenneksi kirkolliskokouksen tekemä päätös paaluttaa avioliiton yhden miehen ja yhden naisen väliseksi Jumalan tarkottamaksi liitoksi. Se siis terävöittää kirkkomme avioliitto-opetusta. Toisaalta siinä todetaan jokaisen ihmisen ainutlaatuinen ihmisarvo.
Jokainen ihminen on Jumalan luoma ja Kristuksen lunastama. Meidän on kohdattava jokainen ihminen kunnioittavasti, vaikka emme voikaan hyväksyä hänen kaikkia elämänvalintojaan.
Homoseksuaalisuuden totetuttaminen ei ole suurempi tai pienempi synti kuin mikään muukaan.
Vain Jumalan armon ja voiman avulla kykenemme toteuttamaaan oikein jumalan lahjoittamaa seksuaalisuuttamme.
Martti Murtoperä
Haapavesi
Pauli Niemelä
Kiiminki
Hannu Ojalehto
Oulu
kirkolliskokousedustajat
”
(Kaleva 23.11.2010)
Ei mahtunut tähän kaikki niin jatkan perään...
Koskelo, Aimo, aluejohtaja
Koukkari, Esa, varatuomari, kirkolliskokouksen perustevaliokunnan jäsen
Leppänen, Johannes, agrologi
Murtoperä, Martti, kanttori
Niemelä, Pauli, kirkkoherra, Kiiminki
Ojalehto, Hannu, kirkkoherra, lääninrovasti
Sorvari, Heikki, partner manager, DI
Tervonen, Hannu, palvelupäällikkö
Pentti Salonen, Vihti
”
Hyväksyykö SRK
avioliiton murentamisen?
Miksi vanhoillislestaadiolaiset
kirkolliskokousedustajat äänestivät
”kyllä” homoasiaa koskevassa
kirkolliskokouksen äänestyksessä?
Ja on varmaan muitakin, jotka
haluaisivat kuulla julkisesti esitetyt
perusteet sille, että hekin
olivat laittamassa liikkeelle avioliiton
murtamiseen tähtäävää
käytäntöä seurakunnissamme.
Ilpo Nurmenniemi
Ylivieska
”
(Kaleva 18.11.2010)
”
Kaikkien puolesta voidaan rukoilla
"Nyt meillä on kirkolliskokouksen hyväksymät perusteet kohtaamisen sisällölle ja omantunnonvapaudelle,"
Martti Murtoperä
Pauli Niemelä
Hannu Ojalehto
Kirkolliskokouksen päätös on herättänyt vilkkaan keskustelun. Päätöksen uutisoinnissa on välittämänä ääripäiden kannat.
Haluamme osaltamme selventää päätöksenteon perusteita, jotka ovat jääneet monelta huomaamatta tai ainakin vähälle. Kirkkomme valitsemina päättäjinä ja työntekijöinä meille oli tärkeää miettiä eritisesti sitä, mitä tästä seuraa kirkossamme.
Ensiksi on syytä tarkentaa, mistä asiasta päätettiin.
Perustevaliokunta esitti, että "kirkolliskokous antaa piispainkokouksen tehtäväksi laatia tämän mietinnön mietinnön perusteluiden mukaisen pastoraalisen toimintaohjeen."
Vastaesitykseksi äänestykseen tuli esitys, että "perustevaliokunnan mietintö jätetään tarpeettomana raukeamaan." Tämä jo kertoo siitä, ettei tässä äänestetty esimerkiksi siitä, onko homoseksuaalisen taipumuksen toteuttaminen syntiä vai ei.
Toiseksi pastoraalisessa kohtaamisessa voi parisuhteensa rekisteröinriden seurakuntalaisten kanssa keskustella, antaa sielunhoitoa, lukea Jumalan sanaa, opettaa sekä rukoilla heidän kanssaan ja heidän puolesta.
Siinä ei siis rukoilla parisuhteen puolesta. Tässä käytännössä ei ole periaatteessa mitään uutta. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että kaikkien ihmisten puolesta voidaan ja pitääkin rukoilla. Opettihan Jeesus rukoilemaan vihamiestenkin puolesta.
Kirkolliskokouksen hyväksymän päätöksen mukaan pastoraalinen kohtaaminen perustuu papin tai työntekijän vapaaseen harkintaan, se ei ole virkavelvollisuus tai -tehtävä.
Se sisältää omantunnon vapauden kieltäytyä. Samoin päätös antaa papille tai työntekijälle mahdollisuuden päättää, miten hän haluaa pastoraalisen kohtaamisen toteuttaa. Piispojen tulevat ohjeet eivät ole samaa kuin kirkollinen toimitus, kuten päätöksessä todetaan.
Kolmanneksi, jos perustevaliokunnan mietintö olisi jätetty tarpeettomana raukeamaan, olisivat piispat joko yksin tai yhdessä (heillä on siihen oikeus) laatineet pastoraaliset ohjeet.
Tämän piispa Riekkinen kertoi jo julkisuuteen. Silloin piispaa tai piispoja eivät olisi sitoneet kirkolliskokouksen asettamat reunaehdot.
Tämä olisi toisin sanoen voinut johtaa hajanaiseen käytäntöön kirkossa.
Nyt meillä on kirkolliskokouksen hyväksymät perusteet kohtaamisen sisällölle ja omantunnonvapaudelle, Päätös paaluttaa sen, mitä se voi olla tai mitä ei. Tämä päätös sitoo siis piispoja ja heidän kaitsennassa olevia pappeja ja työntekijöitä. Kirkolliskokouksen päätös antaa samalla oikeudellisen selkänojan.
Neljänneksi päättäjinä olemme vastuussa kirkon parhaasta. Kirkolla on suuri vaara repeytyä. Se ei olisi kenenkään etu. Kokouksessa liberaalitahokin sitoutui tälle kapealle polulle.
Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö tule uusia yrityksiä kulkea pidemmälle esimerkiksi siunaamiseen tai vihkimiseen. Ilman tätä päätöstä todennäköisyys olisi moninkertainen.
Tiedostamme, että ääripäät tässä asiassa ovat hyvin kaukana toisistaan. Meidän tapamme toimia on rakentava, ei repivä ja vastakkaisuutta lisäävä. Luotamme, että rakentavalla työllä on Jumalan siunaus.
Viidenneksi kirkolliskokouksen tekemä päätös paaluttaa avioliiton yhden miehen ja yhden naisen väliseksi Jumalan tarkottamaksi liitoksi. Se siis terävöittää kirkkomme avioliitto-opetusta. Toisaalta siinä todetaan jokaisen ihmisen ainutlaatuinen ihmisarvo.
Jokainen ihminen on Jumalan luoma ja Kristuksen lunastama. Meidän on kohdattava jokainen ihminen kunnioittavasti, vaikka emme voikaan hyväksyä hänen kaikkia elämänvalintojaan.
Homoseksuaalisuuden totetuttaminen ei ole suurempi tai pienempi synti kuin mikään muukaan.
Vain Jumalan armon ja voiman avulla kykenemme toteuttamaaan oikein jumalan lahjoittamaa seksuaalisuuttamme.
Martti Murtoperä
Haapavesi
Pauli Niemelä
Kiiminki
Hannu Ojalehto
Oulu
kirkolliskokousedustajat
”
(Kaleva 23.11.2010)
Ei mahtunut tähän kaikki niin jatkan perään...
Vastaukset 21
Vanhimmat
”
”Tällä päätöksellä on menty
äärirajoille, ellei jo ylitettykin
niitä. Se on hyvä, että kirkon
työntekijöille jää asiassa omantunnon
vapaus, eli hän voi myös
kieltäytyä rukouksesta.”
Aimo Hautamäki
pääsihteeri
Suomen Rauhanyhdistysten
Keskusyhdistys ry
”Olen arkkipiispan kanssa
samaa mieltä siitä, että on hyvä,
kun kirkko on tunnustanut
näiden ihmisten olemassaolon.
Tämä oli tässä tilanteessa, ja
kirkon yhtenäisyyden kannalta,
mahdollinen kädenojennus.”
Stiven Naatus
kappalainen
Tuiran seurakunta
”
(Kaleva 13.11.2010)
Vanhoillislestadiolaisen papin Risto Leppäsen mukaan jotkut vanhoillislestadiolaiset papit ovat valmiita homoPARISUHTEEN puolesta rukoilemaan ja jopa niitä siunaamaan JOS KIRKOLLISKOKOUS ANTAA SIIHEEN LUVAN.
”
Mutta toinen lestadiolaispappi saattaa pitää heitä yhdenvertaisina lähimmäisinä, joiden sitoutuneen parisuhteen puolesta voi rukoilla, ja sen voisi jopa siunata – jos kirkolliskokous joskus tähän myöntää luvan.
”
(http://freepathways.wordpress.com/2010/10/28/raamattunakemykset/)
”
Jumalan sana tuomitsee yksiselitteisesti avioeron, eronneen uudelleen avioitumisen sekä samaa sukupuolta olevien keskinäisen seksuaalisuuden. Jeesus kumoaa Mooseksen lain antaman luvan erota ja muistuttaa, miten oli alussa ja miten tulisi edelleen olla: ”Maailman alussa Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi.” Liitossaan he ovat yksi, ja vain kuolema purkaa sen (Mark. 10: 6,10–11; 1. Kor. 7:10–11, 39).
Hämmentävää on, miten käsitys haureudesta on hämärtynyt. Miksi lyhyessä ajassa on tullut laajasti hyväksytyksi siveetön elämä, jota ihmisarvon nimissä tulisi suojella ja sen puolesta jopa rukoilla?
”
(Päivämies 17.11.2010, pääkirjoitus)
”
Homoseksuaalinen käyttäytyminen on Raamatun mukaan siveettömyyttä ja sellaisenaan synti (Room. 1:25-27, 3. Moos.18:22). Homoseksuaalisuudesta piispat ovat paimenkirjeessään vuonna 1966 todenneet Raamatun sanaan pitäytyen: "Vaikka homoseksuaalinen ei aina olekaan itse vastuussa tämän taipumuksen synnystä, on jokainen velvollinen pidättäytymään sen toteuttamisesta, samoin kuin terveellä sukupuolivietillä varustettu on siihen avioliiton ulkopuolella. Raamattu ei suotta puhu tästä synnistä varoittavin sanoin. Homoseksuaalisuuden lisääntyminen on aina ollut ilmauksena aikakauden siveellisen elämän rappeutumisesta." (Ajankohtainen asia s.12)
”
(SRK:n kannanilmaisu 2.7.2005; Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen verkkosivusto; www.srk.fi; http://www.srk.fi/index.php?p=artikkeli_1)
Kysymys oli PARISUHTEENSA REKISTERÖINEEN HOMOPARIN kanssa rukoilemisesta. Uskovilla ja kirkolla ei pitäisi olla mitään tekemistä tällaisen asian kanssa. Ei mitään. EI äänestivätkin 30 edustajaa.
Selitykset eivät auta. Tällä ei ole mitään tekemistä sellaisen rukouksen kanssa, jonka taipumuksensa kanssa painiva voi pyytää kahden kesken sielunhoitajalta. Se on ainoa Raamatullinen rukous, joka on Jumalan mielen ja sanan jälkeen. Sen rukouksen sisälttö on vain se että Jumala antaa synnit anteeksi ja antaa voimaa kilvoitukseen sotia syntiä vastaan. Vaikka kuinka pestään käsiä sillä että "omaatuntoa ei ole sidottu", niin varmasti on sidottu. Piispat eivät pysty pakottamaan ketään tässä asiassa, koska ei kansanedustajiakaan olivatpa mistä tahansa puolueesta, voitu pakottaa, vaan maallinen Eduskuntakin totesi että tämä on ns. omantunnon asia ja ketään ei voi pakottaa.
Kysymys kuuluu: ketä totellaan ja kenen kanssa tehdään politiikkaa. On yksi jonka edessä e i tehdä kompromisseja.
Tämän jälkeen on vaikea ottaa todesta kaikkia sitovia "armoneuvoja" kun on lähdetty näin suuren ja periaatteellisen asian kanssa tekemään selkeästi Jumalan sanan vastaisia vastaantuloja.
Tämä rukous 99,9% viesti, että homopari saa "siunauksen" liitolleen.
Jos "uskovaisia oli 9", jotka äänestivät homorukouksen puolesta, niin mitähän ne 30 sitten olivat jotka äänestivät vastaan? Ihan tässä yksinkertaista jo ihmetyttää.
Kyllä tässä on perustavanlaatuista taiteilun makua. Kuinka päätös voidaan näin totaalisesti irroittaa "teknisenä detaljina" täysin asiayhteydestänsä ja selittää parhain päin!?
Surettaa ja hävettää.
mutta ei perustu kirjoitettuun Jumalan sanaan!
Amen!
Yhdyn Ukon aameneen.
>> ”Kannanotot” muodostetaan ajallista elämää varten, ei taivasta varten. Tämä on ensimmäinen asia joka monesti unohtuu.
Ikuisuuden perspektiivissä kannanotot koskevat maallisia asioita. Mikään tässä ajallisuudessa ei ole pysyvää. Tämä pitäisi olla yksi kristittyjen perspektiivi, jossa asioita arvioidaan. Mikään tässä inhimillisessä ajallisuudessa ei ole pysyvää. ¨>>
https://freepathways.wordpress.com/2011/02/01/srkn-takaisinveto/
**Uskovaisia kirkolliskokousedustajia on yhdeksän(9), ja he kaikki äänestivät homorukouksen puolesta**
tässä vl-valehtelijoita? Ei siis uskovaisia.
On hyvä, että me uskovaiset olemme saaneet -piispojen välityksellä- antaa kirkolle pastoraaliset ohjeet tähänkin asiaan. Tätäkin kautta joku löytää elävän uskon.
voiko olla homo ja vl
..jo vain,jos et homostele.
En ole Vanhoillislestadiolainen, mutta tasapuolisuuden nimissä vastaan kun täällä monet tahallaan oksentavat VL:lien niskaan homovastaisuutta tai myönteisyyttä. Tottahahan VL: lät rukoilevat homojen puolesta kun heitä on omissa uskovissa ja ulkopuolella. Heidän (homojen)seksuaalinen viettinsä ei ole oma valinta vaan ollaan luojan luomia kaikki. Se että Raamattu suhtautuu homoliittoon ristiriitaisesti aiheuttaa sen että monet uskonsuunnat eivät hyväksy homoliittoa, mutta toki rukoilevat homojen puolesta tasavertaisina luojan luomina ihmisinä.
Näin on. Oikeassa olet.
Olipa hauskaa tai paremminkin järkyttävää lukea homorukouksen puolustelua VL-kristittyjen taholta. No, kun painostus kentällä koveni, joutuivatkin nää "oikein äänestäneet 9 kirkolliskokouksen uskovaista" tekemään parannusta äänestyksestään. Aika järkyttävää, että joidenkin ahdasmielisten mielestä kirkolliskokuksen uskovaiset ovat juuri samat kuin siellä olevat 9 SRK-vanhoillista. Ne 30 "epäuskoista" kannattivat sitä linjaa, jota 9 "uskovan" alunperinkin piti kannattaa. Oi kuinka muuttuvaisia ovatkaan SRK-opintuulet. Melkein säälittää. "Seurakunta" ei erehdy.
Mielestäni Pekka Simojokikin on uskovainen tänäänkin. Ja tiesi heti, kuinka menetellä kirkolliskokouksessa äänestyksessä homoparien rukoushetkistä. Toisin kuin kirkolliskokouksen "9 uskovaa". Nuo "9 uskovan" JAA-ääntä avautuvat vain "ainoasta oikeasta uskosta" käsin. Sivullinen ei ymmärrä. Kun ei ole "uskomassa.
Eivät kaikki noista yhdeksästä pyytäneet Jyväskylä puhujankokouksessa anteeksi äänestystään. Pari henkilöä ei edes saapunut ko kokoukseen. VL-veljiä ovat varmasti edelleen.
Suurin ihme on se, että ennen kokousta vl-edustajat rukoilivat ja menivät saliin ilosanoman yhteisellä äänellä ja tulivat salista ja totesivat aikansa juteltuaa että me kaikki äänestestettiin samalla tavalla vaikka ei etukäteen sitä sovittu!
Sitten tuli aamu ja puhujien kokous. Pyydettiin anteeksi ja sen jälkeen ette arvaakkaan, miten mahtipontisesti kertoivat he, että kyllä tuli tehdyksi väärin, kun äänestettiin puolesta.
HUOM! Äänestystulos jäi pöytäkirjoihin!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Anteeks voi pyydellä sitten, kun jo on tehty.
Vanhoillislestadiolaiset kirkolliskokousedustajat ovat pyytäneet anteeksi siunauskaavan hyväksymisen puoltanutta äänestyskäyttäytymistään kirkolliskokouksessa.
https://freepathways.wordpress.com/2011/01/14/keskuskomiteassa-tapahtuu/
Saako homo rukoilla heteron puolesta Tästäkin voisi äänestää
Ihan sama kuka oli Jyväskylän hoipparissa ja kuka ei. Ei ole uskottavaa, että veeällät ei keskustellut etukäteen ja sitten äänestivät klassisen kristinuskon vastaisesti. Mutta tuokin "9 uskovan äänestyspäätös" avautuu vain ja ainoastaan autuaaksi tekevästä VL-uskosta käsin. Kyllä SRK-opintuulet puhaltaa muutospuhuria. Pekka Simojoki siis äänesti väärin, koska päätyi eri ratkaisuun kuin kirkolliskokouksen "9 uskovaista". Tämäkin avautuu vain "ainoasta oikeasta VL-uskosta" käsin. Ei aukene ulkopuoliselle. SRK-opit eivät muutu yhtään eivätkä koskaan.